Miten parantaa muistia ja lisätä älyllisiä kykyjä

20.12.2016

 

Mahtavien älyllisten kykyjen omaaminen ja psyykkisen terävyyden ylläpitäminen on erittäin tärkeää elämän joka alueella, ei ainoastaan meidän aikanamme opiskelijoina tai ammatillisen elämämme aikana. Kussakin ja jokaisessa tapauksessa hyvän muistin omaaminen riippuu omien aivojemme terveydestä ja elinvoimaisuudesta. Harmaa aine vanhenee, aivan kuten muukin kehomme.

Hyvät uutiset kuitenkin ovat, että on myös mahdollista harjoittaa aivoja, pitää ne terveenä ja käyttää niiden potentiaali täysin hyödykseen, ja jopa lisätä niiden tilavuutta ja suorituskykyä. Ihmisaivoilla on uskomaton kyky muuttua ja sopeutua, jopa vanhemmalla iällä. Tämä kyky tunnetaan neuroplastisuutena. Kun aivoja stimuloidaan oikein, voivat ne muodostaa uusia hermoratoja, muuttaa olemassa olevia yhteyksiä ja sopeuttaa itsensä ympäristön muutoksiin. Kiitos aivojemme neuroplastisuuden meidän on mahdollista kasvattaa omia kognitiivisia kykyjämme, parantaa omaa oppimiskykyämme ja jopa muistiamme. 

Vinkkejä muistin parantamiseen

1. Kuntoile

Samalla kun suoritamme fyysistä toimintaa, saa myös meidän aivomme samalla treeniä. Itse asiassa kehomme hyvä kohtelu auttaa meitä käymään läpi ja muistamaan informaatiota. Fyysinen aktiivisuus lisää aivojen hapetusta ja vähentää riskiä kehittää sellaisia sairauksia jotka aiheuttavat muistin menettämistä, kuten diabetes tai sydän- ja verisuonitaudit. Lisäksi liikunta lisää aivojen kemiallisia vaikutuksia, jotka ovat erittäin hyödyllisiä meidän hermosolujemme suojelemisessa.

2. Nuku tarpeeksi

Kun et saa tarpeeksi lepoa, eivät aivosi pysty toimimaan täydellä tehollaan. Sellaiset kyvyt kuten luovuus, ongelmien ratkaisu, kriittisen ajattelun taidot ja muut älylliset kyvyt vaarantuvat vakavasti unenpuutteen johdosta.

Nukkuminen on lisäksi oleellisen tärkeää oppimiselle ja muistille. Tutkimukset osoittavat, että uni on erityisen tarpeellista muistin yhteensovittamisessa ja vahvistamisessa, jota tapahtuu unen syvissä vaiheissa.

3. Älä aseta sosiaalista elämääsi sivuun vaan pidä hauskaa!

Lukuisat tutkimukset ovat todistaneet, että täynnään sosiaalista toimintaa ja hauskoja hetkiä oleva elämäntyyli tarjoaa tärkeitä kognitiivisia hyötyjä. Itse asiassa me ihmiset olemme erittäin sosiaalisia olentoja, emmekä pysty kukoistamaan jos elämme eristyksissä. Lisäksi sosiaaliset suhteet stimuloivat meidän aivojamme, joten on nähtävissä että vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa on parasta mahdollista aivojen harjoittamista.

Tutkimukset ovat osoittaneet myös, että merkitsevien suhteiden ja vahvan tukijärjestelmän omaaminen on elintärkeää, ei ainoastaan meidän emotionaaliselle terveydellemme, vaan yhtä lailla meidän psyykkiselle terveydellemme. Taannoisessa Harvardin tutkimuksessa tutkijat selvittivät, että kaikkein hitain muistin huonontumisen tahti oli ihmisillä, joilla oli kaikkein aktiivisin sosiaalinen elämä.

Hauskanpito tekee myös todella hyvää meidän aivoillemme. Jos nauru on paras lääke ruumiillemme, niin on se ehdottomasti myös paras lääke aivoillemme. Toisin kuin tunnepohjaiset reaktiot jotka rajoittuvat tiettyihin alueisiin aivoissa, käyttää nauru useita eri alueita aivoissa. Lisäksi nauraminen aktivoi sellaisia alueita aivoissa jotka ovat oleellisen tärkeitä oppimiselle ja luovuudelle. Aivan kuten psykologi Daniel Goleman tähdensi kirjassaan Emotional Intelligence: “Nauru… näyttää auttavan ihmisiä ajattelemaan laajemmin ja yhdistelemään asioita vapaammin.”

