Tieteen mukaan liikunta auttaa luomaan uusia hermosoluja

On olemassa yhä enemmän todisteita siitä, että liikunta on yksi hyvän fyysisen, psyykkisen ja kognitiivisen terveyden kohentajista. Lisäksi eräs tuore tutkimus tarjoaa mielenkiintoista tietoa sen vaikutuksista uusien hermosolujen syntymiseen.

Kukaan ei epäile liikunnan etuja. Se ei ainoastaan edistä hyvää fyysistä terveyttä, vaan sillä on myös erittäin positiivinen vaikutus mielialaan. Nyt tiede on havainnut, että liikunta auttaa myös luomaan uusia hermosoluja.

Vuodesta 1964 lähtien kuuluisan neurotieteilijän Marian Diamondin tutkimuksiin perustuen olemme tienneet , että aivot ovat plastiset ja mukautuvat. Tämä kumosi vanhan uskomuksen, jonka mukaan uusia hermosoluja on mahdotonta luoda. Lisäksi tiedämme nyt myös, että liikunta on yksi neurogeneesin edistäjistä.

Uusia hermosoluja on mahdollista luoda oikean ravinnon, kognitiivisen toiminnan monimuotoisuuden, uutuuksille altistumisen ja stimuloivan sosiaalisen ympäristön avulla. Diamondin Berkeleyn yliopistossa, Yhdysvalloissa tekemä tutkimus ja muut ajankohtaisemmat tutkimukset havaitsivat tärkeän yhteyden neurogeneesin ja liikunnan välillä.

Uusien hermosolujen tuottaminen

Normaalit aivot sisältävät 100 miljardia neuronia, joista suurin osa muodostuu ennen syntymää. Lisäksi lapsuuden alkuvuosina niiden tuotanto jatkuu huomattavassa määrin. Myöhemmin tämä tuotanto hidastuu, vaikkakin prosessi säilyy koko elämän ajan.

Äskettäin Harvardin yliopiston tutkijaryhmä, jota johti Rudolph Tanzi, julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan hippokampus tuottaa 700–1 500 uutta hermosolua päivässä. Tämä on pieni määrä soluja, mutta se auttaa hyvin pitämään monet aivoyhteydet aktiivisina.

Tässä tutkimuksessa tutkittiin myös mekanismeja, jotka pystyvät stimuloimaan hippokampusta niin, että se lisäsi uusien hermosolujen tuotantoa. Se paljasti erittäin mielenkiintoisia tietoja.

Liikunta auttaa luomaan uusia hermosoluja

Marian Diamond oli jo tutkinut fyysisen harjoittelun ja uusien hermosolujen synnyn välistä suhdetta rotilla. Hän jakoi ne kahteen ryhmään. Osaa pidettiin pienessä häkissä, eristettyinä ja heiltä riistettiin kaikki aktiviteetti. Toisilla oli suurempi häkki, jossa oli erilaisia leikkimahdollisuuksia ja niillä oli monipuolinen ruokavalio.

80 päivän kuluttua rottien aivot analysoitiin. Havaittiin, että rottien aivokuori aktivoidussa ympäristössä oli muuttunut. Niiden aivokuori oli suurempi, niillä oli alueella enemmän verisuonia, ja BDNF-proteiinin tasot olivat nousseet. Jälkimmäinen ilmentyy aivokuoressa ja hippokampuksessa ja liittyy oppimis- ja muistiprosesseihin.

Tohtori Tanzin hiirillä tekemässä kokeessa arvioitiin myös liikunnan vaikutusta aivojen muutoksiin ja uusien hermosolujen syntymiseen. Tulokset olivat ylivoimaisia. Ne ehdottivat, että aerobinen harjoitus kaksinkertaisti hermosolujen tuotannon. BDNF:n lisäämisen ohella kasvoi myös GPLD1-entsyymin tuotanto, joka osallistuu neurogeneesiin.

Transsendenttiset vaikutukset

Liikunnan ja uusien hermosolujen tuotannon väliseen yhteyteen liittyviä kokeita on toistaiseksi tehty vain eläimillä. On kuitenkin vahvaa näyttöä siitä, että se pätee myös ihmisiin. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, millainen aerobinen liikunta olisi tehokkain, ja kuinka kauan sen tulee kestää.

On viitteitä siitä, että sopiva liikuntamäärä viikossa on 120–150 minuuttia. Siitä huolimatta saatavilla olevat tiedot eivät ole tarpeeksi vahvoja vahvistamaan tätä hypoteesia. Uintia pidetään tässä suhteessa eniten hyödyllisenä harjoituksena.

On selvää, että liikunta auttaa synnyttämään uusia hermosoluja, parantamaan huomiokykyä, lisäämään kognitiivisia kykyjä sekä edistämään oppimista ja muistia. Lisäksi on mahdollista, että sitä sovelletaan lähitulevaisuudessa erityisissä sovelluksissa Alzheimerin kaltaisten sairauksien hoitoon.

Nämä havainnot kannattaa ottaa huomioon. Näyttää siltä, että säännöllisen liikunnan omaksuminen on täynnä myönteisiä seurauksia. Oletko jo huomannut sen?