Neurotiede

Neurotiede antaa meille päivittäin uusia ja mitä mielenkiintoisempia faktoja käyttäytymiseemme liittyen. Tässä osiossa teemme matkan aivojen neurobiologisiin sekä biokemiallisiin perusasioihin. Tulemme ymmärtämään miten tunteet ja käyttäytymiskaavat sekä eräät sairaudet ja häiriöt syntyvät. Täällä esittelemme uusimmat löydökset ja tutkimukset lääkkeistä ja neuropsykiatriasta selkeällä, mutta kiehtovalla tavalla.

Ketamiini: laiton huume, josta voi tulla masennuslääke

Ketamiini on huume, jonka useimmat ihmiset tuntevat bilehuumeena ja estojen laskijana. Ketamiini on synteettinen yhdiste, joka esiintyi ensi kerran särkylääkkeenä vuonna 1962, auttaakseen taistelukentillä haavoittuneita sotilaita. Myös eläinlääkärit käyttävät sitä rauhoittavana lääkkeenä hevosille. Vuonna 2006 psykiatrit alkoivat oivaltamaan sen voimakkaat…

Sveitsin armeijan linkkuveitsiteoria: mielen modulaarisuus

Sveitsin armeijan linkkuveitsiteoria on kiistanalainen, mutta mielenkiintoinen selitys siitä, kuinka mieli toimii. Tämän modulaarisen lähestymistavan mukaan meidän aivomme koostuvat todella erikoistuneista ”sovelluksista”, jotka ratkaisevat tiettyjä ongelmia kaikkein tehokkaimmilla tavalla. Täten mielemme on tiettyjen alueiden tai välineiden yhdistelmä, aivan kuten Sveitsin armeijan…

Michael Faraday: suurenmoinen fyysikko

Michael Faraday oli nero, joka muutti fysiikan ja kemian historiaa. Ilman häntä sähköisiä moottoreita ei olisi olemassa. Mielenkiintoista hänessä on se, että hän oli itseoppinut. Hän on monien todella tärkeiden sähkökemian ja sähkömagnetismin alojen löytöjen takana. Hän esimerkiksi löysi bentseenin,…

Psykofysiologia: mitä se on?

Psykofysiologia on psykologian haara, joka tutkii aivojen fysiologisten prosessien fysiologisia perusteita. Se analysoi käyttäytymistä ja käyttäytymisen takana olevia prosesseja.  Psykofysiologian syntymästä asti, 1800-luvulta, se on aina tutkinut samaa asiaa. Mutta teknologia ja niin monien eri lähestymistapojen vaikutukset ovat muokanneet tapoja tutkia…

Voiko aivojen poikkeavuus tehdä sinusta psykopaatin?

Patrick Nogueira tappoi setänsä, tätinsä ja serkkunsa kotonaan Espanjan Piozissa. Jotkut uskoivat että hän teki sen, koska hänellä on aivojen poikkeavuus joka heikensi hänen kognitiivisia taitojaan. Tuomaristo kuitenkin tuomitsi hänet syylliseksi. He uskoivat, että Patrick on psykopaatti, joka tiesi tarkalleen…

Fanit ja peilisolut

Faneja on ollut aikojen alusta asti. Aina on ollut johtajia ja sellaisia hahmoja, jotka valloittavat muiden ihmisten sydämet, ja joilla on paljon seuraajia. Nämä fanit seuraavat heitä, ihailevat heitä, ja joskus he kykenevät jopa suorittamaan isojakin uhrauksia heidän hyväkseen. Neurotieteet…

Aivojen ”kuuma vyöhyke” ja unien synty

Aivojen ”kuuma vyöhyke” on kiehtova alue. Näyttää siltä, ​​että meidän tietoisuutemme ei ole aivojen otsa- ja päälakilohkoissa, kuten tiedemiehet aiemmin ajattelivat, vaan pikemminkin takaraivon aivokuoren vyöhykkeellä. Uudet tutkimukset ja uudet löydöt unitieteessä ovat aina kiehtovia. Monille ihmisille unet ovat tärkeä…

Tieteen mukaan laulaminen tekee onnelliseksi

Tiesitkö, että laulaminen tekee onnelliseksi? Tämä käytäntö antaa meille annoksen innostuneisuutta ja saa jopa Alzheimerin taudista ja Parkinsonin taudista kärsivät potilaat tuntemaan onnellisuutta ja positiivisuutta. Kun olemme suihkussa, kuuntelemme musiikkia ja laulamme sen mukana. Yksinkertaisesti sanottuna, laulaminen tekee onnelliseksi. Tämä…

Mikä stressireaktio tarkalleen ottaen on?

