Multitasking digitaalisessa mediassa voi heikentää muistia
Tuore tutkimus on syventynyt tähän aiheeseen, multitasking digitaalisessa mediassa. Vaikka se ei ole täysin vakuuttava tutkimus, se antaa melko hyvän käsityksen useiden näyttöjen samanaikaisen katselun vaikutuksista. Tutkimus ehdottaa, että tällainen multitasking heikentää muistia.
Kyseisen tutkimuksen suoritti tohtori Kevin Madoren johtama tutkijaryhmä. Se julkaistiin Nature -lehdessä. Lyhyesti sanottuna se sisälsi kokeilun, joka tehtiin nuorilla aikuisilla, ja se tarjoaa vahvaa näyttöä siitä, että multitasking digitaalisessa mediassa vaikuttaa kognitiiviseen suorituskykyyn.
“Mies, joka voi ajaa turvallisesti suutelemalla samalla kaunista tyttöä, ei kiinnitä suudelmaan sen ansaitsemaa huomiota.”
-Albert Einstein-
Jo pitkään on puhuttu muistin heikkenemisestä, joka johtuu multitaskingista digitaalisessa mediassa. Nyt on kuitenkin olemassa näyttöä sen todistamiseksi. Tästä huolimatta tutkijat ovat olleet varovaisia. Näin ollen lisätutkimusten tarvetta korostetaan päätelmien vahvistamiseksi.
Multitasking digitaalisessa mediassa
Tutkijaryhmä rekrytoi 80 nuorta, 18–26-vuotiasta henkilöä. Tavoitteena oli selvittää, vaikuttaako multitasking digitaalisessa mediassa heidän kognitiiviseen suorituskykyynsä.
Ennen kuin jatkamme, selvennetään tätä termiä. Multitasking digitaalisessa mediassa viittaa sellaisiin tilanteisiin, joissa henkilö käyttää useita näyttöjä sisältäviä teknologisia laitteita samanaikaisesti. Hän voi esimerkiksi katsoa televisiota chattaillessaan älypuhelimella jonkun kanssa ja tarkastaa samalla myös sosiaalista mediaa läppärillä.
80 nuorta asetettiin tilanteeseen, joka vaati sekä huomiokykyä että muistia. Heille esitettiin joukko esineitä tietokoneen näytöllä ja pyydettiin luokittelemaan ne eri muuttujien, kuten koon tai mieltymyksen, mukaan.
Useiden kierrosten jälkeen kaikille annettiin kymmenen minuutin tauko. Sitten heille esiteltiin uusi esineryhmä. Heidän täytyi vastata, olivatko he jo nähneet ne edellisillä kierroksilla vai oliko tämä ensimmäinen kerta.
Tutkimuksen tulokset
Kokeen aikana vapaaehtoisia seurattiin aivosähkökäyrällä. Tämän tekniikan ansiosta oli mahdollista seurata sekä hermosolujen aktiivisuutta että pupillien halkaisijaa. Tämä mahdollisti sekä huomiokyvyn että muistin toiminnan havaitsemisen. Esimerkiksi pupillin halkaisijan pienentyminen on merkki huonosta huomiokyvystä.
Lopuksi kaikki osallistujat vastasivat kyselyyn. Vastausten avulla oli mahdollista arvioida vapaaehtoisten keskittymistasoa ja taipumusta huomiokyvyn harhailemiseen. Lisäksi tutkijat panivat merkille osallistujien taipumuksen suorittaa multitaskingia digitaalisessa mediassa jokapäiväisessä elämässään. Nämä tiedot yhdistettiin edellisessä vaiheessa saatuihin tietoihin.
Tulokset osoittivat, että ne, jotka tekivät eniten multitaskingia digitaalisessa mediassa, kokivat myös todennäköisemmin huomiokyvyn herpaantumista. Samoin todistettiin, että osallistujat olivat alttiimpia unohtamaan ensimmäisen kierroksen kuvia. Lisäksi heidän aivokuvionsa osoittivat episodisen muistin vähenemistä. Se on muisti, joka liittyy määrättyihin tapahtumiin.
Mielenkiintoinen lisätutkimuksen aihe
Tutkimuksen havainnoista pääteltiin, että huomiokyvyn ylläpitämisen taso, multitasking digitaalisessa mediassa ja muistin heikkeneminen ovat selvästi yhteydessä toisiinsa. Toisin sanoen niillä, jotka ovat helposti hajamielisiä ja multitaskaavat digitaalisten näyttöjen kanssa, on myös taipumus huonompaan muistiin.
Tästä tutkimuksesta ei kuitenkaan voida päätellä, että multitasking digitaalisessa mediassa aiheuttaisi ehdottomasti ongelmia huomiokyvyssä ja muistissa. Joillakin se voi olla jopa päinvastoin. Tästä syystä tarvitaan vielä lisätutkimuksia lopullisen päätelmän tekemiseksi.
Samaan aikaan monet asiantuntijat huomauttavat, että ihmisen aivoja ei ole suunniteltu käsittelemään useita asioita samanaikaisesti. Tästä syystä ei ole harvinaista huomata, että multitasking on todellakin tekijä, joka heikentää älyllisiä kykyjä.
Tämä mielessä pitäen on äärimmäisen tärkeää, että tietoisuus uudesta teknologiasta ja sen vaikutuksista lisääntyy. Ennen kaikkea niiden päivittäisen käytön tulisi olla maltillista.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Alonso, G. T., & Raigada, J. L. P. (2014). Multitarea, Multipantalla y Práctica social del consumo de Medios entre los jóvenes de 16 a 29 años en España. María José Arrojo Baliña, 93.