Liiallinen ystävällisyys: itsesabotaasin tapa

25.12.2018

Tapaamme elämämme aikana monenlaisia ihmisiä. Jotkut heistä rohkaisevat meitä ystävällisyydellään ja avullaan jatkamaan elämäämme. Jotkut taas vaikeuttavat tätä. Jokainen meistä päättää kenet haluamme pitää lähellämme ja kenet työntää luotamme pois välttääksemme takapakkia.

Olemme varmasti kaikki kysyneet itseltämme, miksi jotkut ovat aina valmiita auttamaan. Olemme varmasti myös kysyneet mikä heitä oikein motivoi tekemään näin, jopa silloin, kun emme edes pyydä apua. Ystävällisyys on näille ihmisille ominaista. He ovat aina valmiita tarjoamaan apua.

Voisimme uskoa että ystävällisyys on aina hyväksi, sillä se auttaa meitä tuntemaan olomme hyväksi ja hyödylliseksi. Mutta aivan niin kuin kaiken muunkin suhteen, liiallinen ystävällisyys on asia, jota meidän olisi vältettävä. Silloin siitä nimittäin tulee tapa torjua omat tarpeemme voidaksemme auttaa muita.

Joskus olemme niin ystävällisiä muille että unohdamme itsemme, ja näin annamme kaikkien talloa meidät alleen. Uskomme siihen, että meidän pitäisi olla aina mukavia, ja tämän seurauksena teemme itsemme näkymättömäksi.

Liiallinen ystävällisyys on tapa tehdä itsemme näkymättömäksi

Joskus annamme muille niin paljon, että lakkaamme ajattelemasta itseämme. Ajatelkaamme vaikka sellaista tyypillistä tilannetta, jossa äiti tekee kaikkensa hänen lasten hyvinvoinnin eteen, ja murehtii heistä niin paljon, että hän unohtaa omat tarpeensa.

Emme tietenkään sano etteikö muita saisi auttaa, vaan sanomme että vain tähän keskittyminen on meille pahaksi. Tämä johtaa siihen, että haluamme tyydyttää kaikki muut, joko siksi että he pyytävät apua, tai siksi että luulemme heidän tarvitsevan apua. Sitoudumme auttamaan heitä hinnalla millä hyvänsä.

alakuloinen nainen

Usko tai älä, liiallinen ystävällisyys voi olla epämukavaa myös siltä kantilta, ettemme anna toisten tehdä mitä he haluavat, sillä olemme aina auttamassa heitä. Voimme keskittyä niin paljon siihen mitä he tarvitsevat, että emme edes huomaa etteivät he välttämättä halua apua.

Tällä tavalla teemme itsestämme näkymättömiä omien tekojemme kautta. Kun murehdimme aina muista, asetamme itsemme viimeiseksi, vähättelemme itseämme.

Kun ystävällisyytemme ei anna meidän sanoa ”ei”

Voi myös olla niin, että arvostamme ystävällisyyttä liikaa. Koska uskomme että meidän on oltava ystävällisiä, emme aseta rajoja ja päädymme sanomaan kyllä jopa kaikkiin pieniin pyyntöihin. Ja tottakai haluamme myös tehdä kaiken ollaksemme hyviä ihmisiä.

Mikä tässä on väärin? Jos teemme jotain, mistä ei ole meille mitään haittaa, sitten siinä ei ole mitään väärää. Mutta kuvitelkaamme, että vain siksi että haluamme olla ystävällisiä, päätämme kokea kaikenlaisia epämukavia tilanteita. Haluatko tuntea olosi pahalta vain ollaksesi mukava muille?

Lankeamme usein tähän ansaan ja ajattelemme että meidän on hyväksyttävä kaikki mitä meitä pyydetään tekemään, että meidän on miellytettävä muita niin kuin he haluavat. Mutta entä me itse? Ääripäissä ei ole mitään hyvää. Voimme tietenkin osoittaa ystävällisyyttä samalla kun asetamme itsellemme rajat.

