Kuukautismigreeni: liian yleinen ja vaiettu todellisuus

On arvioitu, että lähes 25 prosenttia naisista kärsii migreenistä kuukautisten aikana. Kuukautismigreenit ovat erittäin vammauttavia ja asiantuntijoiden mukaan ne vaativat enemmän huomiota kuin mitä ne nykyään saavat.

Kuukautismigreeni on erittäin heikentävä patofysiologinen ilmiö. Lisäksi siihen voi liittyä oksentelua ja huimausta. Se ilmaantuu keskimäärin muutama päivä ennen kuukautisten alkua ja on edelleen läsnä noin 48 tuntia kuukautisten alkamisen jälkeen. Monet naiset joutuvat rajoittamaan toimintojaan lähes viikon ajan tämän tilan vuoksi.

Monet naiset hakeutuvat perusterveydenhuoltoon apua saadakseen. Yleislääkärit määräävät kuitenkin usein lääkkeitä, joilla ei aina ole toivottua vaikutusta. Näissä tapauksissa gynekologit ja neurologit ovat parhaiten koulutettuja tarjoamaan tehokasta hoitoa.

Yleensä kuukautismigreeni on paljon ongelmallisempi kuin tavallinen migreeni. Tämä tarkoittaa, että tarvitaan monitieteistä lähestymistapaa tarkemman vastauksen tarjoamiseksi.

Kuukautismigreeni

Kuten tiedämme, migreeni liittyy suoraan kolmoishermon verisuonijärjestelmän (TVS) epänormaaliin stimulaatioon. Se on neurologinen ongelma, joka ilmenee tiettyjen aivohermojen tulehduksen yhteydessä. Tämä aiheuttaa sykkivää päänsärkyä sekä valonarkuutta tai oksentelua. Mutta jos kyseessä on pohjimmiltaan verisuoniongelma, mitä sillä on tekemistä kuukautisten kanssa?

Itse asiassa sillä on todella paljon tekemistä kuukautisten kanssa. Ensinnäkin migreeni on sairaus, joka esiintyy enemmän naisilla. Tämä johtuu siitä, että kuukautiset ja niihin liittyvät hormonaaliset muutokset laukaisevat monesti tämän ongelman.

Lancet julkaisi äskettäin tutkimuksen, jossa todettiin, että tämän sairauden ymmärtämiseksi tarvitaan lisää tutkimusta. Kuukautismigreenin ohjaavat mekanismit ovat edelleen epäselviä. Se on kuitenkin sellainen patofysiologia, joka vaikuttaa hyvin laajaan väestönosaan. Tästä syystä tarvitaan tehokkaampia hoitoja.

Mitkä ovat oireet?

Ensinnäkin meidän on erotettava kuukautismigreeni jännityspäänsärystä, koska myös sitä esiintyy ennen kuukautisia ja niiden aikana. Jännityspäänsäryssä esiintyy kipua pään molemmilla puolilla. Tätä kipua voidaan kuvata puristuksen tunteeksi. Potilaasta tuntuu hieman niin kuin hänellä olisi kypärä päässä.

Nämä ovat kuukautismigreenin määrittävät ominaisuudet:

• Sitä esiintyy vain toisella puolella päätä ja kipu on pistävää.
• Se ilmestyy muutama päivä ennen kuukautisia ja sillä on tapana laantua vasta muutama päivä kuukautisten alkamisesta.
• Kipu ei häviä särkylääkkeillä. Sitä pahentavat myös joidenkin ruokien ja juomien, kuten kahvin, suklaan, viinin, juuston, leikkeleiden ja leivonnaisten, kulutus.
• Potilas voi yhtäkkiä tuntea olonsa erittäin kuumaksi tai kylmäksi.
• Hän tuntee itsensä väsyneeksi.
• Hän kokee ripulijaksoja.
• Huimaus ja oksentelu ovat yleisiä.
• Potilas kokee suurempaa herkkyyttä valolle ja äänille.
• Migreeni voi ilmaantua auralla tai ilman. Auralliselle migreenille ovat ominaisia mm. näköhäiriöt ja pistely ennen kuin itse migreeni ilmaantuu.

Mitkä ovat tämäntyyppisen migreenin laukaisevia syitä?

Aiemmin mainitussa Lancet -lehden tutkimuksessa todettiin, että lääkärit eivät vielä tiedä tarkasti kuukautismigreenin laukaisevia tekijöitä. Heillä on kuitenkin taipumus ehdottaa seuraavaa hypoteesia:

• Kuukautismigreeni liittyy naishormonien, kuten estrogeenien ja progesteronin, vähenemiseen.
• Muutama päivä ennen kuukautisia ja ensimmäisten kuukautispäivien aikana nämä hormonit laskevat rajusti.
• Naiset, jotka kärsivät jo muutoinkin migreenistä, kokevat kuukautisten aikana vaikeampia kohtauksia.
• Eräät tekijät, kuten stressi tai huono ruokavalio, voivat pahentaa tilaa.
• Migreeniä esiintyy usein suvussa.

Miten tilaa hoidetaan?

Vuonna 2002 London City Migreen Clinic teki tutkimuksen, jossa ehdotettiin kahta lähestymistapaa tämän tilan hoitoon.

Ensinnäkin lievissä tapauksissa voidaan käyttää ei-steroidisia tulehduskipulääkkeitä (NSAID). Akuutin migreenin tapauksissa taas vaihtoehtona ovat triptaanit. Nämä ovat selektiivisiä serotoniinireseptorien agonisteja.

Kuten jo mainitsimme, näillä lähestymistavoilla ei kuitenkaan aina ole toivottua vaikutusta. Niinpä on hyvä ottaa myös ehkäisystrategiat huomioon. Näin voidaan säädellä itse hormoneja. Lisäksi stressi ja ruokavalio tulee ottaa huomioon. Kaikki amiineja sisältävät ruoat, kuten juustot, makkarat ja suklaa, sekä elintarvikelisäaineet, lisäävät tulehdusta.

Lopuksi todettakoon, että kuukautismigreenistä kärsivien naisten ei pitäisi epäröidä neuvotella lääketieteen ammattilaisten kanssa. Lääketieteellinen hoito sekä joidenkin elämäntapatottumusten huomioon ottaminen ovat avainasemassa kuukautismigreenin vaikutusten vähentämisessä.