Väkivallattoman vuorovaikutuksen hyödyt

4.7.2018 en Psykologia 0 Jaetut
sydän kaksissa käsissä

Tehokas kommunikointi ei aina ole helppoa. Aina vaikuttaa olevan enemmän oletuksia ja väärinymmärryksiä kuin selkeitä viestejä ja tarkkoja tulkintoja. Siksi psykologi Marshall Rosenberg loi empaattisen kommunikaation, joka tunnetaan nimellä väkivallaton vuorovaikutus (Nonviolent communication, NVC).

Rosenberg loi tämän välineen antaakseen meille välttämättömät taidot ollaksemme toistemme kanssa yhteydessä yhteistyötä edistävällä tavalla ja harmoniassa omien arvojemme kanssa. Lisäksi välttääksemme mahdollisia ristiriitoja ja väärinymmärryksiä, se sallii meidän ratkaista emotionaaliset ja rationaaliset ristiriidat. Väkivallattomalla vuorovaikutuksella voimme jättää taaksemme kommunikaation perinteiset muodot. Empaattinen kommunikaatio auttaa meitä harjoittamaan yhteisymmärrykseen perustuvaa aktiivista kuuntelemista.

Itsevarmat persoonallisuudet

Itsevarmuus on se onnellinen keskitie passiivisuuden ja aggressiivisuuden välillä. Se on taito, joka sallii meidän ilmaista henkilökohtaisia mielipiteitä, kunnioittaa muita ja asettaa rajoja. Psykologi Marshall Rosenberg rohkaisee meitä laittamaan itsevarmuuden käytäntöön parantaaksemme ihmissuhteitamme.

Yksi tavallisimmista itsevarmojen ihmisten piirteistä on se asenne, joka heillä on muiden ihmisten vikoihin. He eivät kritisoi tai laiminlyö niitä, tai tunne välinpitämättömyyttä niitä kohtaan. Päinvastoin, he omaksuvat ne ja yrittävät ymmärtää niitä. Itsevarmuus on siis tärkeä os väkivallatonta vuorovaikutusta.

ystävykset juttelevat

Väkivallattoman vuorovaikutuksen vaikutukset

Empatia, kyky asettaa itsemme toisten kenkiin, on myöskin osa tätä kommunikaatiota. Tärkeää on myöskin sanallisen ja sanattoman viestinnän hallinta, sekä meissä itsessä että muissa.

Empaattinen kommunikaatio pyrkii saamaan aikaan vilpittömän ja autenttisen suhteen puhujan ja kuuntelijan välillä. Tämän vuorovaikutustavan hyödyt ovat seuraavat.

Henkilökohtaisten suhteiden tyydyttäminen

Väkivallaton vuorovaikutus on lyhyttä, tarkkaa ja täsmällistä viestin ilmaisua. Sen tavoite on parantaa ymmärtämistä. Tällainen ilmaisutapa jättää vähemmän tilaa kritiikille ja enemmän tilaa tehokkaalle viestien vaihtamiselle.

Jos jaamme huolemme itsevarmalla tavalla, annamme toiselle henkilölle mahdollisuuden ymmärtää niitä ja ottaa niihin osaa. Marshall Rosenberg painotti sen tärkeyttä, että saamme toisen henkilön ottamaan osaa ”jaettuun toivoon, joka on epäonnistunut.”

Konfliktien ratkaiseminen

Avain kunnolliseen väkivallattomaan vuorovaikutukseen on omasta näkökulmastamme puhuminen. Tällä tavalla kukaan ei voi väitellä sanomaamme vastaan. Näin on siitä syystä, että viestit kuuluvat sille joka ne ilmaisee. Eli kun haluamme välttyä siltä että joku tulkitsee viestimme jonkinlaisena vihjailuna tai hyökkäyksenä, meidän on käytettävä ”minä” -toteamuksia, kuten esimerkiksi ”minusta tuntuu”.

Sanomme kenties että ”Sovimme, että tapaamme tunnin kuluttua, mutta olet aina myöhässä. Olet niin itsekäs.” Sen sijaan voisimme kokeilla seuraavaa: ”Minusta tuntuu että odotutat minua aina niin kauan, ja se saa minut tuntemaan etten halua olla kanssasi enää. Se on lannistavaa, ja se saa minut tuntemaan oloni avuttomaksi.”

