Ystävällisyys: tarpeeksi vahva murtamaan minkä vain muurin

Vaikuttaa siltä, että ystävällisyys on alkanut katoamaan tämän päivän maailmasta, varsinkin isoissa kaupungeissa. Sille on antropologinen syy. Olemme kylmempiä muita ihmisiä kohtaan ja jännittyneempiä, kun asumme paikoissa joissa väestötiheys on suuri. Se on yksi niistä asioista, jotka tekevät psykologisesti ja henkisesti terveenä olemisesta vaikeampaa tällaisissa paikoissa.

On paljon paikkoja, joissa on outoa esimerkiksi tervehtiä naapureita. Ihmiset kokevat sen ajanhukkana, pelkkänä merkityksettömänä imarteluna. Kaikki huolehtivat omista asioistaan. Nämä ovat paikkoja, joissa ihmiset eivät arvosta ystävällisiä eleitä muilta ihmisiltä. On myös paikkoja, joissa ihmiset todennäköisimmin kärsivät ahdistuksesta, masennuksesta tai heidän on vain vaikea elää elämää hyvällä asenteella.

Tätä tapahtuu jopa joissakin perheissä. Toistemme näkeminen päivittäin ja liika tottuminen toisiimme voi saada nämä ystävälliset eleet katoamaan. Mutta ystävälliset eleet eivät ole luksusta, ne ovat elämäntapa, joka jättää jälkensä ihmissuhteisiin. Ne ravitsevat positiivisia tunteita ja suojelevat negatiivisilta.

Ystävällisyyden geeni

Tiede on todistanut, että me kaikki tulemme maailmaan valmiiksi omatulla ystävällisyyden geenillä. Toisin sanoen olemme laji, joka tarvitsee muita samanlaisia selviytyäkseen: biologiamme todistaa tämän. Sen takia altruismi ja yhteistyökyky ovat aina olleet hyvin suuria tekijöitä ihmisen kehityksessä.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että vauvat alkavat näyttää ystävällistä käytöstä muita ihmisiä kohtaan 6 kk ikäisinä. He valitsevat joko muille ihmisille sulkeutumisen tai avautumisen väliltä. Yleensä he valitsevat vuorovaikutuksessa olemisen ja avokätisyyden. He ovat myös hyvin vastaanottavaisia muiden ihmisten heille tekemiä ystävällisiä eleitä kohtaan.

Ystävällisyys on oikeastaan luonnollista meille. Epäystävällisyys on vain tulosta meitä äärimmäistä individualismia kohtaan työntävästä sivilisaatiosta. Se toimii täysin meidän sisäisiä lakejamme vastaan, ja näemme muut ihmiset täydellisinä muukalaisina, joilla ei ole mitään tekemistä meidän kanssamme.

Ystävällisyys on vahvuus

Ystävällisyys kertoo paljon omasta asenteestamme. Se osoittaa itsensä hallintaa, itsevarmuutta, empatiaa, toisten arvon näkemistä ja tietoisuutta suhteestamme ryhmää kohtaan yksilönä. Se on myös hyvä vahvuus, kun on kyse ihmissuhteista. Pääset paljon pidemmälle ihmisten kanssa ollessasi ystävällinen, kuin ollessasi apaattinen tai äkkipikainen.

Ystävällisillä ihmisillä on hyvin kehittynyt henkinen älykkyys. Ystävällisyys on yksi tarttuvimmista asenteista. Se johtaa melkein aina suurempaan ystävällisyyteen ja hyvään tahtoon kaikilta muilta ihmisiltä. Se on hyvä tapa ehkäistä konflikteja tai varmistaa, että ne eivät leviä käsistä.

Ystävällisyys voi myös auttaa luonteen rakentamisessa. Siinä on kyse siitä, että tiedetään kuinka ollaan mukavia ja huomaavaisia muita ihmisiä kohtaan hylkäämättä kuitenkaan itseään. Tämän asenteen kanssa voit rauhoitella ihmisiä kun he ovat vihaisia, ja lohduttaa heitä kun he ovat surullisia.

Ystävällisyyden edut

On tärkeää muistaa, että olemme luonnostaan sosiaalisia olentoja, jotka haluavat olla yhteistyössä toistensa kanssa. Joten tavoitteena ei ole yrittää oppia olemaan ystävällinen, vaan oppia pois vihamielisestä ja välinpitämättömästä käytöksestä. Et tule katumaan sitä.

Ystävällisyydellä on monia etuja. Tässä vain muutamia:

• Se suojaa fyysistä terveyttäsi. Ystävällisillä ihmillä on vähemmän konflikteja muiden ihmisten ja heitä ympäröivän maailman kanssa. Aivojen suhteen tämä tarkoittaa vähemmän kortisolia (“stressihormonia”) ja enemmän oksitosiinia (“onnellisuushormonia”).
• Se säilyttää henkisen terveytesi. Ystävällisyys muita ihmisiä kohtaan vakauttaa mielialasi ja ehkäisee stressi- ja ahdistustiloja. Ystävälliset teot saavat olosi tuntumaan paremmalta. Ne tekevät sinusta itsevarmemman ja olostasi turvallisemman.
• Se auttaa sinua luomaan hyviä ihmissuhteita. Ystävällisyys vetää sinut ulos turhamaisuudestasi ja auttaa sinua olemaan yhteydessä muiden kanssa. Se valaisee ympäristösi, jotta ihmiset olisivat yhteistyökykyisempiä ja vieraanvaraisempia, sekä auttaa asioita sujumaan oikealla tavalla.
• Se on tapa suojella itseäsi muiden ihmisten “huonoilta tuntemuksilta”. Ystävällisyydellä on myös voima poistaa muiden ihmisten negatiiviset asenteet. Se on kuin este – tehokas vastaus aggressiolle ja torjunnalle.

Ennen kuin lopetamme, on vielä yksi tärkeä asia joka meidän täytyy nostaa esiin. Ystävällisyys ei tarkoita sitä, että annat ihmisten kävellä ylitsesi tai aina “toisen posken kääntämistä”. Se on vahvistava tapa käyttäytyä ja kommunikoida, jolla varmistat, että et koskaan astu muiden ihmisten varpaille tai toimi herkkätunteisesti.