Stephen Hawking: tähtien mies

Stephen Hawking tunnetaan myös geneettisestä sairaudestaan, jota vastaan hän on urheasti taistellut. Hawking ei ole antanut sairauden estää häntä elämästä elämää täysillä.

Yksi hänen tunnetuimmista kirjoistaan on Ajan lyhyt historia, joka saavutti best sellerin aseman nopeasti ilmestyttyään. Kirjaa on myyty maailmanlaajuisesti yli kymmenen miljoonaa kappaletta. Myöhemmin hän siirtyi kirjoista elokuviin. Hawking on saanut osakseen rutkasti ihailua, sillä hän on pystynyt uskomattomiin henkisiin saavutuksiin vaikeuksien keskellä. Ei ihme, että hänen vetovoimansa onkin sekoitus haavoittuvaisuutta, rohkeutta ja älyä.

Hawking, ihmeellinen mieli

Hän syntyi Lontoossa tammikuussa 1942. Hawking on tunnetusti vitsaillut syntymästään, sillä se tapahtui tasan kolmesataa vuotta Galileon kuoleman jälkeen. Hän oli osa “erikoista” perhettä, joka piti sisällään myös hänen nuoremman sisaruksensa Edwardin. Hawkingin isä oli lääkäri, joka vietti suurimman osan ajastaan Afrikassa tehden tutkimustyötä.

Hawking alkoi jo teini-iässä opiskelemaan matematiikkaa ja fysiikkaa. Hän pääsi sisään Oxfordiin ollessaan 17-vuotias. Hänet tunnettiin älykkyydestään ja siitä, ettei hän juurikaan käyttänyt aikaansa itse opiskeluihin. Sen sijaan hän vietti päivänsä harjoittelemalla kilpaveneilyä ystäviensä kanssa ja pelaamalla bridgeä.

Kului vuosia eikä Hawking tuntunut näyttävän juuri minkäänlaista omistautumista opintoihinsa. Silti hänen arvosanansa olivat hyviä. Hawking valitsi koulukseen Cambridgen, jonka ovet tunnetusti avautuvat ainoastaan erinomaisilla arvosanoilla. Hän ilmaisi vilpittömyytensä haastattelussa toteamalla “Jos saan erinomaisia arvosanoja, menen Cambridgeen. Jos en, jään Oxfordiin. Luotan, että annatte minulle erinomaisia arvosanoja.”

Hawkinginin tutkijanura alkoi Cambridgen yliopistosta jo yli 25 vuotta sitten. Hän on yksi merkittävimmistä tiedemiehistä ja tehnyt valtavan työn auttaakseen meitä ymmärtämään maailmankaikkeutta lähemmin. Hänen teoreettinen työnsä keskittyy pitkälti mustien aukkojen, tietämyksen alkuperän ja universumin tutkimiseen.

Esimerkillinen esikuva

Kaksikymppisenä Hawkinginille diagnosoitiin vakava, rappeuttava tauti, joka tunnetaan parhaiten nimellä ALS. Sairautensa takia hän on joutunut viettämään suurimman osan elämästään pyörätuolissa. Hawking ei kuitenkaan antanut sairauden estää itseään kehittymästä tieteellisesti. Itse asiassa sairauden ansiosta Hawking pystyi omistautumaan kokonaan tieteelle, sillä hän ei kyennyt tekemään rutiininomaisia tehtäviä.

Hawking on vältellyt puhumasta fyysisistä vammoistaan ja ollut varsin vaitonainen henkilökohtaisesta elämästään. Hän haluaa jäädä muistetuksi ennen kaikkea tiedemiehenä, kirjailijana ja tieteen popularisoijana. Hawking ei koskaan halunnut sairautensa ottavan valtaa valokeilassa; hän halusi tulla ymmärretyksi aivan kuten kävelykykyisetkin ihmiset, joilla on impulsseja, toiveita ja tavoitteita.

Saatuaan diagnoosin Hawkinginille kerrottiin sairauden olevan yleisempää vanhempien ihmisten keskuudessa. Hawking itse oli tuolloin varsin nuori, vasta parikymppinen. Lääkärit eivät olleet toiveikkaita sairauden suhteen ja he arvioivatkin elinajaksi vain muutamia vuosia. Tähtien mies ajautui myöhemmin syvään masennukseen ja vietti aikansa kuuntelemalla Wagneria.

Kahden vuoden kuluttua Hawkinginin terveys kuitenkin vakiintui. Hän päätti naida Jane Wildenin, jonka kanssa hänellä oli jo entuudestaan kolme lasta. Hawking jatkoi tutkimuksiaan tuhoisasta rappeutumisestaan huolimatta. Vuonna 1969 hänet vihdoin sijoitettiin pyörätuoliin.

Mies, joka voitti itsensä

Vuonna 1979 hänet valittiin ottamaan vastaan Lucasian matemaattinen tuoli Cambridgen yliopistossa. Aikaisemmin saman kunnian oli saanut Isaac Newton. Myöhemmin, vuonna 1985, Hawking joutui hätätilanteeseen ja menetti täysin kykynsä puhua. Sittemmin hänen pyörätuoliinsa on sovitettu puhesyntetisaattori, joka toimii ainoana viestintäkanavana ulkomaailmaan.

Hawking suhtautuu erääseen Vatikaanissa hänelle tapahtuneeseen tarinaan huumorilla. Kosmologian kongressin lopussa Paavi oli kuulijoiden joukossa, ja hän ilmaisi kiinnostuksestaan oppia alkuräjähdysteoriasta ja maailmankaikkeudesta. Paavi tosin uskoi, että se kaikki on Jumalan luomaa.

Hawking tunsi iloaan huomatessaan, ettei Paavi ollut ymmärtänyt hänen pitämäänsä puhetta. Puhe käsitteli maailmamme ensimmäisiä hetkiä ja Hawking uskoi, ettei luomisen hetkeä missään vaiheessa edes ollut. Toisin sanoen hän siis kumosi väitteen universumin alusta. Niinpä hän oli iloinen Paavin ymmärtämättömyydestä ja sanoi, ettei “halua samaa kohtaloa kuin Galileo”.