Henkisten hiekkalaatikoiden hyödyllisyys nykymaailmassa
Stephen Hawking sanoi, että ihmisinä me usein omaksumme sellaista oppimista, joka on meille tuttua ja joka ei vaadi liiallista kognitiivista ponnistelua. Hänen mielestään päävihollisemme ei ole tietämättömyys vaan tiedon illuusio. Toisin sanoen tunne siitä, että tiedämme jo kaiken ja että on parempi hylätä kaikki haastava.
Edistymme kuitenkin huomattavasti ja hankimme tietoa, kun omaksumme vallankumouksellisia käsitteitä, jotka ovat usein omien näkemystemme vastaisia. Itse asiassa, jos integroisimme mieleemme vain sen, mikä parhaiten sopii uskomuksiimme, pysyisimme aina samassa paikassa. Emme voi valloittaa mitään ajattelemalla aina samalla tavalla.
Aito oppiminen syntyy, kun otamme riskejä ja poistumme mielemme mukavuusalueilta analysoidaksemme muita ajatuksia ja näkökulmia. Ei ole väliä kuinka oudoilta tai järjettömiltä ne saattavat vaikuttaa. Mielenkiintoinen konsepti, jonka on kehittänyt matemaatikko ja kirjailija Eric Weinstein, on hyödyllinen tämän askeleen ottamiseksi. Katsotaanpa.
Yksi henkisten hiekkalaatikoiden käsitettä eniten (tietämättään) käyttäneistä henkilöistä oli Albert Einstein.
Henkiset hiekkalaatikot
Eric Ross Weinstein on tunnettu yhdysvaltalainen matemaatikko, taloustieteilijä ja kirjailija. Hän tekee podcastia, jossa hän paljastaa kiehtovia vallankumouksellisia teorioita tieteestä, psykologiasta ja fysiikasta. Hän on kiistanalainen hahmo, mutta myös ääni, joka haluaa herättää nuorten mielet, jotta he voivat tarjota nerokkaita ratkaisuja tuleviin ongelmiin.
Yksi hänen äskettäin esittämistä ajatuksistaan oli rohkaista yhteiskuntaa saavuttamaan uusia älyllisiä korkeuksia. Nämä ovat henkisiä hiekkalaatikoita. Ne ovat psykologisia tiloja, joissa meidän pitäisi käsitellä elämämme ristiriitaisimpia ja irrationaalisimpia puolia. Esimerkiksi uutiset, tiedot ja tilanteet, joihin joudumme päivittäin, jotka usein osoittautuvat niin turhauttaviksi.
Nykymaailmassa olemme hukkua loputtomiin tietoihin, joista osa vaikuttaa erittäin oudolta. Usein annamme niiden vain mennä. “Maailma on tullut hulluksi”, sanomme itsellemme. Jos kuitenkin jätämme huomiotta informaation, jota emme ymmärrä, tai jotain, mikä on mielestämme ristiriitaista, menetämme oppimismahdollisuuksia. Menetämme myös mahdollisuuden hallita paremmin todellisuuttamme.
Henkinen tila leikkiä vaarallisilla käsitteillä
Termi “henkiset hiekkalaatikot” tulee ohjelmistojen ja ohjelmoinnin maailmasta. Hiekkalaatikko on turvallinen tila tietokoneella, jossa tietotekniikan tutkijat ja kehittäjät voivat analysoida virusten tai haittaohjelmien käyttäytymistä. Mutta entä jos aivoissamme voisi olla samanlaisia tiloja analysoida kaikkea meitä ympäröivää outoa tietoa?
Vaikka tämä ehdotus saattaa tuntua järjettömältä, se on merkittävä. Emme koskaan pysty ratkaisemaan meitä vaivaavia ongelmia, jos emme analysoi kaikkea, mikä näyttää järjettömältä tai oudolta. Siksi sen sijaan, että hylkäämme sen mikä on meille ristiriitaista, meidän on pyrittävä analysoimaan se.
