Roger Bartran exocerebrohypoteesi
Exocerebrohypoteesi on teoreettinen jalostus. Sen muotoili antropologi Roger Bartra 2000-luvun alussa. Siinä sanotaan, että tietoisuus on seurausta sisäisistä prosesseista, jotka tapahtuvat hermosoluissa. Mukaan liittyvät myös ulkoiset prosessit, jotka tapahtuvat aivojen ulkopuolella, tarkemmin sanottuna jokaisen yksilön symbolisessa ympäristössä.
Bartra sanoo, että monet neurobiologit ovat yrittäneet selittää tajunnan ilmiötä, mutta vain aivoissa tapahtuvien biofysikaalisten ja biokemiallisten prosessien perusteella. Lisäksi hän väittää, että tämä on estänyt merkittäviä edistysaskeleita alalla huolimatta neurotieteen suurista edistysaskeleista.
Roger Bartra on sitä mieltä, että tämä lähestymistapa ei ota huomioon sitä, että monet ihmisaivojen toiminnot eivät olisi mahdollisia ilman ympäristön tarjoamaa tarvittavaa apua. Tämä on hänen exocerebrohypoteesinsa perusta.
“Neurotieteilijät tuntevat usein olonsa epämukavaksi tässä heterogeenisessä seurassa, mutta heidän on totuttava jakamaan tietoisuuden alue outojen kollegoiden kanssa, jos he haluavat jatkaa eteenpäin.”
-Roger Bartra-
Exocerebrohypoteesi
Roger Bartra kehitti teoriansa Stevan Harnadin kirjoittaman artikkelin perusteella. Harnad oli koonnut useita tutkimuksia tietoisuudesta 2000-luvun alkuun asti. Hänen pitkä artikkelinsa oli nimeltään “No Easy Way Out”.
Ensinnäkin Bartra huomauttaa melko rohkeasti, että tietoisuus ei ole seurausta aivojen toiminnasta, vaan toimintahäiriöstä. Selvittääkseen tämän ajatuksen hän vertaa aivoja pneumaattiseen koneeseen. Hän sanoo, että jos kone kohtaa työn joka on sen voimien ulottumattomissa, se pysähtyy.
Periaatteessa saman pitäisi tapahtua ihmisaivoille, mutta niin ei tapahdu. Miksi? Koska ihminen on kehittänyt “proteesit” tai ulkoiset apuvälineet, jotka estävät tämän tapahtumisen. Nämä proteesit ovat kulttuurisia ja sosiaalisia verkostoja, joihin me ihmisinä uppoudumme. Bartra kutsuu niitä “kulttuuriproteeseiksi”. Ne koostuvat pohjimmiltaan kielestä ja symboleista.
Kulttuuriproteesit ja exocerebro
Exocerebrohypoteesi väittää myös, että aivot eivät pysty luomaan tietoisuutta yksinään. On selvennettävä, että Bartra määrittelee tietoisuuden yleisesti “itsetietoisuudeksi tai tietoisuudeksi olla tietoinen”. Hän ehdottaa, että aivojen puute kompensoidaan kulttuuriproteeseilla. Nämä ovat ympäristössä esiintyviä sosiaalisia ja kulttuurisia järjestelmiä.
Siksi tietoisuus on kyky yhdistää aivojen sisäiset prosessit ulkoisiin piireihin, jotka sijaitsevat ympäristössä. Bartra osoittaa, että prosessi on samanlainen kuin se, joka tapahtuu, kun proteesi asennetaan aistihäiriön korjaamiseksi. Esimerkiksi kuurous. Näissä tapauksissa aivot mukautuvat laitteeseen ja sisällyttävät sen toimintoihinsa.
Kulttuuriproteesit voidaan siis määritellä korvaaviksi symbolisiksi järjestelmiksi. Ne toimivat aivojen kompensaatiomekanismeina. Esimerkiksi kun hominidit muinoin vaihtoivat elinpaikkaa ja kohtasivat tuntemattomia tai epäsuotuisia olosuhteita, pysähtymisen sijaan (kuten kone tekisi), he rakensivat signaali- tai muokkausjärjestelmiä sopeutuakseen.
Kulttuuriproteesien puute
Roger Bartra huomauttaa, että osa todisteista exocerebrohypoteesille löytyy kahdesta erityistapauksesta. Yksi on autismi. Tämä on häiriö, jossa monet kognitiiviset toiminnot pysyvät ehjinä ja saattavat jopa olla ylikehittyneitä. Silti yhteyden puuttuminen ympäristöön estää omantunnon muodostumisen sellaisenaan.
Toinen tapaus koskee henkilöitä, jotka kärsivät epäsosiaalisesta persoonallisuushäiriöstä. Itse asiassa on havaittu, että heillä on usein pienempi määrä harmaata ainetta, jopa 11 prosenttia vähemmän kuin muilla. Tämä tarkoittaa, että he eivät saa yhteyttä ympäristöön, mikä johtaa tietoisuuden puutteeseen.
Lopuksi mainittakoon, että exocerebrohypoteesi on antropologin kehittämä, ja sitä on erittäin vaikea todistaa kokeellisesti. Se on kuitenkin kiinnittänyt monien neurotieteilijöiden huomion ympäri maailmaa. Tällä hetkellä sitä pidetään uskottavana selityksenä, mutta se vaatii lisäselvitystä.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Bartra, R. (2016, 24 agosto). La conciencia del exocerebro. Letras Libres. https://letraslibres.com/revista-espana/la-conciencia-del-exocerebro/.
- Bartra, R. (2007). Antropología del cerebro: la conciencia y los sistemas simbólicos. Fondo de Cultura Económica.
- Harnad, S. (2001). No easy way out. Sciences, 41(2), 36.