Freud ja muut maailmaa muuttaneet ateistit

24.2.2017 en Kuriositeetit 25 Jaetut
Ateisti Freud

Suhde ihmisen ja Jumalan välillä, tai Jumalan täysi poissaolo, on aihe joka on tuottanut monet kaikkein aikojen kauneimmista tarinoista ja villeimmistä kiistoista. Kun ihmisiltä kysytään heidän ajatuksistaan Jumalasta, on heillä tapana leimata itsensä joko ateisteiksi, agnostikoiksi tai uskovaisiksi.

Ajatuksen Jumalasta, jonka on määritellyt ja levittänyt suurin osa maailman monoteistisista uskonnoista, on hyväksynyt miljoonat ihmiset ja todella monet yhteiskunnat on järjestetty sen ympärille. Toisissa tapauksissa skeptisyys on saanut ihmiset kieltämään, ei ainoastaan ajatusta Jumalasta, vaan lisäksi muita intuitiivisia tai energeettisiä käsitteitä, kuten karman laki tai vetovoiman laki.

Ateismi ei tee kenestäkään parempaa tai huonompaa ihmistä

Sen lisäksi onko sitten saanut uskonnollisen kasvatuksen tai ei, ovat jotkut ihmiset uskovaisia ja toiset ihmiset eivät, aivan kuten suuri näyttelijä Fernando Fernán Gómez sanoi. Uskomusjärjestelmä itsessään ei tee kenestäkään parempaa tai huonompaa ihmistä.

Taannoisessa kokeilussa johon osallistui lapsia 5 ja 12 ikävuoden väliltä kuudesta kulttuurillisesti erilaisesta maasta (Kanada, Yhdysvallat, Jordania, Turkki, Etelä-Afrikka ja Kiina), ja jonka suunnitteli Jean Decety, Chicagon yliopiston neurotutkija ja psykologi, havaittiin että oppilaat, joita ei ole kasvatettu uskonnollisia arvoja jakavassa perheessä ovat anteliaampia silloin, kun heidän pitää jakaa omia tavaroitaan muiden lasten kanssa, joita he eivät tunne. Tämä on vähintään erikoista.

Halki historian monet ihmiset ovat määritelleet itsensä ateisteiksi lujasti ja vakaumuksella, vaikka tästä hyvästä altistuivat jopa mahdollisille kostotoimille. He yksinkertaisuudessaan ilmaisivat omat uskomuksensa ja oman tapansa tulkita ihmisten sosiaalisia suhteita vapaasti ja radikaalisti erilaisesta näkökulmasta käsin.

Otetaanpa vähän lähempi katsaus kaikkein kuuluisimpiin ja eniten keskustelua herättäneisiin ateisteihin:

Ayn Rand

Marxistista ajattelua pidetään usein kaikkein vastustavimpana tapana mieltää yhteiskunta uskonnon suhteen. “Objektivismin” luoja vastusti molempia ideologioita väitellen sen puolesta, että jos kukaan pyrkii olemaan erilainen, on uskonnon ja kommunismin kaltaisten ajatusten seuraaminen katastrofaalista.

“Itse asiassa, jos pystyn kiteyttämään asenteeni suhteessa kysymykseen Jumalasta, on se seuraava: kaikesta ymmärtämästäni päätellen on Jumalan määritelmä ‘Se, mitä ihmismieli ei pysty ymmärtämään.’ Ollessani rationalisti, mieleltäni sananmukainen ja uskoessani, että on moraalinen velvollisuus tarkoittaa mitä sanoo, uskon minä aiemman määritelmän tehneiden ihmisten sanaan, olen heidän kanssaan samaa mieltä ja tottelen heitä: Minä en ymmärrä sitä.”
-Ayn Rand-

Ayn Rand

Ayn Rand toi esiin agnostista neoliberaalista filosofiaa, joka on hyväksytty erittäin hyvin tietyissä intellektuelleissa ja taiteellisissa piireissä, jotka toivoivat tämän yksilöllisen ideologian tulevan selitetyksi syvemmällä tasolla. Vaikka hän toikin halki elämänsä esiin ristiriitaisia ajatuksia joistakin sosiaalisista ja poliittisista aiheista, oli hän kuolemaansa asti järkkymätön ateismissaan.

Albert Einstein

Jos on joskus elänyt yksi ihminen, jolta on kyselty kannattiko hän ajatusta Jumalasta vai ei, niin oli se tämä tunnettu tutkija ja suhteellisuusteorian luoja. Einstein oli vannoutunut ateisti, vaikkakin hän todellisuudessa julkisesti julisti olevansa agnostikko koetuksenaan käsitellä akateemista vihamielisyyttä.

