Neurotiede antaa meille päivittäin uusia ja mitä mielenkiintoisempia faktoja käyttäytymiseemme liittyen. Tässä osiossa teemme matkan aivojen neurobiologisiin sekä biokemiallisiin perusasioihin. Tulemme ymmärtämään miten tunteet ja käyttäytymiskaavat sekä eräät sairaudet ja häiriöt syntyvät. Täällä esittelemme uusimmat löydökset ja tutkimukset lääkkeistä ja neuropsykiatriasta selkeällä, mutta kiehtovalla tavalla.
Aivoaneurysma tarkoittaa aivovaltimon seinämien laajenemaa. Kaikkein haasteellisin osa tästä tilasta on siinä, ettei siihen sisälly lainkaan oireita. Eli vähä vähältä, ilman että tästä kärsivä henkilö huomaa sitä, tämä alue muuttuu paukamaksi, joka saattaa lopulta puhjeta. Jos tällaisessa tapauksessa ei toimita nopeasti,…
Sen ymmärtäminen, että tarkkaavaisuutta löytyy montaa eri tyyppiä, on aivan yhtä tärkeää kuin sen jokaisen osa-alueen kehittäminen. Meillä on tapana määritellä tarkkaavaisuus kyvyksi keskittyä ja käytämme tätä käsitettä yleensä antonyyminsä eli tarkkaavaisuuden puutteen vuoksi. Aina silloin, kun puhumme että joku…
Hermosto on hämmästyttävän monimutkainen järjestelmä. Sen useat kytkökset tekevät siitä yhden kehon tärkeimmistä järjestelmistä. Tämän artikkelin aiheena ovat sen tärkeimmät osatekijät, aivohermot. Aivohermoihin viitataan yleensä aivohermopareina, sillä ne ovat pareittain, yksi kummallakin aivopuoliskolla. Aivohermot, tai aivohermoparit, lähtevät kallonpohjasta ja kulkevat…
Miljoonat eri aineet kiertävät koko ajan ympäri elimistöämme. Jotkut näistä aineista ovat välittäjäaineita, joilla on muiden toimintojen ja käyttötarkoitusten lisäksi paljon tekemistä käyttäytymisemme säätelyn kanssa. Seuraavaksi tutustumme tarkemmin vielä suhteellisen tuntemattoman yhdisteen rooliin; kyseessä on typpioksidi. Kuten Mark F. Bearin,…
Pregabaliini, jota markkinoidaan myös nimellä Lyrica, on antikonvulsiivinen lääke, jota käytetään neuropaattisen kivun hoitoon monissa häiriöissä, kuten diabeettisessa neuropatiassa tai postherpeettisessa neuralgiassa. Tällä hetkellä neuropaattinen kipu on yksi kipuyksiköiden suurimmista haasteista. Tämä johtuu sekä neuropaattisen kivun vastustuskyvystä yleisille kipulääkkeille että…
Enkefaliinin roolia kivun välityksessä on tutkittu jo yli kolmen vuosikymmenen ajan. Enkefaliinit ovat hormoneja, jotka toimivat välittäjäaineina ja auttavat hermosoluja kommunikoimaan keskenään. Enkefaliinit ovat hormoneja, joita tuotetaan tietyillä aivojen alueilla sekä aivolisäkkeessä eli hypofyysissä. Tätä kautta enkefaliinit vapautuvat ja jakautuvat…
Monet ihmiset ajattelevat, että hermosoluja menetetään iän myötä korjaamattomasti ja peruuttamattomasti eikä uusia hermosoluja enää synny, mutta onneksi tämä katastrofaaliselta vaikuttava tilanne ei ole kuitenkaan täysin totta. Neurogeneesi eli uusien hermosolujen muodostuminen jatkuu aivoissa myös vanhuudessa ja erityisesti hippokampuksen alueella,…
Eriävä epidemiologia keskittyy siihen tutkimusalueeseen, jonka päätavoitteena on luoda yhteys ihmisen älykkyystekijän eli g-tekijän, hänen persoonallisuutensa piirteiden sekä myöhemmän kuolleisuuden välille. Edinburghin yliopiston tutkijoiden vuonna 2017 suorittamassa tutkimuksessa on löydetty todisteita, jotka tukevat koehenkilöiden lapsuudessa mitatun älyllisen tason ja kuolleisuuden…
Varmaan kaikki meistä pohtivat joskus, kuinka alkoholi vaikuttaa tiettyihin lääkkeisiin. Masennuslääkkeet ja alkoholi eivät ole poikkeus. Näiden kahden kohdalla on tärkeää muistaa, että ne molemmat ovat psykoaktiivisia aineita, joilla voi olla suuria vaikutuksia elimistöön. Ne sattuvat olemaan myös kaksi sellaista…
