Kun sekoitamme persoonallisuuden ja mielenterveyshäiriöt toisiinsa

07 syyskuu, 2020
 

Psykologia ei aina onnistu tavoittamaan suurta yleisöä ymmärrettävällä tavalla. Suuri osa yhteiskunnasta sekoittaa edelleen persoonallisuuden ja mielenterveyshäiriöt toisiinsa. Ihmiset sanovat edelleen sellaisia asioita, kuten “tunnen oloni skitsoksi” tai “olen ihan mielipuoli”. Persoonallisuus voi todellakin olla yhteydessä psykologisiin ongelmiin, mutta psykologit eivät ole aina samaa mieltä siitä, onko kyseessä mielenterveyshäiriö vai ei.

Jokapäiväiset ongelmat yhdistettynä hauraaseen mielenterveyteen voivat johtaa häiriöihin, jos oireista tulee pysyviä, jatkuvia ja/tai ne vaikuttavat ihmisen kaikkeen toimintaan. Mielenterveys on yhä musta lammas terveydenhoidossa. Tabu pysyy edelleen hengissä.

Henkinen kipu verrattuna fyysiseen kipuun

Mielenterveyden ongelmat voivat olla kognitiivisen kehityksen muutoksia tai käytökseen liittyviä häiriöitä. Ne voivat vaikuttaa merkittävästi yksilön itsenäisyyteen ja jokapäiväiseen toimintakykyyn. Itsenäisyyden menettäminen voi tuntua ikään kuin näkymättömältä, selittämättömältä kivulta ja olla syy siihen, miksi mielenterveyshäiriöiden kanssa on niin vaikea pärjätä. Surullinen sielu voi olla tappavampi kuin infektio.

persoonallisuudet

Ilo ja kipu eivät ole kuin öljy ja vesi; ne elävät rinnakkain. Kun kipu on henkistä, me yleensä kärsimme siitä yksin, käpertyneenä itseemme. Suurimman osan ajasta meillä ei ole ketään, joka voisi koskettaa sitä tai edes ymmärtää, mitä me koemme sisimmässämme. Se on kuin kipua, jota kärsitään ilman todistajia.

Äskettäin Association for Psychological Science -järjestön julkaisemassa Psychological Science -aikakauslehdessä oleva tutkimus esitti, että henkinen kipu vaikuttaa ihmisiin enemmän kuin fyysinen kipu. Kielteiset emotionaaliset kokemukset voivat aiheuttaa enemmän kipua kuin luulemme. Kun fyysisen kivun muisto hälvenee ajan myötä, henkinen kipu vapautuu muistoissamme.

 

Tietoisuuden lisääminen

Vastoin yleistä luuloa, erilaiset mielenterveyshäiriöt ovat varsin yleisiä. Ehkä se on yksi syy siihen, miksi sekoitamme persoonallisuuden ja mielenterveyshäiriöt niin usein toisiinsa. Itse asiassa Maailman terveysjärjestön mukaan joka neljännellä ihmisellä on jonkinasteinen mielenterveydellinen sairaus tai häiriö, joka vaikuttaa heidän elämäänsä.

Yhteiskuntamme hyväksyy pitkälti fyysiset vajaavaisuudet, mutta yrittää karkottaa tai piilottaa psyykkiset. Me emme valitse itsellämme olevia mielenterveyden häiriöitä, vaikka tietyt henkiset taipumukset voivat laukaista haitallisia tapoja.

Mielenterveysongelmat ovat yleisiä sellaisilla ihmisillä, joiden suvussa on mielisairautta. Tietyt geenit lisäävät mielisairauden riskiä. Myös tietyt elämäntilanteet voivat toimia laukaisijana. Erityisesti ympäristöstä tulevat stressitekijät, myrkyt sekä huumeet ja alkoholi voivat laukaista mielenterveyden häiriön.

Lakkaisitko lukemasta Harry Potter -kirjasarjaa jos tietäisit, että kirjailija kärsi syvästä masennuksesta? Lakkaisitko kuuntelemasta Elton Johnin musiikkia, jos tietäisit että hänellä oli bulimia eli syömishäiriö? Onko Leonardo DiCaprion pakko-oireinen häiriö vaikuttanut hänen uraansa näyttelijänä? Meidän kaikkien tulisi oppia elämään yhdessä ja rikastuttaa toistemme elämää erilaisuuksillamme.