Mallioppiminen: Albert Banduran mielenkiintoinen teoria

20.1.2019

Kuinka opimme ihmisistä? Sen ymmärtäminen, mitkä mekanismit, vaihteet ja monimutkaiset vivahteet saavat liikkeen tai eri taidon liikkeelle, ovat aina olleet psykologian tavoitteita. Albert Bandura esitteli sosiaalisen oppimisen teorian, eli teorian oppivan henkilön mielen ja hänen ympäristönsä välisestä suhteesta. Teoria on nimeltään mallioppiminen.

Useimmilla meistä ei ole hajuakaan miten lapset oppivat asioita. Jotkut ihmiset näkevät edelleen oppimisen tai tiettyjen taitojen saavuttamisen klassisen käyttäytymisen tuloksena, asiana joka perustuu imitaatioon, ehdollistamiseen ja positiiviseen tai negatiiviseen vahvistamiseen.

“Oppiminen on kaksisuuntaista: me opimme ympäristöstä, ja ympäristö oppii omista toimistamme ja on niiden muokkaama.”

-Albert Bandura-

Mikään ei kuitenkaan ole niin monimutkaista ja hämmästyttävää kuin opiskelevan henkilön mieli, lapsen aivot tai aikuisen kyky luoda tiettyä käytöstä tai kerätä tiettyä informaatiota. Kukaan meistä ei ole kuin tyhjä laatikko, joka täytetään ulkoisten painostusten tai rajoitteiden perusteella. Ihmiset tarkkailevat, imitoivat ja kehittyvät tietynlaisessa sosiaalisessa ympäristössä, ja heillä on tiettyjä henkisiä tiloja, jotka rohkaisevat tai hidastavat oppimista.

Albert Bandura, Kanadalainen psykologi ja professori Stanfordin yliopistosta, on keskittynyt näihin kysymyksiin voidakseen muodostaa sen, minkä tunnemme nykyään mallioppimisena (sosiaalinen oppimisteoria). Kyseessä on lähestymistapa, jossa käyttäytyminen ja kognitiivinen kohtaavat. 

Albert Bandura

Mitä mallioppiminen kertoo meille?

Banduran mallioppiminen tunnetaan myös tarkkailevana oppimisena tai sosiaalisena oppimisena. Tämä kaikki sai alkunsa 60-luvulla, aikana jolloin behaviorismilla oli paljon enemmän painoa oppimista pidettiin yksinkertaisena informaation saamisena ja antamisena, opettajalta oppilaalle. Toinen toimi välittäjänä ja toinen vastaanottajana. Toisin sanoen, opettaja oli aktiivinen keskipiste, ja oppilas passiivinen.

Albert Bandura katsoi tätä reduktionismia pidemmälle, sosiaaliselle alueelle. Lev Vygotsky ja hänen sosiokulttuurinen teoriansa oli toinen ajatustapa. Bandura sanoi, että lapset oppivat tiettyjä opetuksia nopeasti ilman yritystä ja erehdystä. Tähän oli olemassa eräs iso syy: tarkkailu ja sosiaalinen ympäristö.

Bobo-nukke -koe

Bobo-nukke -koe on yksi psykologian tunnetuimmista kokeista. Vuosien 1961 ja 1963 välillä Bandura ja hänen tiiminsä demonstroivat havainto-oppimisen tärkeyden lapsissa ja kuinka mallin (aikuisen) imitoiminen on paljon merkittävämpää lapsissa, kuin yksinkertaisesti tuen antaminen ja sen poistaminen.

Bobo-nukke -koe

  • Koe koostui 3-6 -vuotiaista lapsista Stanfordin yliopiston lastentarhassa. Näkymät siellä olivat tyrmistyttävät. Huoneessa joka oli täynnä leluja, aikuinen löi isoa nukkea nuijalla lapsijoukon edessä. Toisessa kokeellisessa ryhmässä aikuinen esitti rauhanomaista mallia. Kolmannessa ryhmässä aggressiivisuus tapahtui suullisten loukkausten muodossa kohti nukkea.
  • Tulokset eivät olisi voineet olla selvempiä. Useimmat lapsista, jotka altistuivat aggressiiviselle mallille, toimivat todennäköisemmin aggressiivisesti kuin ne lapset, jotka eivät olleet altistuneita tälle mallille.

