Kognitiivinen käyttäytymisterapia

Kognitiivinen käyttäytymisterapia perustuu ajatuksen, tunteen ja käyttäytymisen väliseen suhteeseen erilaisten psykologisten ongelmien ratkaisemiseksi. Tässä artikkelissa syvennymme tarkemmin terapian keskeiseen ideaan korostamalla niitä näkökohtia, jotka erottavat sen muista psykologian suuntauksista.
Kognitiivinen käyttäytymisterapia
Elena Sanz

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Elena Sanz.

Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

Vuosien varrella psykologia on omaksunut useita eri ​​lähestymistapoja ihmisen toiminnan ymmärtämiseksi ja käsittelemiseksi. Jokaisella psykologisella lähestymistavalla on myös omat teoreettiset toimintatapansa ja sovelluksensa käytännössä. Kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta on kuitenkin kasvanut yli kolmen vuosikymmenen aikana psykoterapeuttinen suuntautuminen, jonka tehokkuudesta on saatu eniten kokeellisia todisteita.

Kognitiivista käyttäytymisterapiaa on onnistuttu soveltamaan erittäin loistavin tuloksin useisiin eri ongelmiin, ja kaiken lisäksi se on erittäin tehokas ja joustava vaihtoehto. Kognitiivinen käyttäytymisterapia kykenee saamaan aikaan merkittäviä muutoksia jopa rajoitetussa ajassa, ja lisäksi sen sisältämät tekniikat tarjoavat terapialle suurta joustavuutta mukautua tiettyyn ongelmaan ja tiettyyn potilaaseen.

Kognitiivista käyttäytymisterapiaa on onnistuttu soveltamaan erittäin loistavin tuloksin ja lisäksi se on erittäin tehokas ja joustava vaihtoehto

Kognitiivisen käyttäytymisterapian alkuperä

Vallitseva psykologinen suuntaus on kasvanut ja vaihtunut eri aikakausien mukaan, ja aikakausien saatossa on syntynyt lukuisia uusia lähestymistapoja lukuisten uusien painopisteiden kera.

Näistä kaksi, behaviorismi ja kognitiivinen psykologia, löytyvät tässä artikkelissa käsiteltävän terapiamuodon alkulähteiltä. Ja siksi meidän on ensin ymmärrettävä, mistä nämä psykologian mallit koostuvat.

Behaviorismi

Behaviorismi keskittää painopisteensä näkyvään käyttäytymiseen. Sen tutkimuskohteena ovat pelkästään sellaiset yksilön välittämät käyttäytymismallit, joita on mahdollista tarkkailla ja mitata.

Tämän suuntauksen mukaan ihmisen käyttäytyminen on reaktio tiettyihin ärsykkeisiin, ja jotka nostavat tai laskevat niiden esiintymistiheyttä seurauksista riippuen. Tätä kautta voimme muokata ihmisen käyttäytymistä muuttamalla ärsykkeen, reaktion ja seurauksen välistä suhdetta.

Esimerkiksi henkilö, jolla on koirafobia, on liittänyt koirat ja pelon toisiinsa, jonka vuoksi hän pakenee kyseisen eläimen ollessa läsnä. Jos onnistumme rikkomaan tämän yhteyden, koira lakkaa olemasta vastenmielinen ärsyke ja henkilö lopettaa pakenemisen. Toisaalta taas vastaavassa tilanteessa, jos haluamme lapsen syövän enemmän vihanneksia, meidän tulisi palkita hänet joka kerta siitä, kun hän syö vihanneksensa.

Kognitiivinen psykologia

Tämä psykologinen lähestymistapa keskittyy kognitiivisten toimintojen eli ajatusten tai henkisten prosessien tutkimiseen. Se on kiinnostunut ymmärtämään sitä prosessia, jonka ihminen suorittaa tiedon vastaanottamisen jälkeen: miten hän käsittelee sitä ja miten hän tulkitsee sitä.

Kognitiivisen psykologian perustana on, että emme ymmärrä todellisuutta sellaisena kuin se on, vaan sellaisena kuin me olemme. Jokaisella meistä on omien sisäisten prosessiemme kanssa erilainen merkitys sille, miten havaitsemme todellisuutta.