Kiintymyksen on todettu olevan nisäkkäiden määrittävä ominaisuus. Inhimillisen kiintymyksen neurobiologiset tutkimukset perustuvat siis myös eläinten tutkimiseen. Viimeaikaiset tutkimukset ehdottavatkin, että kiintymys perustuu aivojuoviossa tapahtuvan oksitosiinin ja dopamiinin väliseen vuorovaikutukseen. Vaikuttaa melko varmalta, että eri inhimilliset kiintymykset jakavat saman neurobiologian kiintymyksissä,…
Ihmiset voivat ostaa psykoosilääkkeitä vain lääkärin määräyksestä. Ne ovat hyväksyttyjä lääkkeitä mielenterveysongelmien hoitamiseen, joille psykoottiset oireet ovat ominaisia. Esimerkiksi skitsofreniaan, skitsoaffektiiviseen häiriöön sekä muihin kaksisuuntaisen mielialahäiriön muotoihin tai vakavaan masennukseen. Joitakin psykoosilääkkeitä voidaan käyttää myös vakavan ahdistuksen hoitoon (mutta vain…
Vuodesta 2012 lähtien opioidiepidemia on levinnyt räjähdysmäisesti Yhdysvalloissa. Yhdysvaltojen opioidikäyttäjien lukumäärä on korkein maailmassa. Center for Disease Control (CDC) -keskuksen tekemän raportin mukaan vuonna 2017 noin 72 000 ihmistä kuoli opioidin yliannostukseen (lähinnä fentanyylin ja heroiinin). Huumeet tappavat Yhdysvalloissa enemmän ihmisiä…
Neuroetiikka on tieteenala, joka ottaa edistysaskelia kansainvälisessä tiedeyhteisössä johtuen neurotieteen tutkimusten lisääntymisestä viime vuosien aikana. Se on tutkimusala, joka ilmaantui jo vuonna 2002, kun ryhmä eri alojen asiantuntijoita kokoontui yhteen tutkimaan aivotutkimuksen eettisiä ja sosiaalisia vaikutuksia. Heidän mielestään klassinen bioetiikka…
Jokaiselle yksilölle väri ja persoonallisuus ovat kaksi toisiinsa liittyvää mieltymystä tai suuntausta; mieltymys tiettyihin väreihin vastaa yleensä tiettyjä persoonallisuuksien malleja. Opimme seuraavaksi hieman lisää tästä mielenkiintoisesta suhteesta ihmisen psykologiassa. Vaikka suuri joukko ihmisiä ajatteleekin, että värit eivät liity mitenkään tunteisiin,…
Haloperidoli on antipsykoottinen tai neuroleptinen lääke. Sen kemiallisesta rakenteesta johtuen kyseessä on butyrofenoni. Paul Janssen löysi sen vuonna 1958 ja se on tyypillinen antipsykootti. Se siis auttaa hoitamaan skitsofrenian positiivisia oireita, kuten hallusinaatioita, harhaluuloja tai levottomuutta. Haloperidoli on keskushermostoa masentava…
Neurotieteen historia alkoi monia, monia vuosia sitten. 400-luvulla ennen ajanlaskun alkua Alkmaion Krotonlainen oli leikkelemässä eläintä, kun hän löysi sen näköhermon. Tämä löytö sai hänet kehittämään teorian siitä, kuinka ajatukset ja tunteet asustavat aivoissa. Vastauksena tähän suhteelliseen moderniin teoriaan Aristoteles…
Ääreishermosto (PNS) on keskushermoston ulkopuolella oleva hermoverkosto (käsittäen aivot ja selkäytimen). Sen päätehtävänä on kuljettaa fyysisten tuntemuksien signaaleja perifeerisestä hermostosta aivoihin. Neuropaattinen kipu syntyy, kun nämä hermot eivät toimi oikealla tavalla, koska ne ovat vahingoittuneet. Ääreishermostoon kuuluu useita eri hermotyyppejä,…
Neurodegeneratiiviset sairaudet ovat sairauksia, joissa keskushermoston neuronit lakkaavat toimimasta tai kuolevat hitaasti aiheuttaen erilaisia neurologisia merkkejä ja oireita. Näiden sairauksien on tapana pahentua ajan myötä ja ne ovat parantumattomia. Niitä saattaa esiintyä geneettisen rakenneosan, kasvaimen tai aivohalvauksen vuoksi. Nämä sairaudet ovat…
Kun olin lapsi, näin ihmisten usein tekevän tiettyjä asioita, jotka hypnotisoivat minut. Sinä hetkenä tiesin, että pystyin vain tuntemaan miellyttävien asioiden kihelmöivän päässäni, enkä tiennyt miksi. Pidin siitä kokemuksesta. Ajan kuluessa sain selville, että tälle ilmiölle on oma nimi: ASMR…
Mielijohteet ovat peräisin ihmisen irrationaalisesta, alkukantaisesta puolesta. Ne ovat kuin yrittäisi kesyttää villipetoa: se saattaa vaikuttaa säyseältä enimmän osan ajasta, mutta tietyissä tilanteissa se käyttäytyy luontonsa mukaan. Noina hetkinä ei ole merkitystä, onko eläimen tekemistä asioista lopulta hyötyä vai ei.…