Kuinka hylätyksi tuleminen vaikuttaa aivoihin

Sosiaalinen hylkiminen voi aiheuttaa suurta epämukavuutta. Mutta tiedätkö mitä sen takana on? Tutustu tähän kokemukseen liittyviin aivomekanismeihin.
Kuinka hylätyksi tuleminen vaikuttaa aivoihin
Elena Sanz

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Elena Sanz.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Hylkiminen ja hylätyksi tuleminen voi olla erittäin tuskallista. Se on tuskallista tapahtuipa se rakkaidesi taholta tai sellaisten ihmisen taholta, jotka olet juuri tavannut. Olet varmasti joskus ollut joko hylkääjän tai hylätyksi tulleen asemassa, ja sinua saattaakin kiinnostaa tietää, miten hylätyksi tuleminen vaikuttaa ihmisen aivoihin.

Kaikki ei ole sinun hallinnassasi. Tietysti tapa, jolla tulkitset tilannetta ja miten päätät reagoida, määrää hylätyksi tulemisen vaikutuksen sinuun. Aivosi näyttävät kuitenkin havaitsevan sosiaalisen hylkimisen ja reagoivan siihen samalla tavalla kuin fyysiseen kipuun.

Sosiaalisen hylätyksi tulemisen merkitys

Olisi hienoa, jos olisit immuuni pahalle ololle hylätyksi tulemisen yhteydessä. Kuvittele vaikka, että sinua ei valittu työhön, jota hait. Tai huomasit ystäviesi hylkivän sinua, tai mahdollinen kumppani ei vastannut rakkaudenosoituksiisi. Mikään niistä ei kuitenkaan saanut sinua tuntemaan pahaa mieltä. Eikö se olisi mahtavaa?

Todellisuudessa ihmisenä sinut on ohjelmoitu etsimään ryhmän hyväksyntää. Se on evoluutiomuutos, joka on peräisin menneisyydestämme metsästäjinä ja keräilijöinä, kun kirjaimellisesti tarvitsimme muita selviytyäksemme. Ottaen huomioon, että syrjäytyminen oli melko lailla kuolemantuomio, kehitimme varoitusjärjestelmän varoittamaan meitä syrjäytymisvaarasta. Nykyäänkin koemme sen, kun tulemme hylätyksi.

Endogeeninen opioidijärjestelmä aktivoituu sekä fyysisen kivun että hylkimisen vuoksi.

Kuinka hylätyksi tuleminen vaikuttaa aivoihin

Useat tutkimukset ovat tutkineet tätä mielenkiintoista aivomekanismia. Alla teemme yhteenvedon tärkeimmistä havainnoista:

Sosiaalinen hylkiminen sattuu

Kun tulet hylätyksi, tunnet olosi erittäin huonoksi sekä psyykkisesti että emotionaalisesti. Kipu voi olla niin voimakasta, että se tuntuu melkein fyysiseltä ja käsin kosketeltavalta. Jos sinulle on joskus käynyt näin, tiedät, että se ei ole vain mielikuvitustasi. Michiganin yliopiston (USA) Ethan Krossin johtamassa tutkimuksessa havaittiin, että sosiaalinen hylkiminen aktivoi samoja aivoalueita kuin fyysinen kipu.

Aiemmin tiedettiin jo, että sama aivoalueiden verkosto, joka tukee kivun affektiivista komponenttia, on vastuussa kokemuksesta kun ihminen tulee hylätyksi. Nämä uudet havainnot menivät kuitenkin pidemmälle osoittamalla, että jopa kivun sensoriseen komponenttiin liittyvät alueet aktivoituvat, jos kokemus on voimakasta. Toisin sanoen hylätyksi tuleminen tekee todella kipeää.

Opioidijärjestelmä aktivoituu

Myös tutkimus siitä, miten keho reagoi hylkäämiseen, tukee aikaisempaa ajatusta. Kun kärsit fyysisen vamman tai koet orgaanista kipua, aivosi aktivoivat luonnollisen analgeettisen järjestelmän vapauttaen endogeenisiä opioideja. Tämä auttaa lievittämään kärsimystäsi.

Äskettäisessä tutkimuksessa havaittiin, että näitä kemikaaleja vapautuu myös sosiaalisen ahdistuksen ja eristäytymisen aikana. Sitä ei esiinny vain ihmisillä, vaan myös eläimillä. Kun näitä aineita vapautuu neuronaaliseen tilaan, kipusignaalit vaimentuvat.

