Joka päivä tutkijat saavat selville uusia, mitä ihmeellisempiä asioita aivoista. Tässä osiossa voit lukea viimeisimmistä tutkimuksista ja saat paljon tietoa, joka auttaa sinua ymmärtämään paremmin aivojen prosesseja, anatomiaa ja sairauksia.
Aivomme tarvitsevat hermosoluja kommunikoidakseen, ja jotta ne voisivat toimia kunnolla. Näitä vuorovaikutuksia kutsutaan nimellä synapsit. Mutta kuinka ne oikein ovat yhteydessä ja kuinka monta eri tyyppistä synapsia on olemassa? Periaatteessa on olemassa kaksi eri synaptisen siirron muotoa: sähköinen ja kemiallinen.…
Alabaman yliopiston neurotiedeyhteisön viimeisen vuosittaisen kokouksen aikana Birminghamissa tutkijat esittelivät raportin, joka osoitti, että ihmisaivojen eri alueilla eli joitakin suolistobakteereita. Niiden arveltiin olevan aivomikrobiomi. Löydös on sekä kiehtova että pelottava. Siihen ei kuitenkaan ole vielä mitään selitystä, kuinka bakteerit pääsivät…
Levottomat jalat -oireyhtymä aiheuttaa potilaissa erilaisia tuntemuksia. Jotkut ihmiset uskovat, että heidän jalkansa liikkuvat itsestään, mutta todellisuudessa heillä vain on jatkuva tarve liikuttaa jalkojaan, jotta epämiellyttävä tunne lakkaisi. Jotkut ihmiset taas sanovat, että he tuntevat kihelmöintiä jaloissaan. Tutkitaanpa lisää tämän…
Nukkuvatko aivot koskaan? Usein ihmiset kertovat meille, että meidän pitäisi ”sammuttaa aivomme” ja vähennettävä aivojen aktiivisuutta. Mutta meidän on tiedettävä, että vaikka olemme rauhallisessa tilassa, esimerkiksi kun meditoimme tai kun nukumme yöllä, tämä hämmästyttävä elin ei koskaan lakkaa toimimasta. Sen sähköaallot ja…
Monet uskovat, että omatunto ja tietoisuus tarkoittavat samaa, mutta todellisuudessa näin ei ole. Ensinnäkin omatunto on se, joka auttaa erottamaan oikean väärästä. Tietoisuus puolestaan viittaa tajuntaan. Molekyylibiologilla ja Nobel-palkitulla Francis Crickilla oli tapana sanoa, että vaikka on tarpeen osata erottaa…
Unihalvaus, tieteellisesti tunnettuna nimellä hypnagogia, on vilkas havainnollinen kokemus, joka esiintyy unisyklin alussa. Lisäksi hypnagogiset hallusinaatiot ovat todella vilkkaita unia täynnä visuaalisia, kosketuksellisia ja auditiivisia ilmiöitä. Hypnopompiset hallusinaatiot sen sijaan ovat samankaltaisia kokemuksia, jotka esiintyvät henkilön herätessä. Tätä Frederic W. H.…
Jotkut tutkimukset väittävät, että miesten ja naisten aivojen välillä on tärkeitä eroja. Sitä neuroseksismi on. Siinä väitetään, että miesten ja naisten aivot ovat erikokoiset ja -muotoiset. Nämä tutkimukset perustuvat neuromyytteihin, joita ihmiset usein käyttävät huomauttaakseen oletetuista eroista miesten ja naisten…
Biopsykologiset tutkimusmenetelmät ovat kehittyneet viimeisten vuosikymmenten aikana. Näitä tutkimusmenetelmiä on lukuisia, mutta tässä artikkelissa me keskitymme vain niihin jotka tutkivat sitä mitä aivoissa tapahtuu. Eri tutkijat, esimerkiksi Dewsbury (1991), määrittelevät biopsykologian ”käyttäytymisen biologian tieteellisenä tutkimuksena”, tieteenalana, jota kutsutaan myös psykobiologiaksi.…
Ryhmä aivotutkijoita on näyttänyt löytävän jotain, joka voisi olla ihmisaivojen onnellisuusalue. Aivokuitujen alue, jota kutsutaan cingulum-nupuksi, voisi toimia tukiasemana lukuisille verkostoille, jotka säätelevät mielialaa. Tämä tutkimus alkoi aivojen kartoitusprojektina, jossa käytettiin sähköistä stimulaatiota epilepsiasta kärsiviin potilaisiin. Tutkijat huomasivat, että cingulum-nupun stimulointi sai…
