Tietoinen läsnäolo: nykyhetkessä elämisen taito

“Mindfulness”, eli täydellinen huomioiminen tai tietoisuus, on yksi keinoista soveltaa meditointia käytännön tasolla. Sitä käytetään psykologiassa yhtenä keinona käsitellä esimerkiksi stressiä, hermostuneisuutta, ahdistusta, masennusta ja muita vaikeita ja epämiellyttäviä tunteita.

“Älä unohda itseäsi menneisyyteen, äläkä myöskään jatkuvasti unelmoi tulevaisuudesta. Keskitä sen sijaan mielesi hetkeen, joka on tässä ja nyt.” 

-Buddha-

Mitä tietoinen läsnäolo tarkalleen ottaen on?

Jotta voisimme paremmin ymmärtää tätä tapaa, on meidän otettava huomioon sen asiayhteys ja ennen kaikkea sen buddhalaiset juuret. Yleisesti voidaan sanoa, tämä filosofia pitää elämää eräänlaisena kokoelmana miellyttäviä ja epämiellyttäviä tunteita. Se opettaa meille kiintymyksen määritelmän, näyttää meille kuinka yritämme pysytellä miellyttävissä tilanteissa ja tuntemuksissa ja vältellä epämiellyttäviä asioita ja lisäksi näyttää meille, kuinka kiintyminen ihmisiin tai asioihin aiheuttaa lopulta vain kärsimystä.

Siispä ratkaisu kärsimyksen loppumiseen löytyy siitä, että pyrkii nauttimaan elämästä sellaisena kuin se on, hyväksyy niin hyvät kuin ikävätkin asiat sellaisella tavalla, joka lopulta vapauttaa meidät jännityksestä ja stressistä ja siirtää meidät pikkuhiljaa lähemmäs tyynempää ja levollisempaa mielentilaa.

Jotta voisimme saavuttaa tämän mielentilan, harjoitetaan itämaisissa kulttuureissa mitä moninaisimpia eri meditaation muotoja. “Mindfulness” on eräs näistä meditaation muodoista, joka on lännessä muokkautunut muotoon, joka auttaa parantamaan kykyä rentoutua, joka puolestaan auttaa ratkaisemaan stressiin, ahdistuneisuuteen ja jopa masentuneisuuteen liittyviä ongelmia, joita saatamme elämässämme kohdata.

Käytännön tasolla tietoinen läsnäolo on yksinkertaisesti sitä, että pystyy olemaan hiljaa ja suuntaamaan kaiken huomionsa hengitykseen, keskittymään omaan hengityksen rytmiin ja hyväksymään jokaisen ajatuksen ja tunteen, joita kehosta ja mielestä nousee esiin tämän hiljaisen keskittymisharjoituksen aikana. Pistä mieleesi ylös kaikki nämä erilaiset tuntemukset ja aistimukset, mutta anna niiden valua pois samalla tavalla kuin ne ilmestyivätkin mieleesi ilman, että tekisit yhtään mitään niiden suhteen.

“Älä suotta yritä karkottaa ajatuksia. Anna niille niiden tarvitsema tila, tarkkaile niitä, ja anna niiden lopulta lipua pois mielestäsi.” 

-Jon Kabat-Zinn- 

Kuinka tätä käytäntöä voisi parhaiten soveltaa jokapäiväisessä elämässä?

Monet, jotka harjoittavat “mindfulness” -tekniikoita, tekevät erilaisia hengitysharjoituksia joka päivä noin 40 minuutin ajan. On kuitenkin olemassa tapoja panna täysi tietoisuus käytäntöön meidän jokapäiväisessä arjessamme siten, että siitä on psykologisia hyötyjä. Tässä on niistä yksi hyvä esimerkki:

Kuvittele, että olet syömässä aamupalaa. Tavanomainen rutiini olisi tietysti se, että mielessäsi liikkuisi tuhat ja yksi eri asiaa yhtä aikaa: millainen työpäivästäsi on tulossa, ostoslistalta puuttuvat ainekset, edellisiltana käymäsi keskustelu kumppanisi kanssa, jne… Tai ehkäpä yrität suorittaa aivan liian montaa tehtävää samaan aikaan syömällä aamupalaa ja lukemalla sanomalehteä tai kenties näpräilemällä puhelintasi.