Eikä siinä vielä kaikki. Samassa tutkimuksessa havaittiin, että ihmiset, jotka saivat paremmat pisteet sitkeyden ominaispiirteestä (persoonallisuuskyselyn perusteella), vapauttivat suuremman määrän opioideja sosiaalisen hylkimisen takia. Tämä saattaa selittää, miksi näiden ihmisten on helpompi käydä läpi vastoinkäymisiä ja toipua niistä.

Nämä havainnot ovat mielenkiintoisia myös masennuksen ja sosiaalisen fobian kaltaisten häiriöiden ymmärtämisen kannalta. On mahdollista, että näillä ihmisillä luonnollinen analgesiajärjestelmä ei toimi yhtä tehokkaasti. Samasta syystä sosiaalinen stressi ja negatiivinen vuorovaikutus vaikuttavat heihin enemmän.

Se muistuttaa riippuvuutta

On havaittu, että kun rakas ihminen torjuu tai hylkää meidät, tai menetämme rakkaan, se voi aiheuttaa samanlaisia reaktioita kuin riippuvuus. Kuten eräässä tutkimuksessa on todistettu, se tapahtuu, koska rakkaus ja intohimo aktivoivat aivojen palkitsemispiirin. Ne ovat alueita, jotka liittyvät motivaatioon, voittoon/tappioon, himoon ja tunteiden säätelyyn.

Nämä samat alueet ovat mukana (kokaiinin ja muiden aineiden riippuvuuksien) kehittymisessä. Siksi on ymmärrettävää, että hylätyksi tulleella yksilöllä on voimakkaita epämukavuuden tunteita tai jatkuvaa rakkaansa etsimistä sekä erilaisia pakkomielteisiä käyttäytymismalleja.

Hylätyksi tuleminen vaikuttaa aivoihin.
Hylätyksi tuleminen aktivoi samat aivoalueet kuin fyysinen kipu.

Hylkiminen ei ole tuomio

Kuten näette, hylkimisellä (ja siihen liittyvällä kärsimyksellä) on mielenkiintoisia neurologisia korrelaatioita. Se, mitä aivoissa tapahtuu, kun tulet hylätyksi, on totta, ja se auttaa sinua ymmärtämään, miksi tunnet niin kuin tunnet. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että et voisi tehdä asialle mitään.

Uskomusten ja tapahtumien tulkitsemisen parissa työskenteleminen, sitkeyden kehittäminen ja tehokkaiden selviytymisstrategioiden hankkiminen voi kyllä olla todella hyödyllistä. Epäilemättä hylätyksi tuleminen sattuu, mutta sinun on lievitettävä sen epämukavuutta ja opittava hallitsemaan sitä.

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
Hylkäämiselle herkkä dysforia: äärimmäinen reaktio hylkäämiseen
Mielen Ihmeet
Lue se täällä Mielen Ihmeet
Hylkäämiselle herkkä dysforia: äärimmäinen reaktio hylkäämiseen

Hylkäämiselle herkkä dysforia on äärimmäinen psyykkinen reaktio todelliseen tai kuviteltuun hylkäämiseen.



  • Fisher, H. E., Brown, L. L., Aron, A., Strong, G., & Mashek, D. (2010). Reward, addiction, and emotion regulation systems associated with rejection in love. Journal of neurophysiology104(1), 51-60.
  • Kross, E., Berman, M. G., Mischel, W., Smith, E. E., & Wager, T. D. (2011). Social rejection shares somatosensory representations with physical pain. Proceedings of the National Academy of Sciences108(15), 6270-6275.
  • Hsu, D. T., Sanford, B. J., Meyers, K. K., Love, T. M., Hazlett, K. E., Wang, H., … & Zubieta, J. K. (2013). Response of the μ-opioid system to social rejection and acceptance. Molecular psychiatry18(11), 1211-1217.

Mielen Ihmeet -sivuston sisältö on laadittu ainoastaan informatiivisiin ja opetustarkoituksiin. Se ei korvaa ammattilaisen diagnoosia, neuvoja tai hoitoa. Askarruttavissa asioissa on parasta kääntyä luotetun ammattilaisen puoleen.