Älykkyys ja ahdistus: viha-rakkaussuhde

Älykkyyden ja ahdistuksen välillä on korrelaatio, joka esiintyy useammin kuin miltä saattaa näyttää. Tässä artikkelissa voit tutustua tämän mielenkiintoisen suhteen yksityiskohtiin.
Älykkyys ja ahdistus: viha-rakkaussuhde

Viimeisin päivitys: 10 kesäkuu, 2022

Tarkkaillaanpa aluksi kaikille tuttua skenaariota. Edessämme on älykäs opiskelija, jolla on moitteeton ansioluettelo, mutta joka älyllisistä lahjoistaan ja erinomaisesta akateemisesta menestyksestään huolimatta joutuu hermojensa vietäväksi joka kerta, kun kokeet lähestyvät. Tämän opiskelijan, kuten niin monen muun ihmisen kohdalla, näyttää siltä, että älykkyys ja ahdistus kulkevat käsi kädessä.

Tätä hypoteettista suhdetta korkean älyllisen tason ja ahdistuksen välillä on tutkittu useaan otteeseen eri tieteenaloilla.

Kanadan Lakeheadin yliopiston tutkimus on osoittanut vahvan yhteyden loistavan, luovan ja analyyttisen mielen sekä sosiaalisen ahdistuksen, ennakoinnin ja liiallisen hermostuneisuuden ja huolen välillä.

Psykologisen epämukavuuden ja erinomaisten henkilökohtaisten kykyjen välisellä yhteydellä on pitkä historia tieteessä. Muutama vuosi sitten suhde luovuuden ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön välillä tuli ihmisaivoja ja mieltä tutkivien tieteenalojen keskuudessa hyvin suosituksi tarkastelun kohteeksi.

Mies opiskelemassa.

Meidän on kuitenkin oltava varovaisia pohtiessamme mahdollista syy-yhteyttä. Koska ei todellakaan ole niin, että jokainen älykäs ihminen kärsisi jostakin psykologisesta ongelmasta.

Voimme kuitenkin vahvistaa, että on olemassa tietty stereotypia henkilöstä, jonka käyttäytyminen ja sisäinen maailma näyttävät olevan ristiriidassa älykkään mielen kanssa.

Tämä aihe on jo sinänsä mielenkiintoinen. Kliinisistä, sosiaalisista, henkilökohtaisista ja akateemisista vaikutuksistaan johtuen se ansaitsee yksityiskohtaista tutkimusta ja selvittämistä.

Tiede älykkyyden ja ahdistuksen välisen suhteen takana

On olemassa suosittu sanonta, että tietämättömyys on autuutta. Tämä viittaa toisaalta siihen, että tieto on kirous. On varmasti totta, että ahdistus voi aiheuttaa onnetonta oloa.

“Viisas mies tekee enemmän mahdollisuuksia kuin löytää niitä.”

-Francis Bacon-

Kuten aiemmin mainitsimme, ihmisillä, joilla on korkea älykkyysosamäärä, esiintyy todennäköisemmin ahdistuneisuusjaksoja ja jopa kroonista ja yleistynyttä ahdistusta. Siihen liittyvien tutkimusten tavoitteena on selvittää, miksi älykkäät ihmiset kokevat usein turhautumista ja onnetonta oloa, eivätkä pysty tekemään hyviä päätöksiä oman hyvinvointinsa eteen.

Tietysti on myös monia erinomaisia opiskelijoita, jotka ovat aivan rauhallisia ja tasapainoisia. Toisilla taas, älyllisistä lahjoistaan huolimatta, on taipumus:

  • Ennakoida tapahtumia negatiivisesti.
  • Turhautua nopeasti odottamattomien muutosten takia.
  • Osoittaa stressiä epätavallisen rajulla tavalla ja usein.
  • Olla huomattavia laskuja akateemisessa suorituskyvyssään.

Edellä mainitut taipumukset voivat todellakin haitata akateemista ja ammatillista menestystä, ja mitä todennäköisimmin myös henkilökohtaista menestystä.

Valkoisen aineen vaikutukset älykkyyteen ja ahdistuneisuuteen

Aivojen valkoinen aine on vastuussa biosähköisen tiedon välittämisestä hermosolujen välillä. Harmaa aine ei ole juurikaan vastuussa aivojen tiedonkäsittelystä.

Voidaan sanoa, että valkoinen aine on vastuussa kognitiivisten prosessien tehokkuudesta ja ketteryydestä, ja siten itse älykkyydestä.

Syventääkseen älyn ja ahdistuksen välisen suhteen tutkimista, edellä mainitun Kanadan Lakeheadin yliopiston tutkijat käyttivät hyväkseen aivojen magneettikuvausta (MRI).

Löydökset olivat yllättäviä, mutta samalla jokseenkin loogisia ja odotettuja. Paljastui, että ihmisillä, joilla on korkea älykkyys ja selvästi ahdistuksen piirteitä, on yleensä korkeampi valkoisen aineen tiheys.

“Kun tyhmät päättävät, älykkäät harkitsevat.”

-Plutarkhos-

Tämä suurempi tiheys tilastollisesti voisi selittää näiden ihmisten älyllisen voiman ja samalla heidän taipumuksensa krooniseen ja yleistyneeseen ahdistukseen. Tämä johtuu siitä, että valkoinen aine liittyy tunteiden hallintaan.

Älykkyys ja ahdistus: aivojen neuronit.

Evoluutioselitys

Osa tiedeyhteisöstä uskoo, että älyn kehittyminen ja taipumus kokea ahdistusta ovat kulkeneet lajimme evoluution aikana käsi kädessä.

Syynä tähän oli luultavasti lajimme selviytymisen parantaminen. Tietojen analysointi ja käsittely olisikin hyödyllistä optimoida ympäristöön kohdistuvien vaarojen ennakoimiseksi.

Siten valkoisen aineen tiheyden parantamisella ollaan voitu edistää selviytymiseen tarvittavaa älykkyyttä. Lisäksi hermojärjestelmällä on nopeammat ja tehokkaammat viestintä- ja tiedonvälitysreitit. Siksi ahdistusta esiintyy useammin.

Nämä johtopäätökset johtavat myös mahdolliseen teoreettiseen selitykseen emotionaalista ja käyttäytymiseen liittyvästä tukkeutumisesta, joka johtaa suhteettoman suureen ahdistukseen. Näin ollen sillä hetkellä, kun ahdistus saavuttaa liian korkean tason, hermoviestintäreitit täyttyvät ja älykkyyspotentiaali laskee jyrkästi, mikä saa yksilön tuntemaan olonsa halvaantuneeksi.

Voimme melkolailla varmuudella todeta, että useimmat ihmiset olisivat mielissään jos he olisivat erittäin älykkäitä. Jokaisella kolikolla on kuitenkin kaksi puolta, ja kuten olemme nähneet, korkea älykkyys ja ahdistus kulkevat joskus käsi kädessä, ja mukaan voi tulla myös tunteiden hallinnan vaikeudet.

Älykkyys on varmasti tärkeää, mutta onko se kaikki kaikessa?

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
Howard Gardner ja moniälykkyysteoria
Mielen Ihmeet
Lue se täällä Mielen Ihmeet
Howard Gardner ja moniälykkyysteoria

Noin kolme vuosikymmentä sitten Howard Gardner kyseenalaisti perinteisen älykkyyskäsitteen ja ehdotti teoriaa useista älykkyyden lajeista yhden glo...