Kognitiivisen stimulaation keskeisimmät harjoitukset

29.9.2019
Kiinnostaisiko sinuakin oppia tuntemaan joitakin kognitiivisen stimulaation perusharjoituksia? Alla esittelemme niistä muutamia.

Aivojemme toiminnasta ja rakenteesta saamamme tuore tieto on ollut erittäin arvokasta. Tiedämme muun muassa sen, että aivot ovat kuin muovia ja että voimme muuttaa niiden rakennetta harjoittamalla erilaisia ​​taitoja. Lisäksi tiedämme, että aivoistamme löytyy kognitiivinen varaus, jolla on erittäin tärkeä rooli neurologisten häiriöiden ja sairauksien uhan edessä. Tämän vuoksi haluamme seuraavaksi esitellä muutamia kognitiivisen stimulaation keskeisimpiä harjoituksia, jotka auttavat hidastamaan aivojen rappeutumista.

Tätä varten aloitamme erottamalla stimulaation, kuntoutuksen ja kognitiivisen harjoittelun toisistaan.

  • Kognitiivisen kuntoutuksen pariin mahtuvat kaikki ne aktiviteetit, joiden tarkoituksena on palauttaa jo vaurioituneet kognitiiviset toiminnot. Nämä kognitiiviset vauriot voivat johtua eri syistä, näistä muutamia esimerkkejä ovat trauma, lievä kognitiivinen heikentyminen (MCI) ja masennus.
  • Toisaalta taas kognitiivinen stimulaatio on prosessi, jonka avulla suoritetaan erilaisia aktiviteetteja kognitiivisen heikentymisen viivästyttämiseksi.
  • Kolmanneksi, kognitiivinen harjoittelu on taas joukko erilaisia toimintoja ja aktiviteetteja, joiden tarkoituksena on optimoida ja ylläpitää kognitiivista suorituskykyä. Kognitiivinen harjoittelu sopii mainiosti sekä ehkäisemään ikääntymisen tuomaa kognitiivista heikentymistä että parantamaan aivojen kognitiivista varausta.

Nämä kolme yllä mainittua kognitiivisten toimintojen harjoittelutapaa ovat osa eräänlaista ei-farmakologista toimenpidettä. Lisäksi on osoitettu, että näitä strategioita soveltamalla potilas voi saavuttaa merkittäviä etuja, jotka johtavat aivojen toimintojen parantumiseen tai kognitiivisen heikentymisen hidastumiseen.

Jaran (2007) mukaan ikäihmiset, joilla on jo havaittavissa jonkin verran kognitiivista heikentymistä, voivat hyötyä sellaisista toimenpiteistä, joissa nämä yllä mainitut strategiat ovat läsnä, sillä viime kädessä ne johtavat aina elämänlaadun kohenemiseen.

”On tärkeää, että hoito mukautetaan potilaan mukaan, eikä potilas hoidon mukaan.”

-Louis Théophile Joseph Landouzy-

Tiettyjen harjoitusten avulla kognitiivista heikentymistä voidaan onneksi ehkäistä

Kognitiivinen stimulaatio

Mikä taas koskee meitä tänä päivänä, kognitiiviselta stimulaatiolta, kuten Villalba ja Espert (2014) ovat huomauttaneet, löytyy lukuisia etuja. Lisäksi on korostettu, että kognitiivisella stimulaatiolla ei ole sivuvaikutuksia tai muita farmakologisia vaikutuksia elimistöön.

Kognitiivinen stimulaatio auttaa myös helpottamaan potilaan ja terapeutin sekä potilaan ja muiden ihmisten välistä henkilökohtaista kontaktia, mikä taas vaikuttaa positiivisesti potilaan käyttäytymiseen parantaen hänen omia taitojaan. Lisäksi kognitiivisen stimulaation voi nähdä eräänlaisena toimintana, joka auttaa harjoittamaan vakiintuneita taitoja, opettaen samalla potilaalle, kuinka hän voi parhaiten käyttää hyväkseen resursseja joita hänellä jo on. Viimeiseksi on vielä tärkeää mainita, että kognitiivinen stimulaatio voi tulla myös edullisemmaksi vaihtoehdoksi kuin monet muut hoidot.

Nyt, kun yllä mainitut kognitiivisen stimulaation termit on käyty läpi, siirrymme seuraavaksi muutamiin yksinkertaisiin kotona tehtäviin harjoituksiin, joiden avulla voidaan parhaimmillaan saavuttaa erittäin myönteisiä tuloksia.

Kognitiivisen stimulaation keskeisimmät harjoitukset

Kognitiivisen stimulaation harjoitusten kirjo on laaja ja monipuolinen. Tästä pitkästä ja kirjavasta listasta löytyy sekä klassisia aktiviteetteja, jotka auttavat meitä parantamaan huomiokykyä, muistia ja laskentaa, että aivojen treenaamista ja braintraining-harjoituksia uusimpien tieto- ja viestintätekniikoiden kautta.

