Tieteellinen meta-analyysi kyseenalaistaa mindfulnessin

Mindfulness on pohjimmiltaan rentoutumistekniikka, joka on luotu vähentämään stressiä. Monet kuitenkin mainostivat sitä hengellisenä ihmelääkkeenä, mutta seuraava tieteellinen meta-analyysi kyseenalaistaa mindfulnessin paljastaen, että sillä on merkittäviä rajoituksia.
Tieteellinen meta-analyysi kyseenalaistaa mindfulnessin

Viimeisin päivitys: 15 heinäkuu, 2021

Mindfulness on levinnyt läntisessä kulttuurissa viime vuosien aikana myrskyn lailla. Seuraava tieteellinen meta-analyysi on kuitenkin kyseenalaistanut ne mindfulnessin hyödyt, joiden takia monet sitä ylistävät. Kysymys on silmiinpistävä, koska tätä lähestymistapaa pidetään itsestäänselvyytenä, ei pelkästään monissa teksteissä, vaan myös psykologien ja muiden ammattilaisten päivittäisessä käytännössä.

Palautetaanpa ensin mieleen nopeasti, mitä mindfulness tarkoittaa. Suomeksi siihen viitataan myös termillä tietoinen läsnäoloSe on tekniikka, joka pohjautuu eräänlaiseen transsendentaaliseen meditaatioon, jota on puolestaan harjoitettu paljon esimerkiksi buddhalaisuudessa ja hindulaisuudessa. Mindfulnessista alettiin puhumaan 70-luvulla, kun yhdysvaltalainen tohtori Jon Kabat-Zinn loi MBSR-nimisen tekniikan, jonka keskipisteenä toimi mindfulnessiin pohjautuva stressin vähentäminen (eng. Mindfulness-based stress reduction).

Sana “mindfulness” on vanhanaikainen englanninkielinen termi, joka tarkoittaa “huomiota”. Se onkin ymmärretty “täydeksi tietoisuudeksi”, koska se viittaa samaiseen zen-filosofian periaatteeseen. Sen luoja ei kuitenkaan ole koskaan määritellyt itseään buddhalaiseksi tai itämaisen perinteen harjoittajaksi. Voidaankin sanoa, että mindfulness on näiden perinteiden ja uskontojen pohjalta tehty erityinen tulkinta.

“… tutkimuksemme johtopäätökset ovat kaukana monien suosittujen väitteiden validoimisesta, joita meditaation harjoittajat ja jotkut psykologit usein esittävät.”

-Miguel Farías ja yhteistyökumppanit-

Mindfulness on tekniikka, joka pohjautuu eräänlaiseen transsendentaaliseen meditaatioon, jota on puolestaan harjoitettu paljon esimerkiksi buddhalaisuudessa ja hindulaisuudessa

Mindfulness ja itämaiset perinteet

Uskonnoilla, kuten buddhalaisuudella, hindulaisuudella tai zenin kaltaisilla käytännöillä, on ikivanha perinne. Se, mikä näistä perinteistä on erottunut eniten lännessä, on meditaatio, joka on joka tapauksessa hyvin erilainen käytäntö kuin mindfulness.

Totuus on se, että näillä käytännöillä on merkitys, joka liittyy läheisesti niiden harjoittajien uskonnollisiin ja pyhiin vakaumuksiin siinä yhteydessä, jossa ne ovat syntyneet. Mindfulness taas on yksinkertaisesti tekniikka. Ja kiinnostus, jonka vuoksi monet ihmiset päätyvät harjoittamaan tätä tekniikkaa, on stressin vähentäminen.

Mindfulnessin luoja itse määritteli sen tekniikaksi, joka auttaa vähentämään stressiä. Tämä käytäntö on kuitenkin saanut useita eri muotoja, ja se on ollut yhteydessä lukuisiin muihin tekniikoihin ja uskomuksiin, mikä on puolestaan luonut tekniikalle valtavan määrän erilaisia variaatioita. Yhteistä mindfulnessin kaikissa muodoissa on kuitenkin se, että ahdistuneet ihmiset etsivät sen avulla “sisäistä rauhaa”.

Mindfulness tieteellisen meta-analyysin kyseenalaistavassa tutkassa

Maailmassa on tuhansia ihmisiä, jotka väittävät kokeneensa suurta stressin vähenemistä ja “hengellistä kasvua” mindfulnessin avulla. Sittemmin ryhmä neurotieteilijöitä Uudesta-Seelannista ja Iso-Britanniasta suoritti aiheesta meta-analyysin, jonka tulokset on julkaistu Scientific Reports -lehdessä.

