Kannustaako musiikki luovuuteen?
Voisimme jakaa ihmiset niihin, jotka kuuntelevat musiikkia taustalla työskennellessään ja niihin, jotka eivät kuuntele. Heitä, jotka kuuntelevat, musiikki auttaa keskittymään ja saamaan lisää ideoita. Heille, jotka eivät kuuntele, musiikki on häiriötekijä, joka ei anna heidän toimia kunnolla, eivätkä he saa siitä inspiraatiota. Kysymyksemme tänään kuuluukin: kannustaako musiikki luovuuteen?
Tämä on varsin suosittu uskomus. Itse asiassa musiikki on jo pitkään yhdistetty aivojen kehitykseen sen rakenteen ansiosta ja siksi, miten se vaikuttaa mielialaan. Niinkin pitkälle, että kehitettiin Mozart-efektin määritelmä. Se väittää, että Mozartin kuunteleminen lisää yleistä älykkyyttä.
Tätä pohtiessamme mieleemme juolahtaa monia muitakin kysymyksiä. K annustaako musiikki luovuuteen vain silloin, kun tehdään jotain samanaikaisesti? Tai kannustaako se luovuuteen vasta pitkällä aikavälillä? Jos näin on, toimiiko mikä tahansa musiikki? Millaisissa olosuhteissa siitä olisi todella hyötyä? Riippuuko se suoritettavasta tehtävästä?
Luovuus
Luovuus määritellään kyvyksi luoda ideoita, ajatuksia tai ratkaisuja, jotka ovat omaperäisiä ja hyödyllisiä. Luovuudessa on kahdenlaista ajattelua, divergenttia ja konvergenttia ajattelua.
Divergentti ajattelu tunnetaan puhekielessä luovuutena. Se koostuu useiden vastausten tuottamisesta tiettyjen tietojen tai resurssien perusteella odottamattomien yhdistelmien avulla. Tai muuntamalla resurssi (ideat, materiaalit…) joksikin erilaiseksi.
Toisaalta konvergentti ajattelu on kykyä käyttää logiikkaa ja mielentarkkuutta ongelman ratkaisemiseen käyttämällä hakua, tunnistamista ja päätöksentekoa. Monien mielestä tällainen ajattelu ei ole luovaa. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa, koska se vaatii liittämättömien käsitteiden yhdistämistä, tiedon yhdistämistä ja tehokkaan strategian luomista tuloksen saamiseksi.
Molemmat ajattelutyypit ovat välttämättömiä tehtävää tehdessä, ja kuten kaikkien muidenkin kognitiivisten kykyjen kohdalla, ne eivät ole samalla tasolla kaikilla ihmisillä, vaikkakin niitä voidaan rohkaista. Yleensä tämä kehitys saavutetaan harjoittelemalla.
Eri alojen asiantuntijat etsivät tapoja parantaa kykyjämme passiivisemmalla tavalla, ympäristömme elementeillä. Onko musiikki yksi niistä?
Miten musiikki vaikuttaa kognitioon?
Kiinnostus musiikin ja kognition välistä suhdetta kohtaan nousi tutkimuksesta, jossa tunnistettiin mainitsemamme Mozart-ilmiö. Sen havaittiin tapahtuvan jopa silloin, kun musiikkia soitettiin syntymättömille vauvoille.
Tutkimuksia, joissa on selvitetty musiikin välitöntä vaikutusta kognitiivisiin kykyihin, on loppujen lopuksi melko vähän. Ne, jotka on olemassa, viittaavat siihen, että mahdollisesti esiintyvä tehostava vaikutus johtuu huomion tasosta ja musiikin luomasta tunnelmasta.
Positiivisemmat mielentilat on yhdistetty parannukseen divergentissa ajattelussa, mutta ei konvergentissa ajattelussa. Tämä voi johtua siitä, että mieliala helpottaa kognitiivista joustavuutta, joka on perustavanlaatuinen kyky luoda erilaisia ideoita. Konvergentissa ajattelussa loogisen päättelyn ja päätöksenteon kyky taitaa vaikuttaa enemmän.
Kannustaako musiikki luovuuteen?
Radboudin yliopiston (Alankomaat) vuonna 2017 tekemä tutkimus totesi, että musiikki rohkaisee luovuuteen. Ei kuitenkaan ihan mitä tahansa musiikki.
Tässä tutkimuksessa luotiin viisi osallistujaryhmää. Neljä suoritti luovuustehtävän eri musiikkityyleillä ja yksi hiljaisuudessa. Tutkijat havaitsivat, että konvergenttia ajattelua vaativia tehtäviä suoritettaessa parhaat tulokset saavutettiin hiljaisuudessa. Sitä vastoin iloista musiikkia kuunnellut ryhmä menestyi parhaiten erilaisessa ajattelussa. Tarkemmin sanottuna, he kuuntelivat Vivaldin ja Camille Saint-Saënsin musiikkia.
Uudempi tutkimus, joka tehtiin vuonna 2019 Central Lancashiren yliopistossa (Englanti), kyseenalaistaa kuitenkin aiemman väittämän. Tässä tapauksessa luotiin kolme koeolosuhdetta. Ryhmät saivat tehtävän, ja ensimmäisessä ryhmässä arvioitiin luovuutta kuuntelemalla tuntematonta ulkomaista musiikkia. Toisessa kuunneltiin instrumentaalimusiikkia, ja viimeisessä tuttua musiikkia osallistujien omalla kielellä.
Tässä tutkimuksessa havaittiin, että ne, joilla soi taustalla mitä tahansa musiikkia, suoriutuivat huonommin tehtävistään riippumatta siitä, olivatko he tottuneet työskentelemään tai opiskelemaan musiikin parissa. Tulokset olivat riippumattomia kunkin musiikin aiheuttamasta tunnelmasta. Tutkijat selittivät, että tämä haitallinen vaikutus saattoi johtua siitä, että kuuloärsykkeet häiritsivät huomiokykyä.
Johtopäätökset
Ottaen huomioon johdonmukaisten tulosten niukkuuden, emme voi sanoa lopullisesti, kannustaako musiikki luovuuteen vai ei. Ainoa tulkinta, joka näyttää olevan varmempi, on se, että yksilön mielentila helpottaa joitain kognitiivisia prosesseja yli toisten.
Koska nämä johtopäätökset eivät ole lopullisia, meidän on uskottava siihen, mikä toimii meidän jokaisen omalla kohdalla. Kuten kaikki muutkin ärsykkeet, taustamusiikin soittaminen ja sen vaikutus työhösi riippuu suurelta osin muista muuttujista. Jos rentoudut kuuntelemalla taustamusiikkia, tehokkuutesi ja luovuutesi todennäköisesti paranevat, koska aivosi voivat toimia tehokkaammin.
Lyhyesti sanottuna, kunnes löydämme todistettuja tapoja parantaa luovaa kykyämme, paras ratkaisu on kouluttaa sitä aktiivisesti. Voimme tehdä tämän kokeilemalla harjoituksia, jotka vaativat sekä huomiota että aikaa, mutta joista saamme myös tasaisia tuloksia.