Ylitreenaus tekee ihmisistä impulsiivisempia

Liikunta on yksi terveellisimpiä tottumuksia. Joillekin siitä tulee kuitenkin pakkomielle ja he puskevat kehonsa äärirajoille tajuamatta tämän kaiken haitallisia puolia. Tänään puhumme tästä ja myös siitä, kuinka ylitreenaus tekee ihmisistä impulsiivisia.
Ylitreenaus tekee ihmisistä impulsiivisempia

Viimeisin päivitys: 18 heinäkuu, 2021

Liikunta hyödyttää monin tavoin kehoa ja mieltä: se parantaa kuntoa, vahvistaa lihaksia, kiinteyttää ihoa sekä tekee erittäin hyvää verenkiertojärjestelmälle ja jopa kognitiivisille kyvyille. Mutta ylitreenaus tekee ihmisistä impulsiivisempia ja sillä voi olla muitakin haitallisia seurauksia.

Ylitreenauksesta ja liian vähäisestä levosta voi koitua monenlaisia ongelmia. Ensinnäkin liiallinen liikunta voi muuttua riippuvuudeksi tai aiheuttaa muita häiriöitä, kuten lihasdysmorfian. Toisaalta se voi johtaa lihasvammoihin, sydän- ja hengityselimistön ongelmiin, immuunijärjestelmän heikkenemiseen, nivelten ikääntymiseen ja ylitreenausoireyhtymään.

Ylitreenaus johtaa impulsiivisuuteen

Ylitreenaus tekee ihmisistä impulsiivisempia

Joskus treenaaminen riistäytyy käsistä ja kärjistyy ylitreenausoireyhtymään. Tämä oireyhtymä muistuttaa työuupumusta eli burnoutia. Siinä urheilijan suorituskyky laskee voimakkaasti, jopa levossa. Se ilmenee erilaisin fyysisin ja psyykkisin oirein.

Fyysiset oireet

Fyysiset ja fysiologiset oireet ovat:

  • Kohonnut verenpaine ja nopeutunut sydämensyke.
  • Kohonnut ruumiinlämpö.
  • Korkea verenpaine.
  • Laihtuminen ja ruokahaluttomuus.
  • Vatsavaivat.
  • Lihaskivut.
  • Infektioherkkyys ja heikentynyt vastustuskyky.
  • Lisääntynyt kortisoli.
  • Rasvan lisääntyminen.
  • Raudan, hemoglobiinin ja/tai glykogeenin lasku.

Psyykkiset oireet

Lisäksi voi ilmetä seuraavia psyykkisiä oireita:

  • Mielialan heittely.
  • Uupumus ja väsymys.
  • Ahdistus.
  • Ärtyneisyys.
  • Keskittymiskyvyn puute.
  • Alhainen itsetunto ja itseluottamus.
  • Sukupuolivietin lasku.
  • Unihäiriöt.

Lisäksi eräässä hiljattain tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että liiallinen treenaus voi johtaa impulsiivisuuden lisääntymiseen. Impulsiivisuus on piirre, joka saa toimimaan nopeasti, odottamattomasti ja liioitellusti jonkin sisäisen tai ulkoisen ärsykkeen seurauksena. Henkilö siis toimii ajattelematta tai miettimättä mahdollisia seurauksia.

Tutkimus

Vuonna 2019 ranskalainen tutkijaryhmä julkaisi tutkimuksen ylitreenauksen vaikutuksista impulsiivisuuteen. Tarkemmin ottaen siitä, kuinka ylitreenaus vaikuttaa kognitiiviseen kontrolliin.

Tätä varten tutkimukseen värvättiin yhteensä 37 triathlon-urheilijaa, jotka jaettiin kahteen ryhmään: ylikuormitus- ja kontrolliryhmään. Toisin sanoen 19 osallistujaa lisäsi treenin kestoa 40 prosentilla jokaisella treenikerralla kolmen viikon ajan, kun taas toiset 19 osallistujaa treenasivat tavalliseen tapaan samalla ajanjaksolla.

