Kaikki editykset neurotieteissä tulevat tieteen jatkuvista tutkimuksista ja löydöksistä. Tässä osiossa olet aina ajan tasalla viimeisimmistä tutkimuksista psykologian alalla.
Muistin kapasiteetti heikentyy yleensä iän myötä. Tämä prosessi ei kuitenkaan aina ole peruuttamaton. Osa uusista tekniikoista, kuten transkraniaalinen magneettistimulaatio, näyttävät palauttavan menetetyn muistin, joka joissakin tapauksissa liittyy ikääntymiseen. Itse asiassa tämä Robert MG Reinhartin ja John A. Nguyenin julkaisema tutkimus…
Neuroetiikka on tieteenala, joka ottaa edistysaskelia kansainvälisessä tiedeyhteisössä johtuen neurotieteen tutkimusten lisääntymisestä viime vuosien aikana. Se on tutkimusala, joka ilmaantui jo vuonna 2002, kun ryhmä eri alojen asiantuntijoita kokoontui yhteen tutkimaan aivotutkimuksen eettisiä ja sosiaalisia vaikutuksia. Heidän mielestään klassinen bioetiikka…
Jokaiselle yksilölle väri ja persoonallisuus ovat kaksi toisiinsa liittyvää mieltymystä tai suuntausta; mieltymys tiettyihin väreihin vastaa yleensä tiettyjä persoonallisuuksien malleja. Opimme seuraavaksi hieman lisää tästä mielenkiintoisesta suhteesta ihmisen psykologiassa. Vaikka suuri joukko ihmisiä ajatteleekin, että värit eivät liity mitenkään tunteisiin,…
Neurodegeneratiiviset sairaudet ovat sairauksia, joissa keskushermoston neuronit lakkaavat toimimasta tai kuolevat hitaasti aiheuttaen erilaisia neurologisia merkkejä ja oireita. Näiden sairauksien on tapana pahentua ajan myötä ja ne ovat parantumattomia. Niitä saattaa esiintyä geneettisen rakenneosan, kasvaimen tai aivohalvauksen vuoksi. Nämä sairaudet ovat…
Tietoon perustuva suostumus psykologiassa liittyy henkilön itsemääräämisoikeuteen. Se on yksi tärkeimmistä vaatimuksista ammattipsykologin vastaanotolla, ja se tulisi antaa ennen mitä tahansa psykologista arviointia tai hoitoa. Tietoon perustuvassa suostumuksessa on kyse siitä, että potilas myöntyy – asiaankuuluvat tiedot kuultuaan tai luettuaan…
Bronnie Ware, australialainen sairaanhoitaja ja asiantuntija terminaalivaiheessa olevien potilaiden saattohoidossa, päätti kysyä kysymyksen suoraan. Hän tiesi, että ihmiset ovat silloin paljon rehellisempiä ja henkisesti kypsempiä, kun he kokevat, että elämä on viimein päättymässä. Kun hän kysyi, mitä ihmiset katuvat elämässään…
Hajonnan mittaaminen tilastoissa on ratkaisevaa, sillä se voi osoittaa tietyn näytteen tai ihmisyhmän sisällön. Kun on kyse näytteistä, hajonta on tärkeää, sillä se määrittelee virhemarginaalin jonka saamme tehdessämme päätelmiä keskeisten tendenssien, kuten keskiarvojen mittaamisessa. Keskeisen tendenssin mittaaminen osoittaa eri tavat…
Naisella on kuukautiset joka kuukausi. Naisen kokemat muutokset kuukautiskierron aikana ovat osa luonnollista ilmiötä, jolla on neljä eri vaihetta. Tässä artikkelissa tutustumme, mitkä ovat kuukautiskierron vaiheet. Kuukautisvuoto on parhaiten tunnettu vaihe sen ominaisuuksien ja sitä tukevan mainonnan vuoksi. On kuitenkin…
ADHD (attention deficit hyperactivity disorder) on lapsuudessa alkanut sairaus. Sen alkuperää ja kehitystä on yritetty selittää useita kertoja. Yksi niistä on kuitenkin saanut paljon huomiota: Barkleyn malli. Tälle sairaudelle on ominaista jatkuva häiriytynyt käyttäytyminen, liiallinen aktiivisuus sekä vaikeus hallita mielijohteita…
Hans Roslingin ennustuksista tuli erittäin arvostettuja, kun hänen perustamansa Gapminder-säätiö kehitti uskomattoman mielenkiintoisen ohjelmiston. Sen ensisijainen ominaisuus oli muuttaa tilastot interaktiivisiksi diagrammeiksi. Näiden diagrammien pohjalta Hans Rosling pystyi visualisoimaan tärkeitä maailman demografisia trendejä. Tämä ruotsalainen akateemikko ja kansanterveyden professori vitsaili…
