Teknostressi: uuden teknologian väärinkäytön seuraukset

19.11.2019
Aina verkossa, aina saatavilla, aina multitasking -tilassa. Tällaiset asenteet voivat olla musertavia ja stressaavia. Jotkut asiantuntijat kutsuvat tätä ''teknostressiksi''. Vakavimmissa tapauksissa tästä voi tulla jopa riippuvuus.

Uudet teknologiat muuttavat yhteiskunnan jokaista tasoa. Nämä eivät sisällä vain sosiaalisia muutoksia, vaan myöskin kulttuurillisia ja ekonomisia muutoksia. Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö teknologia tarjoaisi paljon hyötyjä ihmissuhteiden ja informaation levittämisen nimissä. Teknologia voi myös helpottaa elämää yleisesti. Mutta uuden teknologian väärinkäyttö voi johtaa johonkin sellaiseen, josta käytetään termiä ”teknostressi”.

Teknologian käytön huono hallinta ja ajantajun menettäminen teknologiaa käyttäessä voi aiheuttaa paljon ongelmia. Tällaisia ongelmia ovat mm. nomofobia, FOMO-syndrooma ja teknostressi. Tässä artikkelissa me puhumme teknostressistä.

“Siitä on tullut kauhistuttavan ilmiselvää, että teknologiamme on ylittänyt ihmisyytemme.”

-Albert Einstein-

Mitä teknostressi on?

näprää puhelinta

Craig Brod määritteli tämän ilmiön ensimmäisen kerran vuonna 1984. Hän sanoi sen olevan “nykyaikainen sopeutumisen sairaus, jonka aiheuttaa kyvyttömyys selviytyä tietotekniikan kanssa terveellisellä tavalla”.

Larry Rosen ja Michele Well popularisoivat tämän termin vuonna 1997 heidän yhteisessä kirjassaan Technostress: Coping with Technology @Work @Home @Play. Tässä kirjassa he selittävät, että teknostressi on yksi teknologian negatiivisista vaikutuksista. Sillä voi olla suora tai epäsuora vaikutus yksilön asenteisiin, ajatuksiin, fysiologiaan tai käyttäytymiseen.

Kuten voimme nähdä, teknostressi on negatiivinen psykologinen tila, jolla on tekemistä teknologian käytön kanssa. Psykologi Marisa Salanovan mukaan se ilmenee johtuen teknologian käytön resurssien ja kysynnän välisen tasapainon puutteesta. Tämä puolestaan johtaa epämukavuuden tunteeseen, ja myöskin negatiivisiin asenteisiin ja korkean psyko-fysiologisen aktiivisuuden tasoon.

Täten teknostressi on heikon teknologianhallinnan tuote, muiden tekijöiden, kuten heikon itsehillinnän ja alhaisen turhautumisen sietokyvyn kanssa.

Teknostressin aiheuttajat

Yleisesti teknostressin aiheuttajat ovat kytköksissä henkilön ikään ja sukupolveen. Joitain aiheuttajia ovat:

  • Liika informaatio ja tiedonhalu.
  • Tarve olla aina yhteydessä.
  • Tarve olla aina saatavilla.
  • Teknologian käytöstä kieltäytyminen silloin kun tuntuu siltä, että sen käyttöön ei ole tarvittavia taitoja.
  • Riippuvuus uusista teknologioista, tarkoittaen kyvyttömyyttä irtaantua teknologiasta ja hallita teknologian käyttöaikaa tehokkaasti.

Riippuvuus ja teknostressi

Kuten Salanova M. et al. (2007) on huomauttanut, uudet teknologiat tarjoavat nuorille (ja myöskin vanhemmille) välitöntä sensorista stimulaatiota.

Tästä huolimatta fysiologisesti ja sensorisesti aktiivisena oleminen pitkän ajanjakson ajan voi johtaa haitallisiin fyysisiin ja henkisiin terveydellisiin seuraamuksiin. Ei ole yllätys, että nämä seuraukset voivat haitata henkilön normaalia toiminnallisuutta.

