Tutkimukset

Kaikki editykset neurotieteissä tulevat tieteen jatkuvista tutkimuksista ja löydöksistä. Tässä osiossa olet aina ajan tasalla viimeisimmistä tutkimuksista psykologian alalla.

Hajonnan mittaaminen tilastoissa

Hajonnan mittaaminen tilastoissa on ratkaisevaa, sillä se voi osoittaa tietyn näytteen tai ihmisyhmän sisällön. Kun on kyse näytteistä, hajonta on tärkeää, sillä se määrittelee virhemarginaalin jonka saamme tehdessämme päätelmiä keskeisten tendenssien, kuten keskiarvojen mittaamisessa. Keskeisen tendenssin mittaaminen osoittaa eri tavat…

ADHD:n selitys Barkleyn mallin avulla

ADHD (attention deficit hyperactivity disorder) on lapsuudessa alkanut sairaus. Sen alkuperää ja kehitystä on yritetty selittää useita kertoja. Yksi niistä on kuitenkin saanut paljon huomiota: Barkleyn malli. Tälle sairaudelle on ominaista jatkuva häiriytynyt käyttäytyminen, liiallinen aktiivisuus sekä vaikeus hallita mielijohteita…

Dendriitit: neurotieteen vallankumouksen alku

Neurotiede on käyttänyt monien vuosien ajan eri apuvälineitä yrittääkseen ”kuunnella” neuronien välisiä keskusteluja. Aivan kuten kielitieteilijät yrittävät tulkita vieraita kieliä, yrittävät tutkijat avata hermoston kaavoja. Vaikuttaa siis siltä, että dendriitit ovat nykyään erittäin tärkeä osa neurotiedettä. Viimeisin tutkimus on osoittanut,…

Hans Rosling: demografian profeetta

Hans Roslingin ennustuksista tuli erittäin arvostettuja, kun hänen perustamansa Gapminder-säätiö kehitti uskomattoman mielenkiintoisen ohjelmiston. Sen ensisijainen ominaisuus oli muuttaa tilastot interaktiivisiksi diagrammeiksi. Näiden diagrammien pohjalta Hans Rosling pystyi visualisoimaan tärkeitä maailman demografisia trendejä. Tämä ruotsalainen akateemikko ja kansanterveyden professori vitsaili…

Eläinten tietoisuus: ovatko ne tietoisia kärsimyksestään?

Ovatko eläimet tietoisia kärsimyksestään? Usko tai älä, jokainen meistä on pohtinut tätä varmasti joskus. Voimme luottavaisin mielin todeta, että ainakin jokainen lemmikin omistaja tai eläinten ystävä tietää varman vastauksen tähän kysymykseen. Mutta mitä neurotiede sanoo tästä? Onko tiede vahvistanut tämän…

Egas Moniz ja hämmästyttävä lobotomian historia

Lobotomia on yksi kiistanalaisimmista menettelyistä mielenterveyden historiassa. Sen ”keksi” aikoinaan 1930-luvulla Egas Moniz, ja siitä tuli maailmanlaajuisesti suosittu. Tuhansia lobotomioita suoritettiin joka puolella maailmaa – aina 1950-luvulle asti. Tällöin sitä lakattiin käyttämästä johtuen sen ennalta-arvaamattomuudesta ja vakavista sivuvaikutuksista. Lobotomia on…

Aivojen ”kuuma vyöhyke” ja unien synty

Aivojen ”kuuma vyöhyke” on kiehtova alue. Näyttää siltä, ​​että meidän tietoisuutemme ei ole aivojen otsa- ja päälakilohkoissa, kuten tiedemiehet aiemmin ajattelivat, vaan pikemminkin takaraivon aivokuoren vyöhykkeellä. Uudet tutkimukset ja uudet löydöt unitieteessä ovat aina kiehtovia. Monille ihmisille unet ovat tärkeä…

Suoliston hermosto: toiset aivot

Suoliston hermosto, jota kutsutaan usein myös ”toisiksi aivoiksi” on monimutkainen verkosto. Siinä on yli sata miljoonaa hermosolua, jotka kattavat tietyt alueet, kuten ohutsuolen ja paksusuolen. Lisäksi tämä järjestelmä pystyy toimimaan itsenäisesti aivoista riippumatta. Epäilemättä voimme sanoa, että tämä autonomisen hermoston…