Daniel Goleman ja tunneälyteoria

· 10.1.2018

Nerokkuus ja korkea älykkyysosamäärä ovat melkoisen hyödyttömiä, mikäli emme ymmärrä empatiaa. Silloin emme tunnista omia tunteitamme (emmekä toisten ihmisten tunteita). Me olemme vieraita omille sydämillemme. Meiltä puuttuu sosiaalinen tietoisuus, joka mahdollistaa yhteyksien luomisen, pelkojen käsittelemisen ja terveen itsevarmuuden… Tunneälyteoria tarjoaa meille ne avaimet, jotka ovat edellytyksenä onnellisuudelle.

Väittely siitä mikä on – tai ei ole – älykkyyttä, näyttää aina vain jatkuvan. Empiiriset todisteet vahvistavat esimerkiksi Charles Spearmanin ”G” -tekijän olemassaolon olennaisena, perustavanlaatuisena perustana, joka määrittelee älykkyyttä.

Robert J. Sternbergin ”rakkaus on tarina” -teoria ja Howard Gardnerin suosittu moniälykkyysteoria ovat vaikuttaneet vahvasti omalta osaltaan älykkyyden ja tunteiden yhteyden määrittelyyn.

Mistä Daniel Goleman ja tunneälyteoria ovat oikein tulleet tietoisuuteemme? Mielenkiintoista kyllä, ”tunneäly” -ajatuksen ydin on ollut olemassa koko psykologian historian ajan.

Tunneälyteoria ja sen historia

Professori Goleman ei luonut tätä teoriaa, vaan ainoastaan teki siitä suositun vuonna 1995 julkistetun kirjansa “Emotional Intelligence” (Tunneäly. Lahjakkuuden koko kuva., 1997) välityksellä. Sitä on sittemmin myyty yli 5 miljoonaa kappaletta.

Esimerkiksi jo vuonna 1920 Edward L. Thorndike kuvasi jotain, jonka hän määritteli ”sosiaaliseksi älykkyydeksi”. Tällä hän tarkoitti peruskykyä ymmärtää ja motivoida toisia ihmisiä. 1940-luvulla David Wechsler selvensi, ettei älykkyystesteillä ole painoarvoa, mikäli tunnenäkökulmat jätetään huomioimatta.

Myöhemmin Howard Gardner oli ensimmäisenä luomassa sille perustan moniälykkyysteoriansa kautta, jonka 7:ttä älykkyysmuotoa hän kutsui ”ihmissuhdeälykkyydeksi”(interpersonal intelligence). Daniel Goleman ja tunneälyteoria ovat epäilemättä hyvin yhteneväisiä tämän kanssa.

Vasta vuonna 1985 käsite ”tunneäly” kuitenkin esiintyi ensimmäistä kertaa Wayne Paynen väitöskirjassa, jonka otsikko oli ”Tunnetutkimus: tunneälyn kehittyminen” (“A study of emotions: the development of emotional intelligence”).

Ainoastaan 10 vuotta tämän jälkeen amerikkalainen psykologi ja toimittaja Daniel Goleman aloitti jotain, jolla on vaikutusta tähän päivään. Se auttaa meitä ymmärtämään tunteiden suunnattoman vaikutuksen siihen keitä me olemme, kuinka toimimme, ja kuinka suhtaudumme toisiin.

Goleman ja tunneälyteoria

Daniel Goleman ja tunneälyteoria

Daniel Goleman aloitti uransa toimittajana The New York Times:ssa. Tänä päivänä hän on tunnettu tunneälyteorian guruna. Hän on yli 70-vuotias, mutta hänen seesteinen hymynsä ja tutkiva katseensa saa huomiomme yhä nauliintumaan.

Vaikuttaa siltä, että hän kykenee aina näkemään kauemmas kuin me muut. Hän on mies, jolta yksityiskohdat eivät jää huomaamatta. Hän löytää yhteyksiä sieltä, missä me muut näemme vain yhteensattumia.

Hän kertoo, että hän sai mielenkiintonsa psykologiaa kohtaan äidiltään, joka toimi psykiatriaan erikoistuneena sosiaalityöntekijänä. Hän haali itselleen aivotutkimukseen, ihmismieleen ja käyttäytymistieteisiin keskittyviä kirjoja. Hänen lapsuutensa, ja jokapäiväinen elämänsä, muotoutuivat pitkälle noiden kirjojen pohjalta.

Jonkun aikaa ne pysyivät melkoisen käsittämättöminä teksteinä, joita hän luki selittämättömällä kiinnostuksella. Myöhemmin niistä kuitenkin muodostui pohja hänen motivaatiollensa sekä polku hänen tämänhetkiseen rooliinsa valovoimaisimpana sosiaalisen älykkyyden tunnetuksi tekijänä.

Mitä tunneäly oikein on?