Liiallisen ystävällisyyden haittapuolet

Liiallinen ystävällisyys tuo mukanaan monia negatiivisia asioita. Pohtikaamme seuraavia ylitsevuotavan ystävällisyyden haittoja, jotta emme laiminlöisi itseämme:

  • Epävarmuus.
  • Alhainen itsetunto.
  • Huono itsetietoisuus.
  • Vähemmän autenttiset suhteet.
  • Syyllisyyden tunne.
  • Läheisriippuvaisia suhteita.
  • Lisääntynyt ahdistuneisuus.
  • Hyväksynnän tarve.
liiallinen ystävällisyys tuo alakuloa

Nämä ovat vain muutamia ylitsevuotavan ystävällisyyden haittoja. Kyseessä on noidankehä, jossa laiminlyömme itseämme. Meistä tuntuu, ettemme ole tarpeeksi arvokkaita ja luomme siksi suhteita, joissa odotamme aina toisen henkilön tarvitsevan jotain. Kun tuo henkilö ei ole läsnä, emme tiedä mitä tehdä. Itsemme kanssa yksin oleminen alkaa muuttua vaikeaksi.

“Pysyn kaukana itsestäni kun asetan muut etusijalle.”

Strategioita, joiden avulla voimme välttää liiallista ystävällisyyttä

Vaikka liiallisesta ystävällisyydestä voi tulla osa meitä, on asioita, joita voimme tehdä ollaksemme ystävällisiä terveellisellä tavalla. Muuttamalla tätä voimme arvostaa itseämme niin kuin ansaitsemme ja perustaa myös autenttisempia suhteita.

  • Rajojen asettaminen. Antakaamme ihmisten tietää, mitkä omat rajamme ovat. Kertokaamme heille asiat joista emme pidä, asiat joita emme halua tehdä, asiat jotka saavat olomme epämukavaksi, jne. Tekemällä näin he tietävät mitä he voivat pyytää meiltä, ja mitä he eivät voi pyytää.
  • Älkäämme tunteko syyllisyyttä. Joskus on vain sanottava ei. Älkäämme tunteko syyllisyyttä, jos emme tehneet palvelusta jollekin tai jos emme olleet aina auttamassa. Tämä ei tarkoita ettemme ole ystävällisiä.
  • Tehkäämme lista prioriteeteistamme. Voimme olla muita varten laiminlyömättä itseämme. Organisoikaamme prioriteettimme ja päättäkäämme mikä tulee ensimmäisenä. Tekemällä näin tiedämme kuinka paljon meillä on aikaa muille.
  • Olkaamme itsetietoisia. Oppikaamme itsestämme ja haluistamme, jotta meidän on helpompi asettaa rajoja. Tulemme ymmärtämään tunteitamme, ajatuksiamme ja miksi on niin vaikeaa asettaa itsemme ensimmäiseksi.

Kuten voimme nähdä, kyse on vain siitä että annamme itsellemme lisää huomiota. Tämä ei ole vaikeaa. Jos haluamme osoittaa ystävällisyyttä muille, voimme tehdä sen myös itsellemme. Älkäämme unohtako että ystävällisyys on tärkeää, mutta vain sopivissa määrin.

Liiallisen ystävällisyyden hinta on itsemme taka-alalle jättäminen. Ystävällisenä oleminen oikealla tavalla tarkoittaa sitä, että luotamme ja arvostamme itseämme.

Lisäksi, pitäkäämme mielessä että vaikka tarkoituksemme ovat hyvät, jotkut voivat käyttää liiallista ystävällisyyttämme hyväksi. He tietävät että he saavat haluamansa meiltä, sillä emme koskaan sano ei.

Keskittykäämme itseemme ja prioriteetteihimme, ja asettakaamme itsellemme rajat. Meillä on valtaa valita itsellemme se mikä on parasta!