Tutkimuksen treeniviikkojen jälkeen (joko tavanomaisella tai lisätyllä teholla) osallistujat menivät arviointiin, joka tehtiin seuraavalla tavalla:

  • Urheilijat tekivät kognitiiviseen kontrolliin liittyviä tehtäviä 50 minuutin ajan funktionaalisessa eli toiminnallisessa magneettikuvauskoneessa. Niiden väliin oli siroteltu kolme päätöksentekotehtävää, joissa oli valittava kahden rahapalkinnon väliltä: välitön palkinto tai pitkän aikavälin palkinto.
  • 45 minuutin pyöräilysessio maksiminopeudella ylikuormittavan treenauksen vaikutusten laukaisemiseksi, toisin sanoen väsymyksen aikaansaamiseksi.
  • Vielä 50 minuuttia tehden samoja kognitiivisia tehtäviä ja päätöksiä kuin ensimmäisessä osiossa.

Tutkijat tarkastelivat näin aivokuoren herkistymistä, suoriutumista tietyissä tehtävissä ja sitä, halusivatko osallistujat saada palkinnon mieluummin välittömästi vai myöhemmin.

Mitä tutkimuksesta selvisi?

Tutkijat olivat kiinnostuneita impulsiivisuuteen liittyvän aivokuoren aktiivisuudesta ja väliaikaisia päätöksiä sisältävien tehtävien tuloksista. Kognitiivisia tehtäviä oli mukana pääasiassa kyseisen aivoalueen aktivoimiseksi.

Kun tutkijat vertasivat keskenään 45 minuutin akuutin treenin jälkeistä aivotoimintaa ja aivotoimintaa ensimmäisessä osiossa, he huomasivat lateraalisen prefrontaalisen aivokuoren aktiivisuuden laskeneen päätösten tekemisen aikana, ei kognitiivisissa tehtävissä.

Tämä tarkoittaa sitä, että ylitreenaus vaikuttaa haitallisesti subjektiivista päätöksentekoa vaativiin tehtäviin, syöden voimavaroja ja haitaten tehtävää.

Tutkimuksessa havaittiin myös se, että ylitreenatut triathlon-urheilijat näyttivät suosivan vähäisempää palkintoa, mutta aiemmin, verrattuna kontrolliryhmään ja omaan tasoonsa ennen ylikuormitusta.

Ylitreenaus tekee ihmisistä impulsiivisempia – terveysvaikutukset

Tuloksilla on merkitystä useasta syystä:

  • Kognitiivinen kontrolli, toisin kuin impulsiivisuus, auttaa meitä suoriutumaan tehtävistä hallitulla ja tietoisella tavalla. Urheilussa pienempi kognitiivinen kontrolli johtaa suurempaan turvallisuudentunteeseen, puskien kehoa sen rajojen yli. Näin ollen se, ettei pysähdy tai lepää silloin kun se on tarpeen tai arvostaa enemmän välitöntä palkintoa, voi johtaa urheilijalla riskialttiimpaan käytökseen ja loukkaantumiseen.
  • Toisaalta välittömän palkinnon suosiminen liittyy dopingiin. Dopingin käyttö paitsi vaarantaa pitkän tähtäimen tavoitteet, myös vaikuttaa suoralla tavalla fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen.

Ylitreenauksen synnyttämä uupumus voi vaikuttaa haitallisesti sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. On tärkeää omaksua terveelliset tottumukset, muun muassa opetella tekemään asianmukaisia päätöksiä ja osata olla puskematta kehoa tai mieltä äärirajoille.

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
Liikunta ja mielenterveys: kuinka paljon on liian paljon?
Mielen Ihmeet
Lue se täällä Mielen Ihmeet
Liikunta ja mielenterveys: kuinka paljon on liian paljon?

Liikunta ja mielenterveys vaikuttavat suoraan yleisterveyteemme. Liian suuri määrä liikuntaa voi kuitenkin vaikuttaa kielteisesti mielenterveyteen.