Prefrontaalisen aivokuoren rooli teineillä
Teini-iän myötä ihmiselle tulee erottuvia ja syvällisiä muutoksia kaikilla tasoilla. Yksi tällainen muutos on henkinen muutos. Psykologi Stanley Hall määritteli sen “myrskyn ja stressin ajaksi”. Se on varmasti ajanjakso, jolle on ominaista emotionaalinen intensiteetti, joka johtuu syvistä toiveista ja peloista. Epäilemättä se nähdään melko hankalana vaiheena. Tähän on kuitenkin syynsä. Se on tosiasia, että prefrontaalinen aivokuori yleensä kypsyy täysin vasta 24-vuotiaana.
Biologisesti katsottuna teini-ikä alkaa toisella elinvuosikymmenellä, 10–13 vuoden iässä (samaan aikaan yleisesti oletetun murrosiän kanssa) ja voi kestää aina 18–25 vuoteen asti. Tämä riippuu kulttuurien monimuotoisuudesta.
“Vaikka monet pojat ja tytöt käyvät läpi murrosiän ilman erityisiä vaikeuksia, voidaan todeta, että näiden vuosien aikana ongelmat lisääntyvät kolmella alueella: konfliktit vanhempien kanssa, emotionaalinen epävakaus ja ennen kaikkea riskikäyttäytyminen.”
-Olive Delgado-
Toiminnanohjaus
Toiminnanohjaus on joukko henkisiä prosesseja, joiden avulla voimme tietoisesti hallita erilaisia prosesseja, kuten ajatuksiamme, käyttäytymistämme ja tunteikkuuttamme. Ne ovat seuraavat:
- Työmuisti
- Huomiotarkkuus
- Päätöksenteko
- Suunnittelu
- Ajan organisointi
- Seurausten ennakointi
- Tavoitteiden asettaminen
- Kyky hyväksyä omat ja muiden näkemykset
Näiden ohjaustehtävien ylä- ja alamäet saavat teini-ikäiset käyttäytymään heille tyypillisellä tavalla. He eivät yleensä ole vielä kovin hyviä organisoimaan elämäänsä, asettamaan mielekkäitä ja realistisia tavoitteita ja ennakoimaan tekojensa seurauksia. Lisäksi he ovat usein impulsiivisia päätöksenteossa. Se johtuu pääasiassa siitä, että he aliarvioivat todellisen maailman vaaroja, koska he ovat äskettäin nousseet lapsuudestaan, jolloin he olivat hyvin suojassa.
Teini-ikäiset haluavat kokeilla maailmassa, jossa heidän on löydettävä paikkansa. Tämä on kuitenkin vaikea tehtävä. Se on sellainen, jossa heidän on usein kohdattava ja hyväksyttävä tiettyjä ristiriitoja.
“Epäkypsät aivot ovat haavoittuvat, ja siksi riskikäyttäytyminen voi vaarantaa sen kehityksen.”
-Crews-
Prefrontaalinen aivokuori
Ajatus siitä, että aivot muodostuvat ja kehittyvät edelleen lapsuuden jälkeen, on suhteellisen uusi. Aivojen alueet, jotka tukevat perustoimintoja, kuten liikettä tai aistijärjestelmiä (kosketus, näkö, haju ja maku), kypsyvät ensimmäisinä.
Myöhemmin evoluutiossamme ilmestyneet aivoalueet, jotka erottavat meidät merkittävästi muista lajeista, ovat myös niitä, joiden kypsyminen kestää pisimpään. Yksi niistä on aivojen alue, joka vastaa toimeenpanotoimintojen ohjaamisesta ja säätelystä. Se koostuu prefrontaalisesta aivokuoresta (PFC) ja pihtipoimun etualueesta (ACC).
“Etulohkosta riippuvaisia henkisiä kykyjä ovat kyky ohjata vaistomaisia impulsseja, päätöksenteko, tulevaisuuden suunnittelu ja ennakointi, huomionhallinta, kyky suorittaa useita tehtäviä samanaikaisesti, käyttäytymisen ajallinen organisointi, aisti, vastuullisuus itseään ja muita kohtaan sekä empatiakyky.”
-Antonio Damasio-
Työmuisti
Työmuisti saavuttaa aikuisen toimintatason murrosiän aikana. Tämän kognitiivisen toiminnan ohjaamisesta vastaavat aivoalueet ovat dorsolateraalinen prefrontaalinen aivokuori (dlPFC) ja ventrolateraalinen prefrontaalinen aivokuori (vlPFC).
Vuoden 2006 tutkimuksessa verrattiin yksilöiden työmuistin suorituskykyä myöhäisessä ja varhaisessa murrosiässä. Pääteltiin, että suorituskyky lapsiryhmässä oli heikompi. Tämä johtuu muun muassa siitä, että teini-iän alkuvaiheessa olevien ihmisten prefrontaalinen aivokuori ei ole vielä läheskään täysin kehittynyt.
“Aivojen kypsyminen mahdollistaa nuoren sopeutumisen ympäristöön esimerkiksi aivojen rakenteellisen ja toiminnallisen uudelleenmuotoilun kautta frontaalisilla ja kortikolimbisilla alueilla sekä aivojen erityisen plastisuuden tuossa elämänvaiheessa.”
-Crew-
Paremmat yhteydet
On huomattava, että nämä muutokset (muiden alueiden ohella) prefrontaalisessa aivokuoressa ja pihtipoimussa eivät tapahdu noin vain. Ne myös parantavat yhteyksiä aivoissa. Eri alueiden välille muodostuu parempia sähköyhteyksiä. Lisäksi ne parantavat yhteyksiä muihin rakenteisiin, kuten mantelitumakkeeseen (tunteita säätelevä keskus), hippokampukseen (tärkeä muistialue) ja häntäydin (erittäin tärkeä motivaation kannalta).
Lapset ovat yleensä todella uteliaita fyysistä maailmaa sääteleviä sääntöjä, kuten painovoimaa, kohtaan. Toisaalta teini-ikäiset ovat erittäin kiinnostuneita säännöistä, jotka hallitsevat sosiaalista maailmaa, jossa heidän on määriteltävä identiteettinsä. Tämä on alue, jolla impulsiivisuutta rangaistaan yleensä herkästi. Mutta kun he saavat kokemusta, heidän prefrontaalinen aivokuorensa kypsyy ja yhteydet aivojen eri avainkeskusten välillä paranevat. Tämän seurauksena he pystyvät paremmin säätelemään käyttäytymistään.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Delgado, A. O. (2007). Desarrollo cerebral y asunción de riesgos durante la adolescencia. Apuntes de psicología, 25(3), 239-254.
- Palacios, X. (2019). Adolescencia:¿ una etapa problemática del desarrollo humano?. Revista Ciencias de la Salud, 17(1), 5-8.
- Suarez, R. O. (2013). Impulsividad y agresividad en adolescentes. Ediciones Díaz de Santos.
- Stelzer, F., Cervigni, M. A., & Martino, P. (2010). Bases neurales del desarrollo de las funciones ejecutivas durante la infancia y adolescencia. Una revisión. Revista chilena de neuropsicología, 5(3), 176-184.