Vaikka tätä voi olla vaikea uskoa, ja vaikka näkisimme tämän muissa mutta emme itsessämme, kaksinaismoraali on läsnä, kun selitämme omaa ja muiden käyttäytymistä. Ihmisillä on tapana korostaa tilanteen vaikutusta omiin tekoihinsa. Mutta kun on kyse muiden käyttäytymisen selittämisestä, asiat muuttuvat.…
Ovatko eläimet tietoisia kärsimyksestään? Usko tai älä, jokainen meistä on pohtinut tätä varmasti joskus. Voimme luottavaisin mielin todeta, että ainakin jokainen lemmikin omistaja tai eläinten ystävä tietää varman vastauksen tähän kysymykseen. Mutta mitä neurotiede sanoo tästä? Onko tiede vahvistanut tämän…
Biopsykologiset tutkimusmenetelmät ovat kehittyneet viimeisten vuosikymmenten aikana. Näitä tutkimusmenetelmiä on lukuisia, mutta tässä artikkelissa me keskitymme vain niihin jotka tutkivat sitä mitä aivoissa tapahtuu. Eri tutkijat, esimerkiksi Dewsbury (1991), määrittelevät biopsykologian ”käyttäytymisen biologian tieteellisenä tutkimuksena”, tieteenalana, jota kutsutaan myös psykobiologiaksi.…
Tohtori Nancy Andreasen on yhdysvaltalainen psykologi. Hän on Andrew H. Woodsin psykiatrian osaston puheenjohtaja ja sen aivokuvantamistutkimuskeskuksen sekä henkisen terveysklinikkakeskuksen johtaja Iowa Carver College of Medicine -yliopistossa. Vaikka et ehkä olekaan koskaan kuullut hänestä, on tohtori Nancy Andreasen tunnettu tutkija,…
Lobotomia on yksi kiistanalaisimmista menettelyistä mielenterveyden historiassa. Sen ”keksi” aikoinaan 1930-luvulla Egas Moniz, ja siitä tuli maailmanlaajuisesti suosittu. Tuhansia lobotomioita suoritettiin joka puolella maailmaa – aina 1950-luvulle asti. Tällöin sitä lakattiin käyttämästä johtuen sen ennalta-arvaamattomuudesta ja vakavista sivuvaikutuksista. Lobotomia on…
Aivojen ”kuuma vyöhyke” on kiehtova alue. Näyttää siltä, että meidän tietoisuutemme ei ole aivojen otsa- ja päälakilohkoissa, kuten tiedemiehet aiemmin ajattelivat, vaan pikemminkin takaraivon aivokuoren vyöhykkeellä. Uudet tutkimukset ja uudet löydöt unitieteessä ovat aina kiehtovia. Monille ihmisille unet ovat tärkeä…
Suoliston hermosto, jota kutsutaan usein myös ”toisiksi aivoiksi” on monimutkainen verkosto. Siinä on yli sata miljoonaa hermosolua, jotka kattavat tietyt alueet, kuten ohutsuolen ja paksusuolen. Lisäksi tämä järjestelmä pystyy toimimaan itsenäisesti aivoista riippumatta. Epäilemättä voimme sanoa, että tämä autonomisen hermoston…
Tutkimukset on aina suoritettava eettisin tavoin. Tutkijoiden on täytettävä eettiset standardit, jotka varmistavat tutkimuksen pätevyyden. Menneisyydessä jotkut tutkijat ovat kuitenkin käyttäneet huonoja tutkimuskäytäntöjä. Nämä käytännöt koostuvat pääasiassa pienistä rikkomuksista, jotta tutkija voisi jatkaa tutkimusta ja lopulta julkaista sen tulokset. Modernien tutkimusten tavoite…
Vuonna 1938, Harvardin yliopisto (USA) aloitti projektin nimeltä ”aikuisten kehittymisen tutkiminen”. Sen ensisijainen tavoite oli selvittää, mikä tekee meistä onnellisia. Tutkimus jatkuu yhä, ja se on yksi kattavimmista tämän aihepiirin tutkimuksista. Tutkimus aloitettiin yhteistyössä 700 nuoren miehen kanssa. Jotkut heistä…
Ystävät ovat yksi suurimmista tuen lähteistä, joita elämässämme voi olla. Jokainen, joka on ollut kyllin onnekas ja löytänyt hyviä ystäviä ympärilleen, tietää tämän. Ystävyys merkitsee, että voimme luottaa johonkuhun joka rakastaa meitä, ja he puolestansa voivat luottaa meihin. Yhdessä voimme lievittää…