Neurotiede antaa meille päivittäin uusia ja mitä mielenkiintoisempia faktoja käyttäytymiseemme liittyen. Tässä osiossa teemme matkan aivojen neurobiologisiin sekä biokemiallisiin perusasioihin. Tulemme ymmärtämään miten tunteet ja käyttäytymiskaavat sekä eräät sairaudet ja häiriöt syntyvät. Täällä esittelemme uusimmat löydökset ja tutkimukset lääkkeistä ja neuropsykiatriasta selkeällä, mutta kiehtovalla tavalla.
Aivomme tarvitsevat hermosoluja kommunikoidakseen, ja jotta ne voisivat toimia kunnolla. Näitä vuorovaikutuksia kutsutaan nimellä synapsit. Mutta kuinka ne oikein ovat yhteydessä ja kuinka monta eri tyyppistä synapsia on olemassa? Periaatteessa on olemassa kaksi eri synaptisen siirron muotoa: sähköinen ja kemiallinen.…
Hajonnan mittaaminen tilastoissa on ratkaisevaa, sillä se voi osoittaa tietyn näytteen tai ihmisyhmän sisällön. Kun on kyse näytteistä, hajonta on tärkeää, sillä se määrittelee virhemarginaalin jonka saamme tehdessämme päätelmiä keskeisten tendenssien, kuten keskiarvojen mittaamisessa. Keskeisen tendenssin mittaaminen osoittaa eri tavat…
Normaaleissa olosuhteissa elolliset olennot käyvät läpi luontaisen kehitysprosessin kohti kypsymistä. Mutta kasvu ei ole täysin lineaarista; jopa normaalissa kehitysprosessissa on eteenpäin menemistä, paikallaan pysymistä ja taantumista. Tähän viittaavat psykoanalyysin käsitteet fiksaatio ja regressio.
Mielisairaudet ovat eräitä suurimmista epidemioista 2000-luvulla. Lukuisat tilastot osoittavat huolestuttavan masennuslääkkeiden ja ahdistuslääkkeiden kulutuksen nousun. Mutta entistä huolestuttavampaa on se, kuinka yleistä psykiatristen lääkkeiden määrääminen on lapsille ja teineille. Maailman terveysjärjestön suorittaman tutkimuksen mukaan vuosien 2005 ja 2012 välillä lasten ja…
Marie Curie oli pioneeri monella tapaa, ja hänestä tuli ensimmäinen Nobel-palkinnon voittanut nainen ja Pariisin yliopiston professori. Tämän lisäksi hän oli ensimmäinen nainen, joka haudattiin Pariisin Panthéoniin. Hän oli myös ainoa nainen, joka on voittanut Nobel-palkinnon eri tieteenhaaroissa. Nykyään Marie Curie…
ADHD (attention deficit hyperactivity disorder) on lapsuudessa alkanut sairaus. Sen alkuperää ja kehitystä on yritetty selittää useita kertoja. Yksi niistä on kuitenkin saanut paljon huomiota: Barkleyn malli. Tälle sairaudelle on ominaista jatkuva häiriytynyt käyttäytyminen, liiallinen aktiivisuus sekä vaikeus hallita mielijohteita…
Alabaman yliopiston neurotiedeyhteisön viimeisen vuosittaisen kokouksen aikana Birminghamissa tutkijat esittelivät raportin, joka osoitti, että ihmisaivojen eri alueilla eli joitakin suolistobakteereita. Niiden arveltiin olevan aivomikrobiomi. Löydös on sekä kiehtova että pelottava. Siihen ei kuitenkaan ole vielä mitään selitystä, kuinka bakteerit pääsivät…
Neurotiede on käyttänyt monien vuosien ajan eri apuvälineitä yrittääkseen ”kuunnella” neuronien välisiä keskusteluja. Aivan kuten kielitieteilijät yrittävät tulkita vieraita kieliä, yrittävät tutkijat avata hermoston kaavoja. Vaikuttaa siis siltä, että dendriitit ovat nykyään erittäin tärkeä osa neurotiedettä. Viimeisin tutkimus on osoittanut,…
Herbert Spencer oli yksi suurimmista aikansa ajattelijoista. Tämä englantilainen filosofi, psykologi, sosiologi ja luonnonlakien asiantuntija oli yksi suurimmista sosiaalidarwinismin ja positivismin johtajista. Hän sovelsi evolutionistisia lakeja filosofiaan ja yhteiskuntaan. Mutta hänen darwinistiset ajatuksensa oikeuttivat tiettyjen ihmisten hallitsemisen, ja myöskin yhden…
Levottomat jalat -oireyhtymä aiheuttaa potilaissa erilaisia tuntemuksia. Jotkut ihmiset uskovat, että heidän jalkansa liikkuvat itsestään, mutta todellisuudessa heillä vain on jatkuva tarve liikuttaa jalkojaan, jotta epämiellyttävä tunne lakkaisi. Jotkut ihmiset taas sanovat, että he tuntevat kihelmöintiä jaloissaan. Tutkitaanpa lisää tämän…