Korvatkaamme syytökset ja kritiikit viesteillä siitä, mitä me tunnemme. Tällä tavoin meidän vuorovaikutuksestamme ei tule niin negatiivinen. Voimme ilmaista itseämme ilman että loukkaamme toista. Ja sen sijaan että molemmat hermostumme, voimme yhdessä löytää ratkaisun ongelmaan.

Rehellisyys

Meidän on tiedettävä kuinka sanoa ”ei”, ja kuinka hyväksyä negatiivinen vastaus. Tämä on ainoa tapa olla rehellinen itsemme sekä muiden kanssa. Mutta voidaksemme todella hallita väkivallatonta vuorovaikutusta, on olemassa eräs toinenkin vaihe. Meidän on eliminoitava kaikki spekuloivat ja tuhoisat kommunikaatiokäyttäytymiset.

Bob Wentworthin, NVC-asiantuntijan mukaan, ”Havainto asettaa asiayhteyden, tunteet tarvitsevat tukea ja vapautumisemme tarvitsee tuota tukea; pyyntö taas selventää sen, millainen vastaus olisi sopiva.” Jos käytämme näitä osatekijöitä, voimme eliminoida mahdolliset moraaliset tuomiot. Puhumme tästä enemmän alla.

väkivallaton vuorovaikutus: empaattista jutustelua

Kuuntelemisen ja ymmärrystaitojen kehittäminen

Väkivallaton vuorovaikutus edistää empatiaa. Me ymmärrämme empatian olevan myötätuntoista ymmärrystä sitä kohtaan, mitä kaikkien meidän sisällä tapahtuu. Se tarkoittaa että otamme huomioon tunteet, ajatukset ja tuomiot.

Tällainen kommunikaatio suosii myöskin eräänlaista toista empatiaa, kykyä ymmärtää toista henkilöä emotionaalisesti. Se ei auta meitä ymmärtämään ainoastaan ideoita ja ajatuksia, vaan myöskin tunteita.

Käyttäytyminen, joka estää väkivallattoman vuorovaikutuksen

Rosenberg uskoo, että aivan kuten väkivallaton vuorovaikutus tarjoaa monia hyötyjä, on myöskin olemassa kommunikaatiotyylejä jotka estävät positiivista vuorovaikutusta. Ne estävät tällaisen kommunikaation kehittämistä, ja tämän seurauksena myöskin empatiaa ja itsevarmuutta. Tarkastellaan joitain näistä vuorovaikutustyyleistä.

Moraalinen tuomitseminen

Moraalinen tuomitseminen on persoonaton ilmaisun muoto. Se ei viesti sitä mitä henkilö todellisuudessa tuntee, vaan vain sitä mitä hän yrittää peitellä. Ne saavat uusia muotoja, kuten kritiikin, ahdistelun, loukkausten tai kyynisen muodon. Rosenberg ehdottaa, että vaihtaisimme nämä objektiiviseen tarkkailuun. Hän rohkaisee ihmisiä välttämään muiden tuomitsemista, ja sen sijaan keskittymään siihen mitä he tuntevat.

”Minulle antamasi raportti on katastrofi. Emme voi antaa sitä kenellekään tällaisena.” Voisimme vaihtaa tämän seuraavaan: ”Raportissa jonka annoit minulle on joitain asioita, joita meidän on parannettava. Yritä muuttaa ne ennen kuin annamme raportin asiakkaallemme.”

Vaatimukset ja vertailut muihin

Pyydöt, vaatimukset, loukkaukset… Me kaikki käytämme näitä välineitä saadaksemme muut ymmärtämään meitä. Loppujen lopuksi ne ovat uhkauksia, jotka merkitsevät syytöksiä ja rankaisuja jos emme saa haluamaamme. Ne ovat manipulaation ja aggressiivisen vuorovaikutuksen muotoja.

syytökset

Vastuun kieltäminen

Joskus ihmiset syyttävät kolmatta osapuolta omista ongelmistaan ja välttävät niin vastuun ottamista omista teoistaan.

Ihmiset kieltävät vastuun myös siten, että he käyttävät persoonatonta tai ehdollista kieltä. He viittaavat diagnooseihin, menneisyyteen ja kokemuksiin. Tarkoituksena on välttää vastuuta tapahtuneiden asioiden seuraamuksista.

Kuten voimme nähdä, väkivallaton vuorovaikutus vaatii paljon henkilökohtaisia ponnisteluja kaikilta osapuolilta. Väkivallattoman vuorovaikutuksen hyödyt ovat kuitenkin vaivan arvoisia.

UUTISIA VERKOSSA