Verbaalinen hyväksikäyttö jättää jälkensä lapseen

· 14.11.2018

Verbaalinen hyväksikäyttö vaikuttaa suoranaisesti lapsen terveyteen ja hyvinvointiin. Emme ole kuitenkaan tietoisia kaikesta, mistä siinä on kysymys. Tämä johtuu siitä, että sekoitamme verbaalisen hyväksikäytön toisinaan ilkeiden sanojen käyttöön. Verbaalisessa hyväksikäytössä on kuitenkin kyse paljon muustakin kuin lasta loukkaavista sanoista.

Verbaalista hyväksikäyttöä voidaan pitää suoraan kohteensa ihmisarvoon eli tässä tapauksessa lapsiin kohdistuvana. Tämän vuoksi se voidaan katsoa jopa lapsiin kohdistuvaksi verbaaliseksi pahoinpitelyksi. Sen lisäksi verbaalinen hyväksikäyttö merkitsee samalla psykologista hyväksikäyttöä. Amerikkalainen traumaattisesta stressistä kärsivien lasten järjestö, National Child Traumatic Stress Network, (lyhennettynä NCTSN), on kerännyt tätä aihetta koskevaa tietoa. Järjestön mukaan psykologinen hyväksikäyttö on yleisin väkivallan muoto.

Meille aikuisille ja lasten vanhemmille on hyvin tärkeää olla tarkkoja siitä, mitä sanomme lapsille. Tämän vuoksi meidän pitäisi tarkkailla sitä tapaa, jolla puhumme lapsille. Meidän pitäisi olla erityisen varovaisia, miten ilmaisemme lapsille heidän tekemänsä virheet.

Miksi verbaalinen hyväksikäyttö jättää leimansa lapseen?

On olemassa syy siihen, miksi lapsuuden aikainen verbaalinen hyväksikäyttö jättää niin lähtemättömän leiman lapseen. Se johtuu siitä, että lapsuus on hyvin kriittinen kehitysvaihe. Lapsen hermosto ja aivot ovat hyvin alttiita kaikille ympäristön ärsykkeille. Sen tähden kaikki, mitä lapsen ulkopuolella tapahtuu, vaikuttaa lapseen tavalla tai toisella.

Kanadalaisen psykologian tutkijan John P. J. Pinelin mukaan ihmisen hermosto kehittyy hedelmöityksestä sikiövaiheeseen asti, ja hermoston kehitys jatkuu syntymän jälkeen ja pysähtyy vasta aikuisiässä. Tämän vuoksi on normaalia, että lapset ovat alttiita lapsuuden aikaisille neuropsykologisille vaurioille.

pahoinvoiva lapsi

Neuropsykologian julkaisussa Review of the Neuropsychology of Childhood Abuse: Neurobiology and the Neuropsychological Profile of Abuse Victims During Childhood on tätä aihetta koskevaa olennaista tietoa. Siinä todetaan, että lapsuudessa tapahtuva verbaalinen hyväksikäyttö voi aiheuttaa lapselle tarkkaavaisuutta ja muistia koskevia ongelmia sekä aiheuttaa viiveitä kielellisessä ja henkisessä kehityksessä. Tämä voi puolestaan johtaa lapsen epäonnistumiseen koulutyössään.

”Lapsuuden aikainen verbaalinen hyväksikäyttö näyttää selittävän lapsen aivoissa tapahtuvia funktionaalisia ja rakenteellisia muutoksia sekä niistä johtuvia neuropsykologisia vaikutuksia.”

– Neuropsychology of Child Maltreatment and Implications for School Psychologists, A. S. Davis, L. E. Moss, M. Nogin, N. Webb –

Vaikutamme toiminnallamme siihen, että lapsen verbaalinen hyväksikäyttö on läsnä enemmän kuin sen pitäisi olla. Peitämme lapsen verbaalisen hyväksikäytön kutsumalla sitä muilla nimillä. Joskus annamme oikeutuksen lapsen verbaalisen hyväksikäytön kutsumalla sitä lapsen ”opettamiseksi” tai ”kasvattamiseksi” parhaaksi katsomallamme tavalla.

Rangaistus on syyllinen

Monet vanhemmat keskittyvät aina siihen mitä lapset tekevät väärin, koska he eivät tiedä mitään muuta tapaa lastensa kasvattamiseen. Toisaalta he eivät myöskään ilmaise kun heidän lapsensa tekevät jotakin oikein, koska he pitävät sitä normaalina. Jos lapsi protestoi saamaansa rangaistusta, vanhemmat väittävät, että kyseessä oli ”se, mitä sinun on tehtävä.”