Jokainen meistä on joskus kokenut stressiä. Se voi vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme ja jopa ehdollistaa meidät tietyllä tavalla. Mutta tiedätkö mikä stressireaktio oikein on? Stressiä esiintyy, kun kehon eri järjestelmissä on kasaantunutta uupumusta pitkitetyn tai huonosti säädeltyjen reaktioiden jälkeen. Viittaamme nyt…

Homecoming: psykologinen trilleri tunteista ja muistoista

Homecoming on Julia Robertsin tuottama Amazon-videolla esitetty televisiosarja, jossa hän myös itse on pääosassa. On turvallista sanoa, että tämä psykologinen trilleri on vapisuttanut katsojiaan. Tämä sarja keskittyy aina niin kiistanalaiseen kysymykseen, joka koskee armeijan suorittamia tieteellisiä löytöjä. Tämän tv-sarjan juoni…

Duchenne-hymy ja sen voima

Jotkut sanovat, että Duchenne-hymy on aidoin hymy. Sen taika häikäisee meitä ja välittää positiivisia tunteita. Näin ollen kaikista ilmaisuista, joita ihmisen kasvot voivat heijastaa, tämä on epäilemättä yksi houkuttelevimmista ja silmiinpistävimmistä. Duchenne-hymyn voima on merkittävä ja hymyihin keskittyvä tiede on…

Suoliston hermosto: toiset aivot

Suoliston hermosto, jota kutsutaan usein myös ”toisiksi aivoiksi” on monimutkainen verkosto. Siinä on yli sata miljoonaa hermosolua, jotka kattavat tietyt alueet, kuten ohutsuolen ja paksusuolen. Lisäksi tämä järjestelmä pystyy toimimaan itsenäisesti aivoista riippumatta. Epäilemättä voimme sanoa, että tämä autonomisen hermoston…

Autismikirjosta kärsivien lasten aivot

Osa väestöstämme elää eristäytyneenä tietynlaisessa maailmankaikkeudessa. Autismikirjosta kärsivien lasten aivoille on tunnusomaista liialliset hermosolujen yhteydet, joka selittää sitä miksi heidän on niin vaikea käsitellä ja ymmärtää kaikkia heitä ympäröiviä ärsykkeitä. Jos autismikirjosta kärsivien lasten aivot olisivat kuin talo, jokainen huone…

Daniel Schacterin muistin seitsemän syntiä

Daniel Schacter on tutkija, kognitiivinen psykologi ja psykologian professori Harvardin yliopistosta. Hän on suorittanut muistia käsittelevän tutkimuksen, joka on tullut siihen lopputulokseen, että muistimme on altis epäonnistumaan seitsemällä eri tavalla. Schacter kutsuu näitä toimintahäiriöitä termillä ”muistin seitsemän syntiä”. Schacter selittää,…

Motorinen aivokuori: ominaisuudet ja toiminnot

Aivomme sallivat meidän suunnitella, syödä, juosta ja jopa hymyillä. Monimutkaisten, mutta hämmästyttävien motorisen aivokuoren toimintojen avulla pystymme suorittamaan lukuisia päivittäisiä toimintoja. Motorinen aivokuori auttaa meitä hallitsemaan, suorittamaan ja suunnittelemaan eri liikkeitä. Tämän lisäksi se sallii meidän reagoida virikkeisiin, mikä on oleellista selviytymisemme…

Onnellisuuden neurotiede

Onnellisuuden neurotiede on tieteenala hyvinkin. Useiden vuosien ajan tutkimukset ovat osoittaneet, että kokemuksemme muokkaavat aivojamme. Tämän lisäksi kokemuksemme voivat muuttaa myös hermostoamme. Tällä hetkellä onnellisuuden neurotieteen tutkijat ovat keskittyneet siihen, kuinka käytämme hyödyksi aivojen plastisuutta. He haluavat erityisesti saada selville,…

Vieraan käden oireyhtymä

Vieraan käden oireyhtymä (AHS) on epätavallinen neurologinen sairaus. Sen aiheuttaman vakavan kehitysvamman vuoksi se on kuitenkin sairaus, josta meidän pitäisi tietää enemmän. Kehon kokemus on erittäin monimutkainen prosessi. Itse asiassa siihen sisältyy useita aistisignaaleja. Kun näiden signaaleiden kanssa on ongelma,…

Ahdistuneet aivot ja murheen kehä

Ahdistuneet aivot kokevat yleensä enemmän murhetta kuin pelkoa. Se tuntuu uuvuttavalta ja voimavarat ovat rajoittuneet johtuen toistuvista murheista sekä jatkuvasta uhan ja paineen tunteesta. Neurotiede kertoo meille, että tämä johtuu mantelitumakkeen yliaktiivisuudesta. Napoleon Bonaparte sanoi, että meidän pitäisi heittää huolemme…

Suprakiasmaattinen ydin: sisäinen kello

Suprakiasmaattinen ydin sijaitsee hypotalamuksen etuosassa, ja se sisältää noin 20 000 hermosolua. Se toimii sisäisenä kellona, säädellen nukkumisen ja heräämisen sykliä. Se vastaanottaa ärsykkeitä verkkokalvon kautta, joka sallii meidän olla enemmän tai vähemmän aktiivisia riippuen vuorokaudenajasta. Aivan kuten eläimetkin, ihmiset ovat…