Miten digitalisaatio vaikuttaa aivoihin?
Ihmisaivoja voidaan pitää eläinkunnan tehokkaimpina aivoina. Niistä löytyy lähes 100 miljardia neuronia, jotka on kytketty toisiinsa ja jotka kommunikoivat nopeammin kuin valo. Digitaalisen ympäristön tunkeutuessa elämäämme ja arkeemme, monien mieleen herääkin kysymys siitä, miten digitalisaatio vaikuttaa aivoihin, ja voisivatko aivomme menettää sen myötä joitakin ominaisuuksistaan?
Lähdetään siitä olettamuksesta, että aivot ovat plastisia ja mukautuvia, jolloin voimme luonnollisesti odottaa, että niissä tapahtuu joitakin säätöjä ja muutoksia aivojemme resurssien optimoimiseksi. Tämän pohjalta voimmekin olettaa, että digitalisoinnin takia emme enää tarvitse aivojen tiettyjä prosesseja, jolloin aivomme kenties kompensoivat tätä puutetta parantamalla muita taitoja.
Tästä syystä voimme löytää tänä päivänä jo muutamia tieteellisiä tuloksia, jotka viittaavat niihin muutoksiin, joita aivomme, etenkin lasten aivot, kohtaavat digitalisaation aikakaudella.
Digitalisaatio…
Yhteiskunnassamme on tapahtunut tekniikan suhteen valtava muutos ja vieläpä suhteellisen lyhyessä ajassa. Vain noin 50 vuodessa olemme menneet siitä, ettei monissa kotitalouksissa ollut edes televisiota, sellaiseen yhteiskuntaan, jossa jääkaappimme tilaa kaupasta ruokia, jotka ovat päässeet loppumaan.
Loogisesti nämä ilmiöt muuttavat tapaamme käyttäytyä, tapaamme suorittaa erilaisia tehtäviä, tapaamme kommunikoida sekä tapaamme käyttää tietoja hyväksemme päivittäisessä elämässämme. Ja tästä syystä digitalisaatio muuttaa myös aivojemme toimintaa ja jopa niiden anatomiaa.
… ja kognitiiviset taidot
Los Angelesin yliopiston neurotieteilijän Gary Small’n mukaan teknologian käyttö muuttaa aivoja. Tämä väite perustuu siihen havaintoon, miten jotkut hermoston verkostot vahvistuvat siinä missä toiset vanhemmat verkostot heikentyvät. Tämä prosessi on luonnollinen osa ihmisen aivoja, mutta mihin aiheeseen syventyneissä tutkimuksissa halutaan viitata on se, että nämä muutokset tapahtuvat aivojen tietyissä rakenteissa tai tietyissä piireissä. Esimerkiksi huomiokykyyn liittyvissä piireissä.
Vietämme paljon aikaa matkapuhelimien, tablettien tai tietokoneiden kanssa – käytämme usein jopa kaikkia laitteita samanaikaisesti. Tämä johtaa siihen, että suoritamme useita tehtäviä samanaikaisesti. Multitasking, eli useiden eri asioiden suorittaminen samaan aikaan, on kognitiivinen kyky, joka löytyy meiltä kaikilta ja jonka avulla voimme ylläpitää huomioita useissa eri aktiviteeteissa, mutta jonka arvioidaan tukevan kahta samanaikaista tehtävää.
Siksi silloin, kun aivomme keskittyvät kahteen tehtävään, aivojen etuotsalohkon kuori jakaa voimavaransa voidakseen suorittaa molemmat tehtävät oikein. Päinvastoin taas silloin, kun pyrimme suorittamaan samanaikaisesti useita tehtäviä, aivoissamme alkaa esiintyä vaikeuksia suodattaa ja säilyttää tietoja, kiinnittää huomiota tehtävien ulkopuolisiin asioihin ja lisäksi niiden on haastavampaa siirtyä tehtävästä toiseen.