Koska lapsuus on herkkää aikaa, huomion kiinnittämisellä vain kielteisiin seikkoihin on vakavia seurauksia. Vanhemmat eivät monissa tapauksissa edes selitä lapselle, mitä hän teki väärin, vaan syyllistävät lastaan siitä, kun hän vihastuu vanhemmilleen. Näiden seikkojen lisäksi vanhemmat valitsevat sanansa harkitsemattomasti, kun he välittävät näitä viestejä lapsilleen.

Vertailu on pahasta

Lapsen vertaileminen toiseen lapseen tai hänen kutsuminen tyhmäksi voi tuntua viattomalta. Joku vanhempi saattaa myös perustella tekoaan sillä, että hän ärsyyntyi niin, että menetti malttinsa. Nämä tapahtumat voivat kuitenkin jättää pysyvän jäljen kenen tahansa lapsen mieleen. Tämä on totta erityisesti niissä tapauksissa, joissa näin tapahtuu toistuvasti.

Saatat kutsua lastasi tyhmäksi esimerkiksi silloin, kun hän ei onnistu ratkaisemaan matemaattista ongelmaa oikein heti ensimmäisellä kerralla. Samalla saatat tulla korostaneeksi, että hänen ystävänsä ratkaisevat ongelman aina oikein. Moittimisen ja muihin vertailemisen seurauksena lapsi voi alkaa pitää itseään huonona matematiikassa. Tämän lisäksi lapsi voi alkaa luulla, että hän on huonompi oppilas kuin hänen ystävänsä.

Tämän seurauksena lapsi luulee välittömästi, että hän ei voi tehdä asialle mitään. Kokemus saa hänet välttelemään matematiikkaa tulevaisuudessa. Hän saattaa myös tuntea eräänlaista epäonnistumisen pelkoa. Tämä ilmenee siten, että lapsi antaa heti periksi kohdatessaan pienimmänkin epäonnistumisen, koska hän pitää itseään ”kykenemättömänä”.

isän verbaalinen hyväksikäyttö tyttöä kohtaan

Verbaalisen hyväksikäytön seuraukset

Minkälainen omakuva lapselle kehittyy tämän tyyppisen kohtelun seurauksena? Meidän ei tule aikuisina ja lasten vanhempina unohtaa sitä, että lapsi rakentaa identiteettiään lapsuuden aikana. Lapsen identiteetin rakentamista vaivaa ”En ole minkään arvoinen.” Se voi myös sisältää viestejä, kuten ”On minun syyni, että vanhempani ovat vihaisia.” En osaa tehdä mitään oikein.” ”Olen tyhmä.” Lapsi voi ajatella ”Ansaitsen pahinta.” Kaikki tämä estää lasta luomasta vahvaa itsetuntoa.

”[…] jotka ovat haitallisia tekoja, varsinkin verbaaliset, joissa lapselle kerrotaan jatkuvasti, että hän on ruma, typerä tai jossa hänet saadaan ymmärtämään, että lapsi on ei-toivottu taakka. Tähän voi sisältyä se, että lasta ei kutsuta edes nimellä, vaan häntä saatetaan kutsua vaan yksinkertaisesti ’sinä’ tai jollakin muulla loukkaavalla tavalla, kuten esim. ’idiootti’.”

Niños maltratados, Kempe & Kempe (1979) –

Tämän perusteella voimme todeta, että lapsiin kohdistuva verbaalinen hyväksikäyttö tosiasiassa vaikuttaa syvästi lapsiin. Meidän on myös mainittava se, että vanhemmat ovat usein tietämättömiä siitä, mitä he projisoivat lapsilleen. He saattavat heijastaa lapsiinsa turhautumistaan työssään, korkeaa stressiään, parisuhteeseensa liittyviä ongelmia tai vastuun kantamisesta johtuvia seurauksia. Vanhemmat heijastavat kaiken tämän lapsilleen kielenkäyttönsä kautta. Sinun tulisi aikuisena ja lapsen vanhempana pitää tämä mielessä, jos haluat että lapsesi ovat onnellisia.

Tämän vuoksi on tärkeää, että me aikuiset tai lasten vanhemmat pystymme hallitsemaan tunteitamme riittävästi, tunnemme empatiaa lapsia kohtaan ja opimme ennen kaikkea kommunikoimaan heidän kanssaan positiivisella tavalla heidän itsetuntonsa huomioon ottaen. Emmehän halua tehdä heistä epävarmoja ja surullisia aikuisia, jotka luulevat olevansa kykenemättömiä ja jotka asettavat itselleen rajoituksia, joita heillä ei todellisuudessa ole.