4. Hallitse stressiäsi tehokkaasti

Stressi on yksi aivojen pahimmista vihollisista. Jos sitä ei hallita, muuttuu se ajan myötä krooniseksi stressiksi, joka tuhoaa meidän aivosolujamme ja vahingoittaa hippokampusta, aivojen aluetta joka on osallisena uusien muistojen muodostamisessa ja vanhojen muistojen palauttamisessa mieleen. Rentoutumistekniikat ovat todella hyödyllisiä stressin hallinnassa. 

Stressin lisäksi masennus, ahdistus ja krooninen huoli ovat myös erittäin vahingollisia meidän aivoillemme. Itse asiassa joihinkin masennuksen ja ahdistuksen oireisiin kuuluu vaikeus keskittyä, tehdä päätöksiä ja muistaa asioita.

5. Syö hyvin

Sinun aivosi tarvitsevat polttoainetta, aivan kuten muukin kehosi. Ei kuitenkaan ole olemassa mitään tiettyä aivoille suunnattua ruokaa, sillä suositeltu ruokavalio hyvässä fyysisessä kunnossa pysymiseen on sama kuin hyvän älyllisen terveyden omaamiseksi. Tämä tarkoittaa ruokavaliota, joka perustuu hedelmiin, kasviksiin, täysjyviin, terveellisiin rasvoihin (kuten oliiviöljy, pähkinät ja kala) ja vähärasvaiseen proteiiniin. Tämän tyylinen syöminen edistää monia terveyshyötyjä ja auttaa parantamaan meidän muistiamme.

Mitä tulee psyykkiseen energiaan, niin on parasta valita monimutkaisia hiilihydraatteja. Hiilihydraatit ruokkivat aivojamme, mutta yksinkertaiset hiilihydraatit (kuten sokeri, valkoinen jauho ja jalostetut murot) tarjoavat meille pikaisen tehopiikin, jota seuraa yhtä nopea lasku. On lisäksi olemassa todisteita, jotka viittaavat siihen että ruokavaliot, joihin kuuluu paljon yksinkertaisia hiilihydraatteja, lisäävät suuresti kognitiivisen rapautumisen riskiä vanhemmilla ihmisillä. Saadaksemme hyvää polttoainetta ja terveellistä energiaa joka kestää pitkään, pitää meidän syödä monimutkaisia hiilihydraatteja, kuten täysjyväleipää, täysjyväriisiä sekä -puuroja ja palkokasveja.

Toisaalta taasen on täysin ei-suositeltavaa väärinkäyttää kaloreita, tyydyttyneitä rasvoja ja alkoholia mikäli tavoitteesi on pitää yllä hyvää psyykkistä terveyttä; tämä pätee yhtä lailla myös fyysiseen terveyteen.

6. Harjoita aivojasi

Siihen mennessä kun saavutamme aikuisuuden, ovat aivomme kehittäneet miljoonia hermoratoja, jotka auttavat meitä prosessoimaan informaatiota nopeasti, ratkaisemaan päivittäisiä ongelmia sekä suoriutumaan rutiininomaisista toimista mahdollisimman pienellä päänsisäisellä vaivalla. Mutta jos me keskitymme aina saman asian tekemiseen, emme me anna aivoille sitä tehostusta jota se tarvitsee jatkaakseen kasvamista ja kehittymistä.

Muistia, aivan kuten lihaksistoon liittyvää voimaa, pitää käyttää jos sitä ei halua menettää. Tästä johtuen sinun pitää harjoittaa sitä ja ehdottaa uusia haasteita, jotka puolestaan parantavat sinun kykyäsi prosessoida ja muistaa tietoa. Parhaat älylliset toimet päänsisäiseen harjoitteluun ovat niitä, jotka saavat meidät rikkomaan totutut rutiinimme ja haastavat meidät kehittämään uusia hermoratoja aivoihin.