Neurotiede

Neurotiede antaa meille päivittäin uusia ja mitä mielenkiintoisempia faktoja käyttäytymiseemme liittyen. Tässä osiossa teemme matkan aivojen neurobiologisiin sekä biokemiallisiin perusasioihin. Tulemme ymmärtämään miten tunteet ja käyttäytymiskaavat sekä eräät sairaudet ja häiriöt syntyvät. Täällä esittelemme uusimmat löydökset ja tutkimukset lääkkeistä ja neuropsykiatriasta selkeällä, mutta kiehtovalla tavalla.

Haukottelu jäähdyttää aivoja

Tutkijat arvioivat, että normaaleissa olosuhteissa ihminen haukottelee keskimäärin 28 kertaa päivässä. Tähän näennäisen tarpeettomaan ja usein hallitsemattomaan toimintoon kuluu siis arviolta neljä minuuttia päivästä. Haukottelemme koko elämämme ajan, alkaen viidennestä raskausviikosta elämämme viimeisiin päiviin saakka. Tietyissä tilanteissa on epäkohteliasta haukotella.…

Alkoholismin neurobiologia

Aivan kuten neuroanatomiset ja neurofunktionaaliset kehykset selittävät ihmisen käyttäytymistä, on meillä myös alkoholismin neurobiologia. Tässä artikkelissa kerromme, mitä alkoholiriippuvaisen ihmisen aivoissa tapahtuu. Alkoholi on laajimmin käytetty laillinen huume. Sillä on valtava sosiaalinen ja taloudellinen taakka yhteiskunnassa ja se pystyy luomaan…

Neuroestetiikka: kun neurologia ja taide kohtaavat

Vuosisatojen ajan on kysytty kysymyksiä, kuten ”mitä taide on?”, ”kuinka koemme kauneuden?” ja ”millä tavalla määrittelemme jonkin kauniiksi?”. Nämä kysymykset ovat inspiroineet monia väittelyjä. Noin 10 vuotta sitten syntyi tieteenala nimeltä neuroestetiikka, jolla yritettiin selvittää vastaus näihin kysymyksiin. Tämä tutkimuslinjaus…

97 aikaisemmin tuntematonta aluetta aivoissa

Aivot ovat aina todella mielenkiintoinen tutkimuksen kohde. Mitä enemmän aivoista opimme, sitä enemmän meillä on kysyttävää ja sitä enemmän yllätymme. Esimerkiksi Washingtonin yliopiston tutkijat ovat luoneet uuden kartan aivoista, joka esittää 97 aluetta aivoissa, jotka olivat ennen ihmisille tuntemattomia. Aivokartta…

Mitä neuroneille tapahtuu unen aikana?

Kun nukumme huonosti, olo tuntuu väsyneeltä. Huonot yöunet voivat vaikuttaa vakavalla tavalla sekä fyysiseen että psyykkiseen terveyteen. Tästä syystä nukkuminen on niin tärkeää, se on oleellista jokaiselle lajille, jolla on hermosto. Mitä neuroneille tapahtuu unen aikana? Jatka lukemista ja ota…

Klüver–Bucyn oireyhtymä: pelon katoaminen

Klüver–Bucyn oireyhtymä on äärimmäinen esimerkki siitä, kuinka hermoston muutos voi muuttaa täysin yksilön elämäntavan. Kuvittele, että aivoissasi on osa, joka on vastuussa pelon ja hylkäämisen tunteesta. Kuvittele sitten, että tämä osa vahingoittuu, etkä enää pelkää mitään. Saatat ajatella, että ”vau,…

Mitä aivomme tekevät nukkuessamme?

Uni on prosessi, joka on samalla sekä kiehtova että tarpeellinen prosessi jokaiselle ihmiselle. Kauan sitten tarpeellisen fysiologisen ja neuroanatomisen tiedon puutteen takia tämä ilmiö on kasvanut aina mysteerien ja spekulaatioiden ympäröimänä. Nykyään meillä on kuitenkin käsissämme useita eri tutkimuksia, joiden…

Riippuvuuden neurobiologia

Riippuvuutta esiintyy ihmiselämän monessa eri vaiheessa. Yleisin ja tunnetuin riippuvuus on huumeriippuvuus. Saatat määritellä huumeriippuvuuden pakonomaisena käyttäytymisenä riippuvuudesta kärsivien etsiessä ja käyttäessä huumeita, menettäessä hallinnan sen rajoittamisessa ja omaten negatiivisen mielentilan, mikäli he eivät saa huumeita. Useimmat ihmiset tuntevat melko…

Skitsofrenian kognitiiviset puutokset: syyt ja seuraukset

Skitsofrenian kognitiiviset puutokset voivat olla vakavia ja niihin voi liittyä toiminnallisia ongelmia. Toisaalta taas tiedämme, että näiden puutosten syyt eivät ole selkeitä, sillä niiltä ei löydy konkreettista neuropsykologista profiilia. On huomattava, että nämä puutokset eivät näytä olevan skitsofrenian positiivisten oireiden,…

Voiko menetetyn muistin saada takaisin?