Hän ei ollut lainkaan kiinnostunut uskonnosta, eikä käsite Jumalasta ollut keskeinen hänen teorioissaan tai hänen elämässään. Yhdessä julistuksistaan, vastauksena suunnattomaan mielenkiintoon saada tietää hänen mielipiteensä asiasta, Einstein selitti että hänelle Jumalan mahdollinen olemassaolo olisi hyvin samankaltainen, kuin mitä Spinoza kuvaili: kaiken kattava luonnoltaan epädualistinen Jumala, joka on täysin ristiriidassa sen totutun käsityksen kanssa, jonka hyväksyy monet yksijumalaista uskontoa seuraavat ihmiset.

Hypatia Alexandrialainen

Hypatia oli luultavasti kaikkein tärkein muinainen filosofi, Aspasia Miletoslaisen ja Hipparkhian ohella. Hänen hahmonsa on eristetty johtuen siitä, että hänen suunnaton vaikutuksensa vasta kehittymässä olleiden tieteiden historiaan on koetettu salata. Hänen olosuhteensa naisena ja agnostikkona saivat tämän aikaiseksi.

Hypatia Alexandrialainen

Hän ei ollut sitoutunut uskonnollisiin tapahtumiin, joita hänen kaupungissaan esiintyi. Nämä tapahtumat johtivat hänen kammottavaan murhaansa uskonnollisen hierarkian toimesta. Tämä hierarkia näki pelottavan vihollisen tämän naisen matemaattisissa, astronomisissa ja filosofisissa käsitteissä. Surullista kyllä, hänen kuolemansa oli alkusoittoa sille uskonnolliselle kontrollille, joka oli voimissaan keskiajalla.

Karl Marx

Karl Marx oli saksalainen juutalaista syntyperää oleva intellektuelli, joka Friedrich Engelsin kanssa perusti tieteellisen sosialismin, modernin kommunismin, marxismin, sekä materialistisen maailmankäsityksen. Tämän filosofin työtä on mahdotonta syntetisoida, mutta on selvää että hän torjui suoraan ajatuksen Jumalasta, sekä sosiaalisten luokkien olemassaolon.

“Ihmistä hallitsee hänen oman päänsä tuotokset, aivan kuten häntä kapitalistisessa tuotannossa hallitsee hänen omien käsiensä tuotos.”
-Karl Marx-

maailmaa muuttanut ateismi karl marx

Vaikka nämä ajatukset eivät vaikuta liittyvän toisiinsa, niin kun niitä käsitellään yksityiskohtaisemmin löytyy niiden täydellinen logiikka ja johdonmukaisuus: ollakseen vapaampi, yhteiskunnan pitäisi koettaa olla niin tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen kuin mahdollista, mikä on saavutettavissa toiminnan ja yhteiskunnallisen järjen kautta. Jos tämä järki hylätään ja allekirjoitetaan ajatuksia kuten Jumala tai raha keinona ratkaista ongelmia, romahtaa yhteiskunta ja järjestys.

Sigmund Freud

Nykyisin psykologian maailmassa yhtälailla kunnioitetaan ja vihataan Sigmund Freudia. Ja silti toisilla on maltillinen asenne tätä kiisteltyä neurologia kohtaan, antaen tunnustusta hänen aikanaan tekemälleen työlle, mutta uskoen samalla hänen vaikutuksensa nykypäivän psykiatriaan olevan täysin epäsuhta, ja että ainoastaan pieni osa hänen teorioistaan on saanut tukea tieteeltä.

“Olisi todella mukavaa, jos olisi olemassa Jumala, joka loi maailman ja johdattaa hyväntahtoisesti, ja jos universumissa ja tuonpuoleisessa olisi moraalinen järjestys; mutta on varsin silmiinpistävä fakta, että kaikki tämä on sitä mitä me toivoisimme sen olevan.”
-Sigmund Freud-

Täten me voisimme määritellä Freudin ihmisolentojen ystävänä, ihmisenä joka etsi jatkuvasti syitä aikuisten monimutkaisen käytöksen taustalla, ja vaatimalla vaati tarjota yleismaallisen ja kauniin selityksen meidän kaikkein yksityisimmille ja subjektiivisimmille maailmoillemme.

Freudille ajatukselle Jumalasta ei ollut mitään sijaa monimutkaisten ihmisten välisten suhteiden selittämisessä, vaan se ilmensi taantumaa kypsyydessä ja sitoutuneisuudessa. Hänelle tähän liittyi henkilökohtainen epäonnistuminen aidosti tyydyttävien ja hyödyllisten vastausten tarjoamisessa meidän historiamme arvoituksiin.

UUTISIA VERKOSSA