Hans Roslingin ennustuksista tuli erittäin arvostettuja, kun hänen perustamansa Gapminder-säätiö kehitti uskomattoman mielenkiintoisen ohjelmiston. Sen ensisijainen ominaisuus oli muuttaa tilastot interaktiivisiksi diagrammeiksi. Näiden diagrammien pohjalta Hans Rosling pystyi visualisoimaan tärkeitä maailman demografisia trendejä. Tämä ruotsalainen akateemikko ja kansanterveyden professori vitsaili…
Nukkuvatko aivot koskaan? Usein ihmiset kertovat meille, että meidän pitäisi ”sammuttaa aivomme” ja vähennettävä aivojen aktiivisuutta. Mutta meidän on tiedettävä, että vaikka olemme rauhallisessa tilassa, esimerkiksi kun meditoimme tai kun nukumme yöllä, tämä hämmästyttävä elin ei koskaan lakkaa toimimasta. Sen sähköaallot ja…
Monet uskovat, että omatunto ja tietoisuus tarkoittavat samaa, mutta todellisuudessa näin ei ole. Ensinnäkin omatunto on se, joka auttaa erottamaan oikean väärästä. Tietoisuus puolestaan viittaa tajuntaan. Molekyylibiologilla ja Nobel-palkitulla Francis Crickilla oli tapana sanoa, että vaikka on tarpeen osata erottaa…
Unihalvaus, tieteellisesti tunnettuna nimellä hypnagogia, on vilkas havainnollinen kokemus, joka esiintyy unisyklin alussa. Lisäksi hypnagogiset hallusinaatiot ovat todella vilkkaita unia täynnä visuaalisia, kosketuksellisia ja auditiivisia ilmiöitä. Hypnopompiset hallusinaatiot sen sijaan ovat samankaltaisia kokemuksia, jotka esiintyvät henkilön herätessä. Tätä Frederic W. H.…
Ovatko eläimet tietoisia kärsimyksestään? Usko tai älä, jokainen meistä on pohtinut tätä varmasti joskus. Voimme luottavaisin mielin todeta, että ainakin jokainen lemmikin omistaja tai eläinten ystävä tietää varman vastauksen tähän kysymykseen. Mutta mitä neurotiede sanoo tästä? Onko tiede vahvistanut tämän…
Jotkut tutkimukset väittävät, että miesten ja naisten aivojen välillä on tärkeitä eroja. Sitä neuroseksismi on. Siinä väitetään, että miesten ja naisten aivot ovat erikokoiset ja -muotoiset. Nämä tutkimukset perustuvat neuromyytteihin, joita ihmiset usein käyttävät huomauttaakseen oletetuista eroista miesten ja naisten…
Biopsykologiset tutkimusmenetelmät ovat kehittyneet viimeisten vuosikymmenten aikana. Näitä tutkimusmenetelmiä on lukuisia, mutta tässä artikkelissa me keskitymme vain niihin jotka tutkivat sitä mitä aivoissa tapahtuu. Eri tutkijat, esimerkiksi Dewsbury (1991), määrittelevät biopsykologian ”käyttäytymisen biologian tieteellisenä tutkimuksena”, tieteenalana, jota kutsutaan myös psykobiologiaksi.…
Ryhmä aivotutkijoita on näyttänyt löytävän jotain, joka voisi olla ihmisaivojen onnellisuusalue. Aivokuitujen alue, jota kutsutaan cingulum-nupuksi, voisi toimia tukiasemana lukuisille verkostoille, jotka säätelevät mielialaa. Tämä tutkimus alkoi aivojen kartoitusprojektina, jossa käytettiin sähköistä stimulaatiota epilepsiasta kärsiviin potilaisiin. Tutkijat huomasivat, että cingulum-nupun stimulointi sai…
Tohtori Nancy Andreasen on yhdysvaltalainen psykologi. Hän on Andrew H. Woodsin psykiatrian osaston puheenjohtaja ja sen aivokuvantamistutkimuskeskuksen sekä henkisen terveysklinikkakeskuksen johtaja Iowa Carver College of Medicine -yliopistossa. Vaikka et ehkä olekaan koskaan kuullut hänestä, on tohtori Nancy Andreasen tunnettu tutkija,…
Aivoja ja selkäydintä ympäröi kolme kalvomaista kerrosta: aivokalvot. Nämä ovat nimeltään kovakalvo (dura mater), lukinkalvo (arachnoid mater) ja pehmytkalvo (pia mater). Kaksi viimeksimainittua muodostavat pehmeät aivokalvot. Kovakalvoa kutsutaan myös nimellä pachymeninx. Seuraavaksi tarkastelemme millainen on aivokalvojen rakenne, ja lisäksi kerromme…