Tunneäly on näkökulma, jonka mukaan älykkyys on enemmän kuin sen kognitiiviset aspektit (kuten muisti ja ongelmanratkaisukyky). Tarkoitamme sillä lähinnä kykyä sekä itsemme että toisten ihmisten tehokkaaseen kohtaamiseen, yhteyden luomiseen tunteisiimme ja niiden käsittelemiseen, sekä itsemme motivoimiseen…

Goleman selittää, että tunneälyteoria pitää sisällään neljä peruselementtiä:

  • Ensimmäinen on itsetietoisuus. Se tarkoittaa kykyä ymmärtää omia tunteitamme. Se merkitsee yhteyttä omiin arvoihimme ja sisimpään olemukseemme.
  • Toinen elementti on motivaatio sekä kyky suuntautua tavoitteitamme kohden, palautua pettymyksistä ja hallita stressiä.
  • Kolmanteen osa-alueeseen kuuluvat sosiaalinen tietoisuus ja empatia.
  • Neljäs linkki on epäilemättä filosofin kulmakivi, mitä tunneälyteoriaan tulee. Siihen kuuluvat kykymme olla vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa, kommunikoida, saada aikaan yhteisiä sopimuksia, sekä luoda positiivisia ja kunnioittavia yhteyksiä toisiin ihmisiin.
Aivoihin kytketty sydän

Daniel Goleman muistuttaa meitä kirjoissaan tarpeestamme tulla eteviksi näillä neljällä osa-alueella. Muutoin tuloksena voi olla esimerkiksi yksilö, joka kykenee ainoastaan itsetietoisuuteen, ilman empatiakykyä toisia kohtaan. Meidän tulisi siis nähdä nämä neljä aluetta yhtenä kokonaisuutena.

Tunneäly on opittavissa ja kehitettävissä

Kirjoissaan “Tunneäly. Lahjakkuuden koko kuva.” (1996) ja “Sosiaalinen äly” (2006) kirjailija kertoo, että osa tätä kykyä – kapasiteettia – löytyy epigeneettisestä perimästämme. Tämä tarkoittaa sitä, että se voidaan aktivoida tai passivoida, riippuen siitä emotionaalisesta ja sosiaalisesta ympäristöstä, jossa meidät kasvatetaan.

Teoria paljastaa todellisen taian seuraavalla löydöksellä: Tunneäly on tekemisissä aivojemme plastisuuden kanssa. Stimuloinnilla, jatkuvalla harjaannuttamisella ja systemaattisella oppimisella saadaan aikaan muutoksia sekä luodaan uusia yhteyksiä. Voimme siis kehittyä etevämmiksi kaikilla noilla yllämainituilla neljällä osa-alueella.

Värikkäät aivot

Daniel Goleman kiinnittää huomiomme tietoisuuden kehittämiseen näiltä osin myös lasten kasvatuksessa. Mitä aikuisten maailmaan tulee, tiedämme sen jo olevan pullollaan seminaareja, kirjoja ja kaikenlaisia koulutuksia.

Tunneälyteoria ja sen yksityiskohdat

Professori Golemanin antamien avainten soveltamisessa on kyse tahdonvoimasta ja periksiantamattomuudesta:

  • Meidän on tunnistettava tunteet, jotka kätkeytyvät tekojemme taakse.
  • Meidän on laajennettava tunnesanastoamme (Aina ei esimerkiksi ole riittävää sanoa, että olemme surullisia. Joskus meidän on tarkennettava ilmaisuamme. ”Olen surullinen, pettynyt, hieman vihainen ja hämmentynyt samaan aikaan”).
  • Hallitse ajatuksiasi, jotta voisit hallita käyttäytymistäsi.
  • Etsi toisten käyttäytymisen syytä, jotta voisit ymmärtää heidän näkökulmansa ja tuntemuksensa.
  • Ilmaise tunteesi itsevarmuudella.
  • Kehitä sosiaalisia taitojasi.
  • Opi motivoimaan itseäsi ja taistelemaan niiden asioiden puolesta, jotka johtavat sinua todellista onnellisuutta kohden.

Yhteenvetona voimme siis todeta, että älykkyys on enemmän kuin ÄO, ja menestys riippuu älykkyydestä kokonaisuutena. Menestyksellä tarkoitamme yksilön kykyä luoda parempia yhteyksiä toisiin ja elää tasapainoista elämää. Menestyvä ihminen tunnistaa omat kykynsä sekä nauttii vapauden, onnellisuuden ja täyttymyksen tunteesta. Se on todellinen seikkailu!

Lähdeluettelo:

-Daniel Goleman (1997) Tunneäly. Lahjakkuuden koko kuva. (Emotional Intelligence, 1995) Helsinki: Otava

-Daniel Goleman (2014) Aivot ja tunneäly. Uusimmat oivallukset. (The Brain and Emotional Intelligence. New Insights, 2011.) Parainen: Samsaraa -tasapaino-oppaat