Jotta voisimme panna tietoisen läsnäolon periaatteen käytäntöön, on erittäin tärkeää kiinnittää huomio kokonaisuudessaan siihen, mitä teemme nykyhetkessä. Meidän esimerkkimme kohdalla kyse on aamiaisen nauttimisesta. Voit kokeilla tätä noudattamalla seuraavia allaolevia ohjeita:

• Päätä, että itse asettamasi aikajakson ajan keskityt ainoastaan siihen, että olet syömässä aamupalaa, etkä yhtään mihinkään muuhun. Pyri kokemaan tuo hetki nykyisyydessä täysillä ilman, että annat minkäänlaisten ylimääräisten häiriötekijöiden livahtaa mieleesi.
• Vain yhden kerran, kun sinulla on jo edessäsi kahvikupillinen sekä lautasella paahtoleipää (tai mikä ikinä aamiaisesi tyypillisesti onkaan), pyri tulemaan tietoiseksi kaikista niistä ajatuksista joita sinulla on,  joilla ei ole yhtään mitään tekemistä aamiaisen syömisen kanssa. Tiedosta ne mielessäsi ja hyväksy ne, mutta älä anna niiden kietoa sinua verkkoonsa. Sen sijaan voit vain palata rauhassa takaisin aamiaisen syömisen pariin ja jättää ajatukset pois.
• Keskity aistiesi muodostamaan kokemukseen. Suuntaa huomiosi syömiesi ruokien makuihin ja koostumukseen, keittiösi (tai vaikkapa syömäsi ruuan) lämpötilaan ja mihin tahansa muuhun tuntemukseen, joita saatat kehossasi tuntea, mutta tee niin ilman, että tuomitsisit itseäsi tai mitään muutakaan. Toisin sanoen, älä yritä mielessäsi juurta jaksain määritellä, onko jokin asia kylmää vai kuumaa, vaan ennemminkin pistä vain mielessäsi merkille se, kuinka aistisi tulkitsevat tämän todellisuuden. Ole tietoinen, mutta älä tuomitse. Hengitä syvään ja tasaisin väliajoin. 

Tätä harjoitusta voi soveltaa melkeinpä millä vaan jokapäiväisen elämämme osa-alueella: ollessasi suihkussa, laittaessasi ruokaa, ajaessasi autoa, tai vaikka ihan vain silloinkin kun istut työpöytäsi ääressä työpaikalla…

Tämän harjoituksen myötä sinusta tulee yhä taidokkaampi siinä, että pystyt suuntaamaan kaiken huomiosi hetkeen, jossa elämme juuri nyt, myös epämukavissa tilanteissa. Lisäksi se auttaa sinua vastustamaan kiusausta tehdä tuomitsevia johtopäätöksiä. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi liikenneruuhkaan pahasti jumittuminen tai pankissa jonottaminen, joka tuntuu suorastaan ikuisuudelta…

Mitkä ovat tietoisen läsnäolon periaatteen hyötyjä? 

Tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet meille, että täydellisen tietoisuuden harjoittaminen vähentää stressin määrää ja ahdistuneisuuden tunteita ja auttaa lisäksi taistelemaan masennusta vastaan. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että kaikki nämä tuntemukset ovat jollain tavalla tekemisissä sen kanssa, että mielemme keskittyy liian paljon menneisyyteen (katumuksen, nostalgian tai “entä jos olisin…” -tyyppisen ajattelun takia) tai vaihtoehtoisesti tulevaisuuteen (huoli siitä, mitä tapahtuu tai kaipuu hypoteettista tulevaisuutta kohtaan). Oli asian laita mikä hyvänsä, tuollainen toiminta jättää nykyhetken aivan liian vähälle huomiolle, vaikka itse asiassa vain se hetki, jossa parhaillaan elämme, on todellinen.

Tietoinen läsnäolo keskittyy mielen harjoittamiseen, jotta se osaisi paremmin pysyä nykyhetkessä. Se keskittyy siihen, mitä tunnemme sisällämme, ilman katumusta, turhautuneisuutta tai mitään ylimääräisiä odotuksia. Nämä kolme tekijää ovat hyvin tärkeitä, sillä ne ovat ahdistuneisuuteen ja masennukseen johtavia persuselementtejä.

“Tulevaisuus kiduttaa meitä ja menneisyys orjuuttaa meitä. Ja juuri se on syy siihen, miksi nykyhetki pääsee meiltä niin helposti karkuun.” 

-Gustave Flaubert- 

Harjoittamalla itseäsi elämään tässä hetkessä ja nauttimaan paitsi iloisista ja myönteisistä asioista (lämpimän, vastavoidellun paahtoleipäsi maku ja rapeus), myös hyväksymään ikävät ja negatiivisetkin asiat (Suomen vähäluminen kesä), tulet löytämään tietynlaisen tyyneyden, joka sinulla on aina ollut sisimmässäsi. Tämä auttaa sinua kohtaamaan kaikki elämäsi polulle ilmestyvät esteet ja hankaluudet siten, että mielesi pysyy peilityynenä kuin tuulelta suojassa oleva järvi.