Kuinka tämä riippuvuus sitten kehittyy?

  • Ensiksi teknologia voi luoda sietokyvyn. Toisin sanoen henkilön on aina oltava yhteydessä kauemmin ja kauemmin, ja hänen on oltava yhteydessä myös uusiin teknologioihin. 
  • Seuraavaksi teknologia luo riippuvuuden. Täten henkilö haluaa olla jatkuvasti yhteydessä asioihin, jotka tarjoavat sensorista stimulaatiota.
  • Lopulta teknologiariippuvuus voi aiheuttaa todellisia vieroitusoireita. Ihmisille, jotka ovat riippuvaisia teknologiasta, heidän laitteidensa pois ottaminen voi aiheuttaa todellista epämukavuutta, ahdistusta, ärtyneisyyttä ja muita samankaltaisia oireita.

Miksi uudet teknologiat ovat niin houkuttelevia?

Monien mielipiteiden mukaan tämä vetovoima perustuu tapaan, jolla nämä teknologiat tarjoavat meille stimulaatiota. Nopea tyydyttäminen ja stimulaation ylikuormitus, jotka muuttuvat jatkuvasti, voivat aktivoida aivojen palkitsemisjärjestelmät.

Täten tämä jatkuva stimulointi voi vähintäänkin tarjota nautintoa ja ottaa täydellisen otteen huomiostamme. Siksi uudet teknologiat ovat niin houkuttelevia. Tämä myös vaikeuttaa niiden poistamista elämästä.

työstressi

Teknostressin hoitaminen

Erityisen vakavissa tapauksissa parasta olisi saada apua psykoterapeutilta. Etenkin altistusterapia (käyttäytymisterapia, joka näyttää olevan hyödyllinen riippuvuuksien hoidossa) voi olla erityisen hyödyllinen. Asiantuntijat suosittelevat seuraavia toimenpiteitä vähemmän vakavia tapauksia varten:

  • Anna itsellesi aikaa sitoutua kasvokkain tapahtuvaan kommunikaatioon.
  • Irtaannu uusista teknologioista ja yritä harjoittaa liikuntaa tai jotain harrastusta. 
  • Rajoita itsesi oppimaan käyttämään vain sitä teknologiaa, joka on sinulle hyödyksi.
  • Aikataulun asettaminen teknologian käyttämiselle.
  • Käytä teknologiaa vain saavuttaaksesi konkreettisia tavoitteita. Älä käytä sitä vain siksi, että sinulla on tylsää eikä mitään muuta tekemistä. 

On ilmeistä, että jollain tavalla uudet teknologiat ovat olleet ihmisille hyödyksi. Sen sijaan että ne tuomittaisiin, voimme onnitella itseämme omalla edistyksellämme. On myös huomioimisen arvoista, että ne ovat avanneet maailmaa. 

Tästä huolimatta on erityisen tärkeää käyttäytyä rationaalisesti, kun käytämme näitä teknologioita. Emme saisi myöskään koskaan asettaa teknologian käyttöä ihmisten välisen vuorovaikutuksen yläpuolelle.

  • Gumbau, Susana Llorens, Marisa Salanova Soria, and Mercedes Ventura. “Efectos del tecnoestrés en las creencias de eficacia y el burnout docente: un estudio longitudinal.” Revista de orientacion educacional 39 (2007): 47-65.
  • Llorens, S., M. Salanova, and M. Ventura. “Guías de intervención: Tecnoestrés [Intervention guidelines: Technostress].” Madrid: Síntesis. (2011).
  • Salanova, M., et al. “El tecnoestrés: concepto, medida e intervención psicosocial.” Nota técnica de prevención 730 (2007).
  • Salanova Soria, Marisa. “Trabajando con tecnologías y afrontando el tecnoestrés: el rol de las creencias de eficacia.” Revista de Psicología del Trabajo y de las Organizaciones 19.3 (2003).
  • Selva, José María Martínez. Tecnoestrés: ansiedad y adaptación a las nuevas tecnologías en la era digital. Paidós, 2011.