Muistin kapasiteetti heikentyy yleensä iän myötä. Tämä prosessi ei kuitenkaan aina ole peruuttamaton. Osa uusista tekniikoista, kuten transkraniaalinen magneettistimulaatio, näyttävät palauttavan menetetyn muistin, joka joissakin tapauksissa liittyy ikääntymiseen. Itse asiassa tämä Robert MG Reinhartin ja John A. Nguyenin julkaisema tutkimus…

Miksi väkivaltaa ei voi hävittää

Ihmisoikeuksien ensisijainen tarkoitus on suojella luovuttamattomia ja perusteellisia oikeuksia, joihin olemme oikeutettuja luonnostamme, sillä olemme ihmisiä. Ne takaavat kunnioituksen elämään, vapauteen ja onnellisuuteen. Sodan tai muunlaisen väkivallan aikana nämä oikeudet kuitenkin muuttuvat häilyviksi. Kun väkivaltaa esiintyy, on vaikeaa pysyä turvassa…

Otetaan selvää, kuinka murehtiminen vaikuttaa aivoihin

Sitä, kuinka murehtiminen vaikuttaa aivoihin, voidaan kuvata yhdellä sanalla: myrkyllinen – vaikka kyseessä onkin luonnollinen tunne silloin, kun havaitsemme jonkin uhan. Mutta useat murehtimisen aiheet ovat perusteettomia ja jopa pakkomielteisiä. Lisäksi ne johtavat uupumukseen, energian ja rohkeuden menetykseen, ja loputkin…

Rasagiliini: lääke Parkinsonin taudin hoitoon

Parkinsonin tauti on yksi yleisimmistä neurologisista degeneratiivisista sairauksista. Rasagiliini, jota markkinoidaan myös nimellä Azilect, on erittäin tehokas lääke, joka on suunnattu tämän taudin hoitoon. Se liittyy toiseen Parkinsonin tautiin suunnattuun lääkkeeseen, selegiliiniin, ja sen on todettu parantavan sairauden aiheuttamia motorisia…

Intuition neurobiologia: miten vaisto syntyy?

Intuition neurobiologia on olemassa ja siitä on opittu jotain erittäin mielenkiintoista. Suurin osa ihmisistä perustaa monet päätöksensä vaistoonsa. Intuitio on periaatteessa vain sisäinen ääni, joka on yhteydessä identiteettiimme ja kaikkeen mitä olemme nähneet, tunteneet ja kokeneet. Intuitiivinen puolemme voi olla…

Amitriptyliini: mitä se on ja mihin sitä käytetään?

Amitriptyliini on trisyklinen masennus- ja kipulääke. Se keksittiin ensi kerran vuonna 1960 ja sitä markkinoitiin nimellä Elavil, vaikkakin sillä on monia muitakin nimiä (valmistetta myydään Suomessa nimillä Amitriptylin, Saroten, Tryptizol ja Laroxyl). Tehostaan ja turvallisuudestaan johtuen lääke on myös Maailman…

Aivoaneurysma

Aivoaneurysma tarkoittaa aivovaltimon seinämien laajenemaa. Kaikkein haasteellisin osa tästä tilasta on siinä, ettei siihen sisälly lainkaan oireita. Eli vähä vähältä, ilman että tästä kärsivä henkilö huomaa sitä, tämä alue muuttuu paukamaksi, joka saattaa lopulta puhjeta. Jos tällaisessa tapauksessa ei toimita nopeasti,…

Tarkkaavaisuus ja sen viisi eri tyyppiä

Sen ymmärtäminen, että tarkkaavaisuutta löytyy montaa eri tyyppiä, on aivan yhtä tärkeää kuin sen jokaisen osa-alueen kehittäminen. Meillä on tapana määritellä tarkkaavaisuus kyvyksi keskittyä ja käytämme tätä käsitettä yleensä antonyyminsä eli tarkkaavaisuuden puutteen vuoksi. Aina silloin, kun puhumme että joku…

Aivohermot ja niiden kiehtova toiminta

Hermosto on hämmästyttävän monimutkainen järjestelmä. Sen useat kytkökset tekevät siitä yhden kehon tärkeimmistä järjestelmistä. Tämän artikkelin aiheena ovat sen tärkeimmät osatekijät, aivohermot. Aivohermoihin viitataan yleensä aivohermopareina, sillä ne ovat pareittain, yksi kummallakin aivopuoliskolla. Aivohermot, tai aivohermoparit, lähtevät kallonpohjasta ja kulkevat…

Typpioksidi: hämmästyttävä kaasumainen välittäjäaine

Miljoonat eri aineet kiertävät koko ajan ympäri elimistöämme. Jotkut näistä aineista ovat välittäjäaineita, joilla on muiden toimintojen ja käyttötarkoitusten lisäksi paljon tekemistä käyttäytymisemme säätelyn kanssa. Seuraavaksi tutustumme tarkemmin vielä suhteellisen tuntemattoman yhdisteen rooliin; kyseessä on typpioksidi. Kuten Mark F. Bearin,…

Pregabaliini: mikä se on ja mihin sitä käytetään?

Pregabaliini, jota markkinoidaan myös nimellä Lyrica, on antikonvulsiivinen lääke, jota käytetään neuropaattisen kivun hoitoon monissa häiriöissä, kuten diabeettisessa neuropatiassa tai postherpeettisessa neuralgiassa. Tällä hetkellä neuropaattinen kipu on yksi kipuyksiköiden suurimmista haasteista. Tämä johtuu sekä neuropaattisen kivun vastustuskyvystä yleisille kipulääkkeille että…