Vilpitön ystävällisyys on universaali kieli
Vilpitön ystävällisyys vahvistaa heitä, jotka sitä harjoittavat. Se ylittää kaikki tavat ja muodollisuudet. Kun ystävällisyys on autenttista, se osoittaa todellista huomaavaisuutta ja kunnioitusta muita kohtaan. Se on myös merkki hyvästä luonteesta. Tämän lisäksi vilpitön ystävällisyys avaa monia mahdollisuuksia.
Totuus on, että ystävällisyys on universaali kieli. Se ei ole vain ystävien kesken käytetty kieli. Ystävällisyys voi olla todella voimakasta vaikeissa olosuhteissa tai kun olemme itsepäisten ihmisten seurassa. Useimmat ihmiset ovat herkkiä ystävällisen asenteen voimalle.
Joskus sekoitamme ystävällisyyden tekopyhyyden kanssa. Joskus ihmiset teeskentelevät olevansa mukavia tai välttääkseen konflikteja olemalla hiljaa. Tai sitten he saattavat sanoa juuri sen mitä muut haluavat kuulla, jotta he voisivat hallita tilannetta. Tämä ei ole vilpitöntä ystävällisyyttä. Tämä on enemmänkin ominaista manipulaatiolle.
Vilpitön ystävällisyys näkyy enemmän ihmisten kehonkielessä kuin sosiaalisissa muodollisuuksissa. Tässä on muutamia vinkkejä kuinka tunnistaa aito ja vilpitön ystävällisyys.
“Ystävällisyys on kieli, jonka kuuro voi kuulla, ja jonka sokea voi nähdä.”
Visuaalinen kontakti ja vilpitön ystävällisyys
Visuaalinen kontakti on yksi tapa tunnistaa sekä vihamielisyys että ystävällisyys. Jos joku kieltäytyy katsomasta silmiin, se voi viitata tietynlaiseen torjuntaan. Leuan kohottaminen ylös katsoaksemme jotain ylempää tai olkapään yli katsominen voivat olla merkkejä vihamielisyydestä.
Kun katsomme toista henkilöä ystävällisyydellä, teemme tämän spontaanisti ja lämpimästi. Ystävällinen henkilö katsoo keskustelukumppaniaan silmiin. Tämä lämmin ja avoin kontakti saa kaikki tuntemaan olonsa mukavaksi ja tasa-arvoiseksi.
Hyväksynnän eleet
Vilpittömästi ystävälliset ihmiset kunnioittavat muiden mielipiteitä. He tietävät kuinka kuunnella, vaikka he eivät olisikaan samaa mieltä muiden kanssa. Ystävälliset ihmiset tekevät hyväksynnän eleitä, kun muut puhuvat. He tekevät näin kannustaakseen keskustelua ja merkiksi siitä, että he kuuntelevat.
Pienimuotoinen nyökyttely ja hieman eteenpäin nojautuminen puhujaa kohtaan kannustaa tätä jatkamaan puhettaan. Nämä eleet, olivat ne kuinka pieniä tahansa, saavat ihmiset ilmaisemaan itseään paremmin. Ne kaatavat kaikki esteet kuuntelijan ja puhujan välillä. Myös hymy on merkki hyväksynnästä. Kaikki nämä asiat saavat puhujan rentoutumaan ja tämän seurauksena kaikki tuntevat olevansa yhteydessä toisiinsa.
Tasapainon löytäminen keskustelusta
Vain harvat ihmiset ovat perehtyneitä keskustelun taitoon. Vilpittömän lämmön ilmapiirissä kaikki voivat ymmärtää tasapainon tärkeyden vuorovaikutuksessa. Molemmat osapuolet havaitsevat vaivattomasti vastavuoroisuuden tärkeyden hyvässä keskustelussa. Keskustelussa on oma aikansa puhua, ja oma aikansa kuunnella. Tämä on ainoa tapa luoda perusteet hyvälle kommunikaatiolle.
Keskustelun haltuun ottaminen tai sen ohjaaminen kohti sellaisia aiheita jotka eivät ole yleisiä intressejä, on kommunikaatiolle huonoksi. Ihanteellisesti kaikkien pitäisi saada osallistua. Jos ihmiset eivät yritä määräillä tai leveillä, tämä tapahtuu yleensä luonnollisesti. Keskustelunaiheet virtaavat ilman, että kukaan vaikuttaa erityisesti asiaan.
Imartelu ei ole synonyymi ystävällisyydelle
Jotkut ihmiset leikkivät isäntää tai emäntää, mistä tahansa tilanteesta he itsensä löytävätkin. He käyttävät imartelua ja kehuja suhtautuakseen muihin ja saadakseen itsensä näyttämään mukavalta. He tekevät tämän kuitenkin automaattisesti. Aivan kuin he lukisivat käsikirjoitusta, millä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, mitä he oikeasti ajattelevat.
Ystävällisyydellä ei ole mitään tekemistä imartelun kanssa. Muiden ihmisten saavutusten arvojen tunnistaminen on eri asia kuin niistä liehakoiminen. Ystävällisenä oleminen on eri asia kuin leperteleminen. Vilpitön ystävällisyys saattaa sopeuttaa tiettyihin tilanteisiin, mutta se ei ole koskaan kuin teatteria. Vilpittömästi ystävälliset ihmiset eivät näyttele.
Ystävällisyys on yksi niistä piirteistä, joita tunnetuimmat persoonallisuustestit arvioivat. Puhumme tietenkin The Big Five –persoonallisuustestistä.
Kaikkia ihmisten sanoja ja tekoja voidaan kehittää ystävällisyydellä. Jos yrittäisimme kaikki olla ystävällisempiä, voisimme lähestyä vaikeita ihmissuhteita ja tilanteita älykkäämmin ja huomattavasti helpommin.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
Batson, C. D. DarieyJ. M., y CokeJ. S. (1987). Altruismo y amabilidad humana: Determinantes internos y externos de la conducta de ayuda. Perspectives in International Psychology. Nueva York (trad. cast. UNED, 1985).