Voiko uutta teknologiaa käyttää terapian apuvälineenä?
Uusi teknologia on muuttanut tottumuksemme, tapamme ja elämäntyylimme. Nykyään emme edes lähde kodista ilman älypuhelimia ja tarkastamme jatkuvasti sähköpostimme ja sosiaalisen verkoston. Tämä uusi teknologia on tullut jäädäkseen, sillä – muiden syiden lisäksi – olemme rakentaneet elämämme niiden ympärille.
On tuhansittain nostalgisia ihmisiä, jotka luopuvat näistä uusista kommunikaation muodoista ja siitä mitä ne tarkoittavat. Mutta on kiistatonta, että niiden avulla elämänlaatumme voi olla paljon parempaa (ei tosin välttämättä). Psykologian alalla käytetään yhä enemmän uutta teknologiaa terapian apuvälineenä, koska sillä on useita tärkeitä etuja.
Toisinaan uutta teknologiaa käytetään terapian apuvälineenä siksi, että se vähentää kustannuksia, antaa kiireisille tai paljon matkustaville ihmisille pääsyn eri palveluihin tai koska se voi stimuloida eri tilanteita, joilla terapialle voidaan altistua hallitummalla tavalla. Ihmiset ovat alkaneet käyttää teknologisia välineitä psykologiassa useiden sairauksien, kuten tiettyjen fobioiden, Alzheimerin taudin, ahdistuksen ja pakko-oireisen häiriön hoidossa.
Virtuaalitodellisuus
Kognitiivisen käyttäytymisen näkökulmasta yksi keino tiettyjen fobioiden hoitoon on altistua pelon kohteelle. Tiettyjen fobioiden kohdalla todellinen altistuminen voi kuitenkin olla vaikeaa tai jopa vaarallista, minkä vuoksi jotkut psykologit ovat alkaneet käyttää teknologiaa. Lentopelon hoitamiseksi käytetään esimerkiksi lentostimulaattoreita, jotka ovat hyvin samankaltaisia lentäjien koulutuksessa käyttämien kanssa.
Virtuaalitodellisuus voi olla hyödyllinen tapa lähentyä onnistuneesti pelättyä kohdetta tai tilannetta. Sitä voidaan soveltaa eläinten pelkoon, korkeanpaikankammoon tai jopa julkisen puheen pitämisen pelkoon. Tätä menetelmää käytetään yhä useammin, kun virtuaalisista stimulaatioista tulee realistisempia.
Toinen virtuaalisen todellisuuden etu on mahdollisuus saada terapiaa kotona. Teknologia ei tietenkään voi korvata koulutettuja terapeutteja, mutta se voi helpottaa tehtäviä, joita asiakas voi työstää kotona. Se on voimavara, joka voi olla taloudellinen niin ajan kuin myös rahan suhteen. Se ei ole ainoa apuväline, jota fobioiden hoitoon voidaan käyttää, mutta se on hyvä lisä terapialle.
Kognitiivinen stimulointi tietokoneella
Kognitiivinen stimulointi on eräänlainen väliintulo, jolla pyritään harjoittamaan tiettyjä kognitiivisia toimintoja. Sitä voidaan käyttää vahvistamaan ja parantamaan toimintoja, joihin sairaudet ovat saattaneet vaikuttaa. Tätä menetelmää käytetään tavallisesti dementiasta kärsiviin ihmisiin ja se toimii muistiin, kielitaitoon ja niihin liittyviin toimintoihin.
On kehitetty monia kognitiivisia stimulointiohjelmia, jotka hyödyntävät tabletteja ja tietokoneita. Dementian hoito oli aluksi niiden päätavoite, mutta nyt niitä käytetään myös muihin sairauksiin, kuten ADHD:hen, aivohalvaukseen ja aivovammoihin. Tämä menetelmä on erittäin monipuolinen ja sallii hoitoa muunneltavan yksilöllisemmäksi alhaiseen hintaan.
Vanhemmalle väestölle uuden teknologian käyttö on jo stimulointitapa itsessään, sillä heidän täytyy oppia käyttämään sitä. Monet tieteelliset tutkimukset käyttävät kognitiivista stimulointia uuden teknologian kanssa positiivisin tuloksin.
Tulevaisuuden näkökohdat teknologian käytöstä terapian apuvälineenä
Teknologiasta on lupaavasti tulossa käytetympi menetelmä psykoterapiassa. On jo esimerkiksi psykologeja, jotka tarjoavat terapiatunteja Skypen kautta ja on sovelluksia, jotka on suunniteltu erityisesti mielialan seuraamiseksi. Voit myös löytää tuhansia sovelluksia, jotka lupaavat parantaa mielenterveyttä. Tarjolla olevan teknologian määrä kasvaa ja on tärkeää pystyä tunnistamaan mitkä niistä ovat hyödyksi sinulle.
Kaikki sovellukset eivät täytä alkuperäistä lupausta parantaa mielenterveyttä. Valitessasi sovelluksen, etsi tutkimuksia, jotka tukevat sitä. Joka tapauksessa sovellukset eivät voi koskaan korvata ammattilaista. Niitä voi käyttää terapian apuvälineenä ja ne voivat helpottaa tai vahvistaa terapian vaikutusta, mutta ne eivät koskaan korvaa oikeaa psykologia.
Lopuksi haluamme korostaa teknologian roolia psykometristen testien hallinnassa. Se voi nopeuttaa merkittävästi arviointivaihetta ja raportoida tulokset välittömästi. Tällä tavoin psykologin ei tarvitse “arvioida” testiä, hän voi vain tulkita tulokset ja yhdistää ne muihin testituloksiin ja arvioihin. Siten psykologi voi käyttää enemmän aikaa luodakseen tarkkoja arviointivälineitä.