Ajatellaanpa jotakin meitä tällä hetkellä ympäröivää todellisuutta. Esimerkiksi kiinalaiset vakoiluilmapallot, jotka lensivät Yhdysvaltain ilmatilan yli, ammuttiin alas. Se saattaa kuulostaa todella eriskummalliselta uutiselta. Meidän on kuitenkin perehdyttävä siihen itsemme vuoksi.
Vaikka aivomme eivät pidä epävarmuustekijöistä, ristiriitaisuuksista ja irrationaalisista asioista, olemme ohjelmoituja käsittelemään monimutkaisia asioita, jotta voimme paremmin sopeutua ympäristöömme. Tämä vaatii kylläkin kognitiivista ponnistelua.
Kriittisen ja analyyttisen ajattelun laatikot
Emme käytä vain kymmentä prosenttia aivojemme kapasiteetista. Itse asiassa käytämme 100 prosenttia aivoistamme. Kaikki aivoalueet ovat yhteydessä toisiinsa ja mikä tahansa tehtävä vaatii useiden alueiden aktivoinnin. Ongelmana on, että olemme konformistisia ajattelijoita.
Tämä tarkoittaa, että annamme merkityksen ja pätevyyden vain sellaiselle tiedolle, joka vastaa uskomuksiamme. Näin ollen hylkäämme kaiken, mikä näyttää ristiriitaiselta tai erilaiselta, ja vältämme syvällistä ja reflektoivaa ajattelua, koska se vie aikaa. Kiireisessä yhteiskunnassamme, jota hallitsee loputon ja pysähtymättömänä virtaava tieto, haluamme jatkaa selaamista eteenpäin sen sijaan, että pysähtyisimme lukemaan jotain.
Henkiset hiekkalaatikot ovat tiloja, joissa tarvitaan kriittistä ja analyyttistä kognitiivista lähestymistapaa. Alborzin lääketieteellisen yliopiston (Iran) tekemä tutkimus korosti tämäntyyppisen ajattelun etuja akateemisen menestyksen kannalta.
Näyttää siltä, että näiden psykologisten tilojen “rakentaminen” henkiseen universumiimme antaa meille mahdollisuuden analysoida tapahtumia syvällisesti, ja niistä voimme kehittää omia mielipiteitämme. Lisäksi harkittu näkemys asioista antaa meille mahdollisuuden kohdata ne paremmin.
Olemme ohjelmoituja analysoimaan arjen ristiriitoja
Jokapäiväisessä elämässä on monia turhauttavia tilanteita. Esimerkiksi ihmiset ympärillämme ovat joskus hyvin ristiriitaisia. Lisäksi se, mitä pidämme itsestäänselvyytenä töissä tänään, saattaa kadota huomenna. Jokin, jonka oletimme viime aikoihin asti olevan täysin turvallista yhteiskunnassa, romahtaa yhtäkkiä. Miten osaamme suhtautua mihinkään, kun ympärillä on niin paljon epäselvyyttä ja muutosta ja niin monia täysin irrationaalisia tosiasioita?
Vaikka on totta, että aivomme eivät pidä epäselvistä asioista, meillä on etuotsakuori, jonka tehtävänä on analysoida ja reflektoida. Henkiset hiekkalaatikot ovat turvallisia tiloja, joissa voimme sukeltaa paradoksaalisuuteen ja yksittäisyyteen. Loppujen lopuksi kaikki haasteet eivät vaadi ratkaisua. Joskus ympäristömme meditoiminen parantaa myös älykkyyttämme ja sopeutumiskykyämme.
Mikset kokeilisi?
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Garnham, A. y Oakhill, J. (1996) Manual de Psicología del Pensamiento. Ed. Paidós.
- Ghazivakili Z, Norouzi Nia R, Panahi F, Karimi M, Gholsorkhi H, Ahmadi Z. The role of critical thinking skills and learning styles of university students in their academic performance. J Adv Med Educ Prof. 2014 Jul;2(3):95-102. PMID: 25512928; PMCID: PMC4235550.
- De Bono Edward. 2006. El Pensamiento Lateral. Editorial Paidós Ibérica S.A.
- Espino, O. (2004) Pensamiento y razonamiento. Pirámide.