Bandura demonstroi, että on olemassa kolme havainto-oppimisen perusmuotoa:

  • Elävän mallin kautta, kuten oikea henkilö, joka suorittaa käytöksen.
  • Verbaalisen ohjeistuksen kautta: käytöksen yksityiskohtien kertominen.
  • Symbolinen metodi: Kirjan tai elokuvan fiktiiviset hahmot. Todellinen henkilö, jonka käyttäytyminen välittyy median kautta, voidaan myös laskea tähän.

Prosessi, joka välittää mallioppimista

Mallioppimisen teoria kuvataan usein ”siltana” perinteisen oppimisen (esim. behaviorismi) ja kognitiivisen lähestymistavan välillä. Bandura, toisin kuin Skinner, näkee aina henkiset (kognitiiviset) tekijät oppimisessa tärkeämpänä. Itse asiassa hän määritteli ”oppijoiden” prosessoivan informaatiota aktiivisesti ja arvioivan käyttäytymisen ja sen seurausten välistä suhdetta.

“Usko itseen ei välttämättä takaa menestystä, mutta epäusko itseään kohtaan saa varmasti aikaan epäonnistumista.”

-Albert Bandura-

Täten emme saisi langeta virheelliseen ajatteluun siitä, että ihmiset imitoivat kaikkea näkemäänsä, ja että ehdottomasti kaikki lapset suorittaisivat aggressiivista käyttäytymistä vain siksi, että he ovat nähneet väkivaltaa kotona tai elokuvissa. Ajatukset edeltävät imitaatiota. Lisäksi on olemassa sovittelijoita, jotka rohkaisevat imitaatiota tai vaihtoehtoista reaktiota.

Tässä on joitain sovittelijoita:

Ympäristö

Yhteiskuntamme ei ole täysin homogeeninen. Sen sijaan se koostuu ja se myös tuottaa monia monipuolisia ympäristöjä ja skenaarioita. Jotkut ovat suotuisampia ja jotkut ovat painostavampia.

Ottakaamme asiasta esimerkki. Kalle oli 11-vuotias poika, joka aloitti soittamaan viulua. Alussa hän oli kiinnostunut tästä soittimesta. Hän halusi omistaa viulun ja oppia lisää. Mutta hänen isänsä sai tuhoavan ajatuksen päähänsä. ”Viulun soittaminen on hölynpölyä!” huusi Kallen isä. Tämä tukahdutti Kallen mielenkiinnon viulua kohtaan.

mallioppiminen: tytär matkii äitiä

Tarkkaavaisuus

Jotta käyttäytymistä voitaisiin imitoida, sen on ensiksi saatava huomiomme, mielenkiintomme ja peilisolumme aktivoitumaan. Joka päivä me kaikki tarkkailemme useaa erilaista käytöstä. Mutta ne eivät kuitenkaan ole kaikki mielenkiintomme arvoisia.

Motivaatio

Motivaatio toimii moottorina, haluna suorittaa tiettyä käytöstä, jonka näemme muissa.

  • Tässä kohtaa meidän on puhuttava epäsuorasta oppimisesta. Banduran mukaan vain muiden tarkkaileminen ei ole tarpeeksi. Meidän on myös huomattava mihin palkintoihin tai seurauksiin eri käytökset johtavat.
  • Jos havaittu palkinto on suurempi kuin havaittu käytöksen hinta, tarkkaileva henkilö imitoi sitä. Toisaalta, jos epäsuoraa vahvistamista ei nähdä tarpeeksi tärkeänä, käyttäytymistä ei silloin imitoida.
lamput päässä

Mallioppiminen on ollut yksi mielenkiintoisimmista kvalitatiivisista askelista psykologiassa. Voisimme jopa sanoa, että Albert Bandura, nyt 93 vuoden ikäisenä, on yksi arvostetuimmista henkilöistä psykologiassa.

Hänen ansiostaan voimme ymmärtää paremmin kuinka kerätä informaatiota ja luoda tiettyä käyttäytymistä. Voimme nähdä kuinka ulkoiset – sosiaaliset – tekijät ovat suhteessa sisäisiin prosesseihimme – kognitiiviseen – ja kuinka voimme toimia malleina muille ihmisille omassa ympäristössämme, usein huomaamattamme. 

  • Bandura, Albert, (1987) “Social Learning Theory
  • Bandura, Albert and Walters, Ruchards, (2004) “Social Learning and Personality Development