Keskeisimmät harjoitukset muistia parantavaan kognitiiviseen stimulaatioon

  • Kuvat ja valokuvat. Näiden elementtien avulla voimme työskennellä lyhytaikaisen muistin kanssa. Ensimmäiseksi tarkkaile kuvaa tai kuvia hyvin huolellisesti hetken aikaa, piilota sitten kuva ja odota muutama minuutti. Seuraavassa vaiheessa pyri muistamaan niin monta yksityiskohtaa näkemästäsi kuvasta kuin mahdollista.
  • Toinen on perinteinen muistipeli, jossa toisiaan vastaavat korttiparit pyritään yhdistämään niiden sekoittamisen jälkeen, joka voi myös auttaa kehittämään muistia.
  • Muistia voidaan myös pyrkiä kehittämään muistamalla toisen ihmisen lukemia sanoja. Valmiita luetteloita löytyy monia, mutta voit halutessasi tehdä sellaisen myös itse.

Harjoituksia huomiokyvyn parantamiseksi

  • Huomiokyvyn parantamiseksi kotoa käsin voimme kokeilla myös lukemista joko lukemalla tekstiä itse tai kuuntelemalla, kun joku muu lukee sitä ääneen. Esitä sitten lukemisen jälkeen aiheesta kysymyksiä ja yksityiskohtaisia ​​tietoja, joiden avulla onnistut parantamaan ja kehittämään huomiokykyä.
  • Kuten yllä jo muistiharjoitusten yhteydessä mainittiin, voit myös kehittää huomiokykyä kuvaharjoitusten avulla. Tällä kertaa sinun tulee kuitenkin keskittyä aiempaa muistiharjoitusta tarkemmin nimenomaan kuvien yksityiskohtiin.
Kognitiivisen stimulaation keskeisimmät harjoitukset auttavat ehkäisemään aivojen rappeutumista myös kotoa käsin

Harjoituksia laskentataidon kehittämiseksi

  • Voit harjoittaa tätä taitoa monella eri tapaa. Yksi niistä on ennalta listattujen numeroiden asettaminen pienemmästä suurempaan tai suuremmasta pienempään.
  • Toisaalta voit myös harjoitella laskentaa päässälaskujen avulla. Aloita ensimmäiseksi suhteellisen yksinkertaisista laskuista ja pyri sitten nostamaan vaikeustasoa asteittain.
  • Samoin, aivan kuten joissakin seulontatutkimuksissa tulee esille, voit harjoitella laskentataitoa asettamalla ensimmäiseksi korkean alkuarvon, jolloin toisen tulee vähentää alkuarvosta aina tietty luku. Voit aloittaa esimerkiksi alkuarvosta 27, jolloin toisen on vähennettävä numerosta aina 3 ja niin edelleen.

Harjoituksia orientaatiokyvyn parantamiseen

Tässä tapauksessa on tärkeää suorittaa harjoituksia kolmella orientaatiokyvyn alueella: ajan, paikan ja sosiaalisen ympyrän alueella. Orientaatiokyky on yksi ensimmäisistä asioista, joka nostattaa huolta sellaisesta henkilöstä, joka on alkanut osoittaa kognitiivisen heikentymisen merkkejä. Juuri tämän vuoksi meidän kannattaa työskennellä ahkerasti seuraavien kysymysten ääressä päivittäin:

  • Missä viikonpäivässä, kuukaudessa ja vuodessa menemme milläkin hetkellä.
  • Mitä vuodenaikaa elämme milläkin hetkellä.
  • Missä vuorokauden ajassa elämme ja mitä meidän tulisi tehdä juuri sinä hetkenä (esimerkiksi aamu-aamupalan syöminen)
  • Kyseisen henkilön syntymäaika ja ikä.
  • Missä paikassa olemme sinä hetkenä (esimerkiksi kaupunki, kylä, katu ja niin edelleen).
  • Kyseisen henkilön ja hänelle seuraa pitävän avustajan nimi.

Suoritetuista harjoituksista tulee sitä tehokkaampia, mitä enemmän ne sisällytetään osaksi jokapäiväistä elämää. Aivoja voi myös treenata laatimalla luetteloita vaikkapa entisten presidenttien nimistä, mutta aina olisi parempi harjoitella esimerkiksi ostoslistan kanssa. Kognitiiviseen stimulaatioon liittyy monia keskeisiä harjoituksia, joita voimme helposti sisällyttää tavalliseen arkielämäämme.

Toisaalta ei kannata myöskään unohtaa, että alan ammattilaiset ovat myös valmiita auttamaan. Toisin sanoen voimme lukea kirjoja, artikkeleita ja kokeilla erilaisia harjoituksia, mutta viime kädessä nimenomaan alan asiantuntijat ovat niitä henkilöitä, jotka pystyvät tarjoamaan meille kaikkein arvokkainta apua. He auttavat meitä muun muassa työn orientoimisessa ja tavoitteiden asettamisessa, neuvovat meitä sopivien apuvälineiden tai työkalujen valinnoissa yksilölliset tarpeemme huomioiden sekä ylläpitävät motivaatiota, sillä tämänkaltaisten toimenpiteiden tulokset alkavat näkyä vasta keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

  • Madrigal, L. M. J. (2007). La estimulación cognitiva en personas adultas mayores. Revista cúpula, 4-14.
  • Tortajada, R. E., & Villalba, S. (2014). Estimulación cognitiva: una revisión neuropsicológica. Therapeía: estudios y propuestas en ciencias de la salud, (6), 73-94.
  • Valls-Predet, C., Molinuevo, J L. y Rami, L. (2010). Diagnóstico precoz de la enfermedad de Alzheimer: fase prodrómica y preclínica. Revista Neurol 51, 471-80.