Tieteen mukaan laulaminen voi parantaa aivojen toimintaa

Helsingin yliopiston johtaman tutkimuksen mukaan laulamisesta on hyötyä laajalle väestöryhmälle. Näyttää siltä, että nämä hyödyt ovat erityisen tärkeitä ihmisille, joilla on vaikeuksia ilmaista itseään.

On jo jonkin aikaa tiedetty, että laulaminen voi parantaa aivojen toimintaa. Se ei ainoastaan vahvista hengityselimiä, vaan sillä on myös havaittu olevan tärkeä rooli vakavien sairauksien, kuten dementian, ehkäisyssä. Lisäksi se auttaa vapauttamaan endorfiineja. Nämä ovat hormoneja, jotka tekevät meistä vähemmän herkkiä ärsykkeille, jotka synnyttävät negatiivisia valenssitunteita.

Helsingin yliopiston tekemässä tutkimuksessa on todettu, että laulaminen voi parantaa aivojen toimintaa ihmisillä, joilla on puhehäiriöitä, kuten afasiaa. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että laulaminen auttaa hillitsemään tiettyjä ikääntymiseen liittyviä menetyksiä.

Näin ollen meillä on nykyään todisteita siitä, että laulamisella on seurauksia, joita emme olisi koskaan aiemmin osaneet kuvitella. Tulokset ovat todella lupaavia. Lisäksi parhaillaan tehdään tutkimusta saadakseen lisää tietoa laulamisen ja Alzheimerin taudin välisestä mahdollisesta suhteesta.

Afasia ja laulaminen

Yllä mainitsemaamme tutkimusta johti tohtori Teppo Särkämö. Hän toimii johtajana PREMUS-projektissa, joka on pitkäaikainen afasiaan keskittyvä tutkimus.

Afasia voi johtua aivohalvauksesta tai aivokasvaimesta. Potilailla on vaikeuksia kommunikoida sekä suullisesti että kirjallisesti. Sairaus voi myös vaikuttaa heidän kykyynsä ymmärtää sekä puhuttua että kirjoitettua kieltä.

Tässä tutkimuksessa tutkijat testasivat 25 afasiasta kärsivää ja heidän huoltajaansa. Näiden vapaaehtoisten parissa perustettiin kuoroja. Käyttämällä tekniikkaa, joka tunnetaan nimellä “melodinen intonaatioterapia”, havaittiin, että potilaat pystyivät ilmaisemaan itseään paremmin. Laulamalla se, mitä he halusivat sanoa, puhumisen sijaan, heidän oli helpompi ilmaista itseään.

Laulaminen voi parantaa aivojen toimintaa

Tutkijat tekivät erilaisia fMRI-testejä eri-ikäisille afasiasta kärsiville. Tavoitteena oli selvittää, parantaako laulaminen aivojen toimintaa eri elämänvaiheissa.

Tutkijat havaitsivat, että laulamiseen liittyvät aivoverkostot muuttuvat vähemmän ajan mittaan kuin puheeseen liittyvät verkostot. Toisin sanoen ikä vaikuttaa enemmän puhekykyyn kuin laulukykyyn.

Tutkimuksen johtaja huomautti, että “kun laulamme, aivojen etu- ja parietaalijärjestelmät aktivoituvat, vastaavat käyttäytymisen säätelystä, ja silloin käytetään enemmän sanalliseen ohjaukseen ja toimeenpanotoimintoihin liittyviä motorisia ja kognitiivisia resursseja”. Hän väitti myös, että vanhemmilla ihmisillä, jotka laulavat, on parempi neurokognitiivinen toiminta kuin niillä, jotka eivät laula.

Lupaavia tuloksia

Teppo Särkämön ja hänen tiiminsä tekemän tutkimuksen mukaan kuoron jäsenet suoriutuivat paremmin neuropsykologisissa testeissä. Lisäksi heillä oli vähemmän kognitiivisia vaikeuksia ja parempia sosiaalisen integraation indikaattoreita. Lyhyesti sanottuna laulaminen paransi heidän aivojensa toimintaa ja elämänlaatuaan.

Vaikuttaa siltä, että kuoroon osallistuminen tuo monimutkaisia taitoja peliin, mutta vaatii samalla vähemmän vaivaa kuin puhuminen. Laulamisen uskotaan parantavan aivojen toimintaa jopa Alzheimerin tautia sairastavilla ihmisillä. Siksi tutkijat aikovat nyt alkaa tutkia laulun vaikutusta tämäntyyppisiin potilaisiin.

Alzheimerin tautia sairastavilla ihmisillä on vaikeampaa, koska he muistavat vanhoja kappaleita, mutta heillä on suuria vaikeuksia oppia uusia sanoituksia ja melodioita. Siitä huolimatta tutkijat uskovat, että stimuloimalla joitain niissä pysyviä aivoverkostoja voidaan tehdä läpimurto.

On mahdollista, että sama asia voi tapahtua kuin afasiasta kärsiville. Näillä potilailla laulaminen ei ainoastaan parantanut heidän aivotoimintaansa, vaan se auttoi heitä myös saamaan toimintoja takaisin. Vaikka nämä tulokset eivät ole vielä merkittäviä, lupaava uusi tie on avattu.