Samalla tapaa meillä esiintyy näissä tilanteissa vähemmän tiedon säilytykseen tarvittavaa aivokapasiteettia, koska digitalisaation aikakaudella voimme etsiä mitä tahansa tietoa uudelleen milloin vain sitä tarvitsemme. Samalla kuitenkin uskotaan, että digitalisaatio voi mahdollisesti parantaa päätöksentekokykyämme, koska aistimme ovat entistä tarkempia ja digitaalinen ympäristö ihannoi nopeutta ja tehokkuutta. Tästä syystä se miten digitalisaatio vaikuttaa aivoihin voi heijastua myös tietojenkäsittelyn nopeutumiseen, mikä puolestaan tekee meistä tässä mielessä tehokkaampia.
… ja kehittyvät aivot
Lasten aivot ovat erityisen mielenkiintoinen näkökohta digitaalisen aikakauden vaikutusten suhteen, sillä ne kasvavat jo valmiiksi teknologisessa ympäristössä. Itse asiassa vuoden 2000 paikkeilla syntyneitä lapsia pidetään digitaalisen aikakauden sukupolvena.
Tämä tarkoittaa sitä, että lasten tultua maailmaan, jossa heitä ympäröi teknologia, heidän aivonsa kehittävät spontaanisti ja luonnollisesti erilaisen ajattelutavan ymmärtää ja käsittää maailmaa.
Nämä lapset kasvavat kehittäen erilaisia ja digitalisoituja taitoja, ei vain ympäristönsä vuoksi, vaan myös siksi, että aikuiset johtavat heitä tekemään niin; kuten niissä tapauksissa, joissa lapsille annetaan viihteeksi puhelin tai tabletti. Tällä tavalla, vaikka se voi aluksi vaikuttaa vaarattomalta, sillä voi olla merkittäviä vaikutuksia lapsen kehitykseen.
Ensimmäiseksi, vanhemmat voivat tämän tavan kautta edistää lastensa passiivisempaa elämäntapaa, jolla puolestaan on vaikutuksia myös aivoihin, sillä liiallinen elektroniikkalaitteiden käyttö heikentää hermokuituja ja johtaa tällä tapaa heikompaan kognitiivisen suorituskykyyn. Samalla tapaa liiallisen elektroniikkalaitteiden käytön on havaittu vaikuttavan merkittävällä tavalla kielen kehitykseen sekä lisäävän kortisolitasoa, jolla on haitallinen vaikutus aivoihin.
Tuleeko aivostamme hyödyttömiä?
Kuten aikaisemmin jo totesimme, aivomme kykenevät mukautumaan ja osa sopeutumista on niistä hermosoluista luopuminen, joita ei enää tarvita tai joita ei enää käytetä. Siksi, jos vuosien varrella ja digitalisaation aikana joitakin aivojemme verkostojen toimintoja ei enää tarvita, ne lopulta heikentyvät. Tätä kutsutaan “edistyksen paradoksiksi”.
Tämä muutos ei kuitenkaan aina ole vain kielteistä, koska aivomme tulevat saamaan valmiuksia ja resursseja investoida muihin näkökohtiin. Esimerkiksi, meidän ei enää tarvitse tallentaa aivoihimme tiettyä tietoa, vaan tämän sijaan meidän tulee muistaa, mistä voimme hakea kyseisen tiedon. Tai esimerkiksi meidän ei tarvitse enää keskittyä kahden ajatuksen kokonaisuuteen, sillä meillä on nyt käsissämme enemmän resursseja yhdistää käsitteitä näiden kahden ajatuksen välillä.
Yhteenvetona voimme kuitenkin todeta, että digitalisaatio todella vaikuttaa aivoihin ja muuttaa sitä tapaa, jolla havaitsemme ja käsittelemme maailmaa. Tämä muutos ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kyseessä olisi aina muutos huonompaan päin. Me olemme edelleen ihmisiä, ja aivomme tulevat todennäköisesti jatkossakin olemaan paras tietokone mitä maailmasta löytyy. Lisäksi on syytä pitää mielessä, että aivojemme ainutlaatuinen ja runsas sosiaalinen puoli on kyky, jota on mahdotonta korvata.