Esimerkiksi: soitat ystävälle ja hän ei vastaa sinulle. Saatat ajatella, että hän ei ole kuullut puhelimensa soivan tai sitten voit tulkita, että hän ei halua puhua kanssasi, koska todellisuudessa hän ei pidä sinusta. Todellisuus on sama, mutta ihmisen sisällä käyty prosessi on täysin erilainen.

Kognitiivinen käyttäytymisterapia on psykologinen lähestymistapa, jonka tehokkuudesta löytyy kaikkein eniten kokeellista näyttöä

 

Kognitiivinen käyttäytymisterapia

Kognitiivinen käyttäytymisterapia esiintyy näin ollen näiden kahden aikaisemman suuntauksen yhdistelmänä, ja se keskittyy sekä ajatuksiin että käyttäytymiseen. Kyseinen lähestymistapa toteaa, että ajatuksen, tunteiden ja käyttäytymisen välillä on luontainen suhde ja että minkä tahansa komponentin muutoksella on seurauksia, jotka vaikuttavat myös muihin komponentteihin.

Tällä tavoin kognitiivinen käyttäytymisterapia käyttää hyväkseen hyvin monipuolisia tekniikoita, joiden tarkoituksena on muuttaa yhtä näistä kolmesta elementistä tietäen samalla, että tällä tavoin se laajenee koskettamaan koko ihmistä. Esimerkiksi:

  • Kognitiivinen uudelleenjärjestely on tekniikka, joka tarkoituksena on auttaa henkilöä muuttamaan uskomuksiaan tai ajatuksiaan. Tätä varten tekniikka kehottaa henkilöä arvioimaan ajatuksiensa totuudenmukaisuutta ja etsimään vaihtoehtoisia ajatuksia, jotka mukautuisivat tilanteeseen paremmin. Kun olet muuttanut tapaasi tulkita todellisuutta, tulet myös muuttamaan tapaasi tuntea ja toimia.
  • Altistuminen on toinen tekniikka, jonka tarkoituksena on muuttaa käyttäytymistä. Henkilöä rohkaistaan ​​lopettamaan pelkoa aiheuttavan tilanteen välttäminen ja tilanteesta pakeneminen sekä kohtaamaan pelkonsa. Kun muutat käyttäytymistäsi ja kohtaat pelkoa tuottavan tilanteen, voit varmistaa, että se on todella vaaraton tilanne, jolloin myös uskomuksesi ja tuntemuksesi pelkoa kohtaan tulevat muuttumaan välittömästi.
  • Rentoutumistekniikat taas keskittyvät tunteiden muokkaamiseen. Ne auttavat henkilöä erityisesti säätelemään itse omia tunteitaan ja aktivointitasoa. Jos tunteesi muuttuvat, myös ajatuksistasi tulee vähemmän katastrofaalisia, jolloin myös käytöksesi lopettaa pakenemisen hyödyntämisen ratkaisuna ja omaksuu tilalle tilanteen kohtaamisen.

Kognitiivinen käyttäytymisterapia on erittäin kattava, joustava ja tehokas lähestymistapa. Sen avulla voidaan saavuttaa erittäin merkittäviä parannuksia lyhyessä ajassa ja sitä voidaan soveltaa monenlaisiin häiriöihin ja mielentiloihin. Lisäksi se on psykologinen lähestymistapa, jonka tehokkuudesta löytyy kaikkein eniten kokeellista näyttöä. Hoidon suhteen on kuitenkin suositeltavaa hankkia tietoa monipuolisesti kaikista käytettävissä olevista vaihtoehdoista ja valita se lähestymistapa, joka tuntuu sopivan juuri itselleen parhaiten.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Fernández, M. Á. R., García, M. I. D., & Crespo, A. V. (2012). Manual de técnicas de intervención cognitivo conductuales. Desclée de Brouwer.

  • Yela, M. (1996). La evolución del conductismo. Psicothema8(Sup), 165-186.


Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.