Itsetuhoisuuden painolasti

16.10.2017 en Psykologia 67 Jaetut
naisen itsetuhoisuus

Itsetuhoisuudella tarkoitetaan mitä tahansa toimintaa, jonka me itse suuntaamme omien tavoitteidemme estämiseksi tai tuhoamiseksi. Näillä tavoitteilla olisi ollut potentiaalia johtaa meitä suurempiin saavutuksiin ja menestymiseen elämässämme. Yleisimmät itsetuhoisuuden muodot ovat päättämättömyys, viivyttely, riippuvuudet, unenpuute ja liiallinen syöminen.

Itsetuhoisuus ilmenee myös tunteiden tukahduttamisena, itsensä vertailemisena toisiin, alempiarvoisuuden tunteen ylläpitämisenä ja tuhoisiin ihmissuhteisiin ajautumisena. Monissa tapauksissa tällainen käyttäytyminen on omien halujen ja tarpeiden torjumisen seurausta.

Jotkut ihmiset alistavat itsensä vaativille laihdutuskuureille voidakseen laihduttaa ja elää terveellisemmin. Jotkut lisäävät tähän yhtälöön vielä kuntoilun. Loppujen lopuksi he kuitenkin sabotoivat tämän syömällä pikaruokaa, usein vielä liiallisessa määrin, minkä tahansa tekosyyn turvin. Lopputuloksena on koko sen vaivannäön turhauttaminen, jonka eteen he ovat tehneet kovasti työtä.

Toiset valmistautuvat tietoisesti ylennystä varten, koska he vakavasti harkitsevat mahdollisuutta parantaa elämänlaatuaan tai koska he haluavat suurempia haasteita kohdattavakseen. Kuitenkin, kun viimein on aika tehdä tästä unelmasta totta, itsetuhoisuus voittaa.

Heidän ylleen hyökkää päättämättömyyden ja ahdistuksen tila, joka saa heidät luopumaan tavoitteesta ja jatkamaan samaa rataa kuin ennenkin epäillen omaa valmiuttaan ja kykyjään tuohon työhön. Tämä palauttaa heidät takaisin lähtöruutuun, eikä vastuuta heidän stagnaatiostaan voi siirtää kenellekään muulle kuin heille itselleen.

Itsetuhoisuuden alkuperä

Halutessamme saavuttaa tietyn tavoitteen, mutta sen sijaan sabotoidessamme oman edistyksemme, itsetuntomme vaarantuu. Taustalla tunnemme alitajuista pelkoa, joka on seurausta kielteisistä lapsuuden kokemuksista. Nämä ovat asioita, joita emme ole kyenneet tunnistamaan, saati sitten ratkaisemaan.

Poika oksien lomassa

Monet näistä käyttäytymismalleista saavat alkunsa lapsuudesta. Yleisesti ottaen niiden katsotaan olevan kytköksissä samankaltaisiin ihmissuhteisiin kuin meillä oli vastakkaista sukupuolta edustavaan vanhempaan. Tämä siis tarkoittaa tyttöjen suhdetta isäänsä ja poikien suhdetta äitiinsä. Vastakkaista sukupuolta olevasta vanhemmasta tulee huomiomme keskus, samalla kun työnnämme toisen vanhemman syrjään.

Tämä fantasia saa todellisuudessa aikaan kahdenlaisia seuraamuksia. Ensimmäinen on, että emme voi olla vanhempamme kumppani huolimatta siitä, että meillä on voimakas alitajuinen halu siihen. Toinen seuraus on sietämätön syyllisyyden painolasti, koska olemme siirtäneet syrjään tunteemme samaa sukupuolta edustavaan vanhempaamme. Mikäli osallistumme tällaiseen dynamiikkaan nuoresta iästä alkaen, päädymme kantamaan olematonta taakkaa. Tällä kuitenkin on todella raskaita vaikutuksia elämäämme.

Kuinka välttää itsetuhoisuus?

Ensinnäkin meidän on tultava tietoisiksi siitä, että olemme itsetuhoisia. Se ei ole aivan niin helppoa kuin miltä se kuulostaa, koska – kuten varmasti muistamme – tämä käyttäytyminen on alitajuntamme ohjaamaa. Epäonnistumisesta seuraa aluksi syyllisyys ja turhautuminen. Meillä on taipumus olla säälimättömiä kun arvioimme itseämme ja omia saavutuksiamme. Tästä syystä on hyvä oppia joustavammaksi ja yrittää tunnistaa, mikä tekijä aiheutti epäonnistumisen.

Itsensä sabotointi

Meidän täytyy tunnistaa ongelma selkeästi. Meidän on opittava vakuuttamaan itsellemme, että olemme kykeneviä saavuttamaan ja ansaitsemme unelmamme, jotka toteutuessaan parantavat huomattavasti elämämme laatua. Pelkäämme epäonnistumista, mutta joskus todellisuus näyttää siltä, että suuntaamme kaiken vaivannäkömme tavoitteidemme toteutumista vastaan.

On myös sopivaa ottaa puheeksi ne ihmiset, jotka epäonnistuvat saavutettuaan aluksi riemuvoiton. Tämä yhtälö vaikuttaa paradoksaaliselta. Alkuun saavutettu voitonriemu luo hetkellisen tyytyväisyyden ja mielihyvän tunteen. Myöhemmin tämä kuitenkin muuttuu ahdistuneisuudeksi ja jopa fyysisiksi oireiksi. Kaikki nämä oireet häviävät, kun he peruuttavat saavutuksensa, jonka eteen he näkivät niin paljon vaivaa.

Avaimet itsetuhoisuuden välttämiseen

On tärkeää tunnistaa, mitä elämältä haluamme. Tätä varten meidän on hyvä asettaa yksityiskohtaisia tavoitteita. Siinä ei ole mitään pahaa, että annamme itsellemme luvan suuriin unelmiin ja pelkojen voittamiseen, vaikka tiedämmekin oman haavoittuvuutemme epäonnistumisille. Jokainen haaste pitää sisällään uuden kokemuksen sekä laskelmoidun riskin, joka meidän on otettava tiellä itseluottamuksemme vahvistamiseen ja tavoitteidemme saavuttamiseen.

On äärimmäisen tärkeää, että ajattelemme vähemmän ja teemme enemmän. Sentähden pohdiskelevan sisäisen vuoropuhelun ylläpitäminen on tärkeää. Se siirtää sinut pois katastrofaalisten ajatusten tieltä. Tavoitteenasi on näin vapauttaa itsesi kaikista taakoista, jotka estävät sinua saavuttamasta tavoitteitasi ja toteuttamasta unelmiasi.

Valaistuminen

Lopuksi on tärkeää painottaa, että pysyt rehellisenä itseäsi kohtaan. Olemme melko taitavia, mitä itsepetokseen ja toisten syyttämiseen tulee. Tai sitten etsimme tekosyitä, kun emme kykenekään saavuttamaan tavoitteitamme. Sen tähden on hyvä hallita itsensä, ottaa oman elämänsä johdot käsiinsä ja ottaa tietoinen vastuu jokaisesta tekemästämme päätöksestä.

Kuvat: Three Sisters

UUTISIA VERKOSSA