Aivoja ja selkäydintä ympäröi kolme kalvomaista kerrosta: aivokalvot. Nämä ovat nimeltään kovakalvo (dura mater), lukinkalvo (arachnoid mater) ja pehmytkalvo (pia mater). Kaksi viimeksimainittua muodostavat pehmeät aivokalvot. Kovakalvoa kutsutaan myös nimellä pachymeninx. Seuraavaksi tarkastelemme millainen on aivokalvojen rakenne, ja lisäksi kerromme…
Univaje ja ahdistus liittyvät toisiinsa. Toistuva liian vähäinen yöuni johtaa krooniseen uupumukseen, joka puolestaan voi saada aikaa useita psykologisia häiriöitä, masennus mukaanlukien. Neurotieteessä tehdään jatkuvasti uusia löydöksiä, ja ala tarjoaakin meille sekä mielenkiintoista että samalla hyödyllistä tietoa. Aivan hiljattain huomattiin…
Aivosi muovautuvat jokaisen ajatuksesi, oppimasi asian ja kokemuksesi myötä. Tämä mukautuva, monimutkainen ja kiehtova elin voi olla liittolaisesi siinä, mitä tulee erilaisten tilojen ja sairauksien ennaltaehkäisemiseen ja hoitamiseen. Tämän vuoksi sinun on tärkeä ymmärtää, että aivosi voivat parantaa sinut. Tämän…
Aivot ovat monimutkainen elin, joka on vastuussa suuresta osasta käyttäytymistämme, mutta se on myöskin ajatustemme ja tunteidemme koti. Aivojen biologian tutkiminen on olennainen osa kognition ymmärtämistä. Mutta sen monimutkaisuus, ja kaikki luontaiset metodologiset vaikeudet, haittaavat merkittävästi hermoston tutkimista. Mutta yksi…
Muisti- ja keskittymisongelmat voivat olla suuri ahdistuksen aihe elämän jokaisella osa-alueella. Seuraukset voivat johtaa myös paljon pidemmälle, koska tämä voi vaikuttaa itsetuntoon, ihmissuhteisiin ja jopa emotionaaliseen vakauteen. Yksi huono päivä silloin tällöin on täysin eri asia kuin kokea jatkuvasti keskittymisvaikeuksia.…
Älyllinen vajavaisuus tarkoittaa, että henkilön kognitiiviset resurssit ovat vähemmän kehittyneitä verrattuna hänen ikäisiinsä ihmisiin keskimäärin. Se tekee oppimisesta paljon vaikeampaa, ja tietyissä yhteyksissä kommunikoiminen vaatii enemmän työtä. Tämäntyyppinen vajavaisuus tunnistetaan yleensä ennen kuin henkilö täyttää 18 vuotta, ja se vaikuttaa…
Neuronit ovat hermoston toiminnallisia yksilöitä. Käytöksemme ja havaintomme liittyvät siihen, miten neuronit toimivat ja ovat vuorovaikutuksessa ”yhteistyökumppaneidensa” kanssa. Nämä pienet hermosolut rakentavat psykologiamme biologisen osan. Ne ovat kaikkien tunteidemme ja ajatuksiemme perusta. Ennen kuin siirrymme yhtään eteenpäin, tulee sinun tietää, että…
Selkäydin on osa keskushermostoa yhdessä aivojen kanssa. Sen jatke ulottuu kallon niskakalvosta noin ensimmäiseen lannerangaan asti. 31 selkäytimen hermoa kulkevat selkärangassa. Se koostuu harmaasta aineesta, jossa hermosolut sijaitsevat. Tätä puolestaan ympäröi valkoinen aine, jossa aksonit sijaitsevat. Mielenkiintoista on, että harmaiden…
Sana agnosia oli Sigmund Freudin vuonna 1891 käyttöön ottama sana. Kaikki aistisi saattavat toimia kunnolla, mutta aivosi eivät kykene tunnistamaan tietoa, jotka aistisi saavat ympäristöstäsi. Aivohalvaus, aivovaurio ja hapenpuute voivat kaikki aiheuttaa vahinkoa, joka johtaa agnosiaan. Sana agnosia on peräisin antiikin kreikan…
Kun idea juurtuu yhteiskuntaan, on sitä erittäin vaikea ”poistaa” aivoista, jos olemme aina uskoneet siihen. Ja aivoihin liittyen – tähän elimeen yhdistyy monia virheellisiä ajatuksia. Sosiaalinen verkosto on täynnä ”aivoihin liittyviä myyttejä” ja jaamme usein nämä ”oletetut faktat” muiden kanssa tavatessamme…
Ihmisaivoja tutkitaan jatkuvasti. Siitä huolimatta on olemassa monia mysteereitä, joihin tiede ei ole vielä onnistunut vastaamaan. Mutta muutamiin aivoihin koskeviin kysymyksiin on kuitenkin vastattu, ja ne ovat uskomattoman mielenkiintoisia. Tänään tarkastelemme mitkä ovat aivojen seitsemän arvoitusta! Ihmisen aivot ovat tilavuudeltaan…