Tämä meta-analyysi on tutkimus saatavilla olevista tutkimuksista. Se tarkoittaa toisin sanoen sitä, että kaikki aihetta koskevat tutkimusjulkaisut otetaan mukaan meta-analyysiin, niiden pätevyyttä arvioidaan ja niistä tehtyjä päätelmiä tutkitaan. Loppujen lopuksi näistä löydöksistä ja tuloksista kootaan raportti, jossa tuodaan esille kaikkea sitä, mitä kyseisestä aineistosta voidaan näiden tietojen pohjalta tehdä selväksi.

Tämä tieteellinen meta-analyysi kyseenalaistaa mindfulnessin, sillä kävi ilmi, että monissa aiheeseen liittyvissä tutkimuksissa esiintyi vakavia puutteita. Toistuvin niistä oli se, että tutkimuksen valmistelija oli kyseisestä tekniikasta kiinnostunut osapuoli. Monet näistä tutkimuksista olivat siis toisin sanoen tehty niiden samojen ihmisten toimesta, jotka harjoittavat kyseistä tekniikkaa. Meta-analyysissa löydettiin myös useita tutkimuksia, joita ei oltu pohjattu riittävään määrään tapauksia, eli siihen otantaan, jota kyseisessä tutkimuksessa haluttiin tuoda esille.

Tuore tieteellinen meta-analyysi kyseenalaistaa mindfulnessin, sillä monissa aiheeseen liittyvissä tutkimuksissa esiintyi vakavia puutteita

Mindfulnessin rajoitukset

Toinen havaituista puutteista oli se, että monissa tutkimuksissa verrattiin sitä, mitä tapahtui mindfulnessia harjoittaneen testiryhmän ja sellaisen ryhmän välillä, joka ei harjoittanut kyseistä tekniikkaa. Tässä tapauksessa kaikkein asianmukaisinta olisi ollut tarjota jälkimmäiselle ryhmälle jotakin muita vaihtoehtoja rentoutumisen kannalta tutkimustulosten vastakohdaksi. Useissa tutkimuksissa näin ei kuitenkaan tehty.

Lopulta tämän meta-analyysin suorittaneet tutkijat päättelivät, että mindfulness ei tarjoa niitä etuja, joita monet uskovat sillä olevan. Mindfulnessin avulla ei siis saavuteta suurempaa hengellisyyttä, eikä tällä tekniikalla pystytä kehittämään suurempaa empatiaa tai myötätuntoa. Itse asiassa tähän meta-analyysiin osallistuneet neurotieteilijät sanoivat, että mindfulnessin harjoittaminen ei tuota sen enempää hyvinvointia kuin vaikkapa liikunnan harrastaminen tai psykoterapia.

Yksi meta-analyysin kirjoittajista oli Miguel Farías Iso-Britanniassa sijaitsevasta Conventryn yliopistosta. Hän on huomauttanut, että mindfulness on kaukana buddhalaisuudesta, jota harjoitetaan idässä, ja että läntisellä pallonpuoliskolla sitä on lähestytty eräänlaisena henkisenä voimisteluna. Samasta syystä se ei omaa klassista transsendentaalista meditaatiota buddhalaisten harjoittamien perinteiden tapaan.

Huolestuttavaa tässä tilanteessa onkin se, että meillä on ulottuvillamme tuhansia julkaisuja, jotka ylistävät mindfulnessia. Samaan aikaan tämä tieteellinen meta-analyysi esittää meille tiukkoja päätelmiä, jotka ovat selkeässä ristiriidassa näiden tulosten kanssa. Lukuisat ihmiset ympäri maailmaa ovat kuitenkin omaksuneet tämän käytännön, ja usko mindfulnessin tuomiin etuihin onkin todennäköisesti voimakkaampaa kuin sen kyseenalaistavat tutkimustulokset.

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
Ahdistuksen juuret näkyvät jo 14 kuukauden ikäisillä lapsilla
Mielen Ihmeet
Lue se täällä Mielen Ihmeet
Ahdistuksen juuret näkyvät jo 14 kuukauden ikäisillä lapsilla

Yli kolmen vuosikymmenen ajan tehty tutkimus on paljastunut meille, että ahdistuksen juuret näkyvät jo 14 kuukauden ikäisillä lapsilla.