Psyykkinen hyvinvointi kasvatuskäytännöissä

Tänään kerromme kaikkein innovatiivisimmasta menetelmästä lasten ja nuorten psyykkisten ongelmien hoidossa: psyykkisestä hyvinvoinnista kasvatuskäytännöissä.
Psyykkinen hyvinvointi kasvatuskäytännöissä

Viimeisin päivitys: 13 tammikuu, 2021

Psyykkinen hyvinvointi kasvatuskäytännöissä pyrkii opettamaan lapsille ja nuorille päivittäistä tunteidenhallintaa. Et ehkä tiennyt tätä, mutta yhä useammalla lapsella diagnosoidaan erilaisia psyykkisiä häiriöitä. Mielenkiintoista kyllä, näistä noin 15 % liittyy jotenkin ahdistukseen.

Kiivas elämänrytmi, vaatimukset koulussa, vanhempien aikaansaama stressi ja geneettinen alttius psyykkisille häiriöille ovat joitakin tekijöitä, jotka voivat saada psyykkisen häiriön puhkeamaan lapsilla. Näistä lähtökohdista on olemassa monia hoitoja, jotka tähtäävät ratkaisun tarjoamiseen heille.

Ennen tiettyyn sairauteen oli omanlaisensa kognitiivis-behavioraalinen hoitomuoto. Esimerkiksi lapsuuden masennukseen oli tärkeimpänä tarjolla PEAC Méndez -ohjelma tai Stark ACTION.

Nykyään on kiinnostuttu paljon enemmän hoitamaan useita psyykkisiä häiriöitä transversaalisella tavalla, mikä johtuu siitä, että monilla näistä sairauksista on yhteinen ydin. Tähän liittyen mainittakoon Nortonin transdiagnostinen kognitiivis-behavioraalinen hoito tai Barlow’n yhtenäinen protokolla, jotka on tarkoitettu aikuisväestölle.

Molemmissa ohjelmissa on tavoitteena löytää yhteisiä tekijöitä lukuisille psyykkisille sairauksille (ahdistus, masennus, somatoformiset eli elimellisoireiset häiriöt jne.), jotta potilas voisi keskustella niistä terapeuttinsa kanssa, joka voi sitten käyttää niiden hoidossa kaikkein tehokkaimpia menetelmiä ja strategioita.

Hyvä uutinen on se, että tämä käytäntö on parhaillaan laajenemassa myös lasten psykologian alalle, jossa testataan ohjelmia kuten psyykkinen hyvinvointi kasvatuskäytännöissä.

Psyykkinen hyvinvointi kasvatuskäytännöissä: piirteet

Psyykkinen hyvinvointi kasvatuskäytännöissä opettaa lapsille tunteidenhallintaa

Jill Ehrenreich, psykologi Miamin yliopistolla ja Child and Adolescent Mood and Anxiety Treatment Program -ohjelman vetäjä kehitti ja testasi onnistuneesti innovatiivista hyvinvointiohjelmaa lasten psyykkisten ongelmien hoidossa: Unified Protocol for Transdiagnostic Treatment of Emotional Disorders in Children and Adolescents (Yhtenäinen protokolla lasten ja nuorten psyykkisten häiriöiden transdiagnostiseen hoitoon).

Osa tämän lähtökohtaa on se, että lasten psyykkisiä häiriöitä erottava jana on hiuksenhieno. Itse asiassa aivan kuten aikuisilla, ahdistus ja masennus ovat usein lapsillakin komorbideja häiriöitä, eli ne esiintyvät yhtä aikaa muiden häiriöiden kanssa.

Cognitive and Behavioral Practice -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan ahdistuksen ja masennuksen voimakkuus väheni merkittävästi tällaista terapiaa saaneilla lapsilla.

Tämän hoitomuodon pääasiallisena tavoitteena on tunnistaa jokaisen potilaan heikkoudet sekä kehittää suunnitelma, jotta ne eivät aiheuttaisi ylitsepääsemättömiä esteitä ongelmanratkaisussa. Tässä uudentyyppisessä hoito-ohjelmassa onkin siis ennen kaikkea kyse kognitiivisista menetelmistä, mutta siihen kuuluu myös tehokkaita behavioraalisia strategioita.

“Olet rohkeampi kuin uskotkaan, vahvempi miltä vaikutat ja fiksumpi kuin luulet.”

-Christopher Robin-

Sen pilareita ovat:

  • Tunnekasvatus. Tässä opetellaan tunnistamaan tunteita ja tiedostamaan, millainen rooli niillä on.
  • Tunteiden käsittely. Oppilaille opetetaan ajatusten, tunteiden ja toimintatapojen välisestä suhteesta. Heille selitetään, kuinka väliintulo yhdessä näistä kolmesta tasosta vaikuttaa muillakin tasoilla.
  • Ongelmanratkaisutaidot. Tässä käytetään D’Zurillan ja Goldfriedin ongelmanratkaisumenetelmiä pienillä lapsilla.
  • Strategiat tilanteiden arvioimiseen. Tässä opetellaan tunnistamaan, onko tilanne vastenmielinen, neutraali vai positiivinen.
  • Vanhempien koulutus. Joskus lasten ongelmat johtuvat vanhempien asenteista, erityisesti kun kasvatuksessa käytetään negatiivista vahvistamista. Vanhempien johtava rooli on oleellisen tärkeä tämän muuttujan hallitsemiseksi.
  • Toimeen ryhtyminen. Tämä on klassinen masennuksen hoidossa käytetty strategia. Tavoitteena on lisätä henkilön saamia positiivisia vahvistuksia ympäristöstään.

Millainen tutkimus oli

Tutkimukseen värvättiin 22 iältään 7-12 -vuotiasta lasta. Jokaisella lapsella oli diagnosoitu primaarinen ahdistushäiriö ja sekundaarinen masennusongelma.

Tutkimuksessa mukana olleet lapset osallistuivat kerran viikossa psyykkisen hyvinvoinnin ryhmään yhteensä 15 viikon ajan. Tulokset osoittivat, että kahdeksastatoista ohjelman suorittaneesta lapsesta 14 ei enää täyttänyt ahdistushäiriön kriteerejä. Lisäksi enää yksi viidestä lapsesta, joilla oli masennushäiriö ennen hoitoa, täytti mainitut kriteerit ohjelman jälkeen.

Yksi yllättävimmistä löydöksistä oli se, kuinka komorbidi masennus ja ahdistus lievittyivät. Yleensä masennus hidastaa tai hankaloittaa hoitoa, kun se esiintyy yhtä aikaa toisen psyykkisen häiriön kanssa. Tämä on ongelmallista, sillä useimmat nykyterapiat eivät hoida useita psyykkisiä ongelmia samanaikaisesti.

Tutkijoiden hypoteesissa, joka pohjautui Peter Nortonin tuloksiin, todettiin, että jos pääasiallista häiriötä lähestyttiin laajemmasta näkökulmasta ja siihen kuului myös asianmukaisia strategioita masennuksen hoitoon, myös jälkimmäinen lievittyi. Avaintekijä, kuten Norton osoittaa, on löytää kaikkien ongelmien alla piilevä juurisyy ja hankkiutua eroon “keinotekoisista erotteluista”.

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
Painostetut lapset, täydelliset lapset?
Mielen IhmeetLue se täällä Mielen Ihmeet
Painostetut lapset, täydelliset lapset?

Painostetut lapset kuulevat vaativia lauseita useasti lapsuutensa ja nuoruutensa aikana.



  • Rattue, G. (2012). Novel Intervention Helps Kids Suffering From Depression And Anxiety. Medical News Today