Joka päivä tutkijat saavat selville uusia, mitä ihmeellisempiä asioita aivoista. Tässä osiossa voit lukea viimeisimmistä tutkimuksista ja saat paljon tietoa, joka auttaa sinua ymmärtämään paremmin aivojen prosesseja, anatomiaa ja sairauksia.
Sveitsin armeijan linkkuveitsiteoria on kiistanalainen, mutta mielenkiintoinen selitys siitä, kuinka mieli toimii. Tämän modulaarisen lähestymistavan mukaan meidän aivomme koostuvat todella erikoistuneista ”sovelluksista”, jotka ratkaisevat tiettyjä ongelmia kaikkein tehokkaimmilla tavalla. Täten mielemme on tiettyjen alueiden tai välineiden yhdistelmä, aivan kuten Sveitsin armeijan…
Psykofysiologia on psykologian haara, joka tutkii aivojen fysiologisten prosessien fysiologisia perusteita. Se analysoi käyttäytymistä ja käyttäytymisen takana olevia prosesseja. Psykofysiologian syntymästä asti, 1800-luvulta, se on aina tutkinut samaa asiaa. Mutta teknologia ja niin monien eri lähestymistapojen vaikutukset ovat muokanneet tapoja tutkia…
Patrick Nogueira tappoi setänsä, tätinsä ja serkkunsa kotonaan Espanjan Piozissa. Jotkut uskoivat että hän teki sen, koska hänellä on aivojen poikkeavuus joka heikensi hänen kognitiivisia taitojaan. Tuomaristo kuitenkin tuomitsi hänet syylliseksi. He uskoivat, että Patrick on psykopaatti, joka tiesi tarkalleen…
Faneja on ollut aikojen alusta asti. Aina on ollut johtajia ja sellaisia hahmoja, jotka valloittavat muiden ihmisten sydämet, ja joilla on paljon seuraajia. Nämä fanit seuraavat heitä, ihailevat heitä, ja joskus he kykenevät jopa suorittamaan isojakin uhrauksia heidän hyväkseen. Neurotieteet…
Tiesitkö, että laulaminen tekee onnelliseksi? Tämä käytäntö antaa meille annoksen innostuneisuutta ja saa jopa Alzheimerin taudista ja Parkinsonin taudista kärsivät potilaat tuntemaan onnellisuutta ja positiivisuutta. Kun olemme suihkussa, kuuntelemme musiikkia ja laulamme sen mukana. Yksinkertaisesti sanottuna, laulaminen tekee onnelliseksi. Tämä…
Osa väestöstämme elää eristäytyneenä tietynlaisessa maailmankaikkeudessa. Autismikirjosta kärsivien lasten aivoille on tunnusomaista liialliset hermosolujen yhteydet, joka selittää sitä miksi heidän on niin vaikea käsitellä ja ymmärtää kaikkia heitä ympäröiviä ärsykkeitä. Jos autismikirjosta kärsivien lasten aivot olisivat kuin talo, jokainen huone…
Daniel Schacter on tutkija, kognitiivinen psykologi ja psykologian professori Harvardin yliopistosta. Hän on suorittanut muistia käsittelevän tutkimuksen, joka on tullut siihen lopputulokseen, että muistimme on altis epäonnistumaan seitsemällä eri tavalla. Schacter kutsuu näitä toimintahäiriöitä termillä ”muistin seitsemän syntiä”. Schacter selittää,…
Aivomme sallivat meidän suunnitella, syödä, juosta ja jopa hymyillä. Monimutkaisten, mutta hämmästyttävien motorisen aivokuoren toimintojen avulla pystymme suorittamaan lukuisia päivittäisiä toimintoja. Motorinen aivokuori auttaa meitä hallitsemaan, suorittamaan ja suunnittelemaan eri liikkeitä. Tämän lisäksi se sallii meidän reagoida virikkeisiin, mikä on oleellista selviytymisemme…
Onnellisuuden neurotiede on tieteenala hyvinkin. Useiden vuosien ajan tutkimukset ovat osoittaneet, että kokemuksemme muokkaavat aivojamme. Tämän lisäksi kokemuksemme voivat muuttaa myös hermostoamme. Tällä hetkellä onnellisuuden neurotieteen tutkijat ovat keskittyneet siihen, kuinka käytämme hyödyksi aivojen plastisuutta. He haluavat erityisesti saada selville,…
Vieraan käden oireyhtymä (AHS) on epätavallinen neurologinen sairaus. Sen aiheuttaman vakavan kehitysvamman vuoksi se on kuitenkin sairaus, josta meidän pitäisi tietää enemmän. Kehon kokemus on erittäin monimutkainen prosessi. Itse asiassa siihen sisältyy useita aistisignaaleja. Kun näiden signaaleiden kanssa on ongelma,…
Ahdistuneet aivot kokevat yleensä enemmän murhetta kuin pelkoa. Se tuntuu uuvuttavalta ja voimavarat ovat rajoittuneet johtuen toistuvista murheista sekä jatkuvasta uhan ja paineen tunteesta. Neurotiede kertoo meille, että tämä johtuu mantelitumakkeen yliaktiivisuudesta. Napoleon Bonaparte sanoi, että meidän pitäisi heittää huolemme…
Suprakiasmaattinen ydin sijaitsee hypotalamuksen etuosassa, ja se sisältää noin 20 000 hermosolua. Se toimii sisäisenä kellona, säädellen nukkumisen ja heräämisen sykliä. Se vastaanottaa ärsykkeitä verkkokalvon kautta, joka sallii meidän olla enemmän tai vähemmän aktiivisia riippuen vuorokaudenajasta. Aivan kuten eläimetkin, ihmiset ovat…
Vaikka neuroarkkitehtuuri vaikuttaakin uudelta tieteenalalta, se on melkein 70 vuotta vanha. Sen tarkoitus on luoda onnellisuutta, hyvinvointia ja tuotteliaisuutta edistäviä tiloja. Toisin sanoen rakennuksia, jotka vähentävät stressiä ja ahdistusta. Tässä tieteenalassa arkkitehdit ja neurotieteilijät tekevät yhdessä töitä suunnitellakseen tiloja ja…
Sekavuustila on kliininen häiriö, joka vaikuttaa keskittymiseen ja kognitioon. Sen patofysiologia ei ole kuitenkaan kovin tunnettu. Alzheimerin tauti on kaikkein yleisin dementian aiheuttaja. Siksi kognitiivisten toimintojen rappeutuminen vaikuttaa olevan tämän sairauden kognitiivisten oireiden ydin. Muilla oireilla voi myös olla tärkeä rooli.…
