Miksi kaikki tuntuu saavan sinut tolaltasi?

Onko sinusta tuntunut viime aikoina siltä, että kaikki näyttää saavan sinut tolaltasi? Painavatko sinua monet ympäröivät asiat? Jos näin on, sinun on ymmärrettävä, että olet saavuttanut rajasi ja on aika tehdä joitain muutoksia.
Miksi kaikki tuntuu saavan sinut tolaltasi?
Valeria Sabater

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater.

Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

Miksi kaikki näyttää saavan sinut tolaltasi? Miksi olet huolissasi kaikesta ja loukkaannut niin helposti? Jos huomaat tuntevasi näin, jotkut voivat sanoa että liioittelet kaikkea, mitä sinulle tapahtuu. Todellisuudessa jatkuvan epämukavuutesi takana on psykologinen todellisuus, jonka laiminlyöt.

Saatat kärsiä stressistä, ahdistuksesta ja emotionaalisesta uupumuksesta. Stressi todellakin lisää alttiutta negatiivisille tunteille ja ahdistus voi muuttaa minkä tahansa kärpäsen härkäseksi. Tässä on kuitenkin pelissä vielä syvempiä tekijöitä.

Saatat olla yksi niistä ihmisistä, joilla on taipumus menettää viileytensä ja emotionaalinen tasapainonsa, kun pienet asiat menevät pieleen. Sitten, kun kohtaat vakavampia tilanteita, tunnet olevasi täysin lannistunut etkä pysty selviytymään. Näitä tuntemuksia nähdään terapiassa usein.

Katsotaanpa, miksi niin tapahtuu ja mitä sille voidaan tehdä.

Miksi kaikki asiat tuntuvat saavan sinut tolaltasi?

Miksi kaikki tuntuu saavan sinut tolaltasi ja vaikuttavan sinuun niin syvästi

Et ole kivestä tehty. Sydämesi ei ole terästä. Olet tehty lihasta, verestä ja tunteista. Tästä syystä on normaalia, että tunnet itsesi ajoittain loukkaantuneeksi ja tietyt asiat todella vaikuttavat sinuun. Ongelma syntyykin silloin, kun kaikki elämäsi osa-alueet vaivaavat sinua ja herättävät pelkosi, tuskasi ja huolesi päivittäin.

Ymmärtääksesi, miksi kaikki kaikki tuntuu saavan sinut tolaltasi, kuvittele lasillinen vettä joka on ääriään myöten täynnä. Neste edustaa tunteitasi, jotka voivat vuotaa yli hetkenä minä hyvänsä. Mikä tahansa pieni liike, jopa huokaus, saa sinut ymmärtämään, että olet äärirajoillasi, voit räjähtää ja vuodattaa kaiken sisältäsi.

Mutta miksi tunteesi ovat tällä tasolla? Katsotaan tarkemmin.

Liika ajatteleminen ruokkii patologista huolta

Märehdit ja kääntelet asioita tuhat kertaa mielessäsi ja täytät päiväsi sekä yösi huolella. Aivosi eivät saa lepoa. Vietät viikkoja miettiessäsi asioita mutta tekemättä mitään päätöksiä. Kuvittelet pahinta ja kärsit siitä. Sinulla on niin suuri pakkomielle siitä, “entä jos?” ja “minun pitäisi”, että muutat mielesi anteeksiantamattomaksi tuomariksi, joka aina rankaisee sinua siitä, että et tee sitä, mitä mielestäsi sinun olisi pitänyt tehdä.

Tällainen dynamiikka ja henkinen virtaus ruokkivat epämukavuuttasi ja saavat kaiken vaikuttamaan sinuun enemmän kuin on tarpeen. Emory University Yhdysvalloissa teki tutkimuksen, joka ehdotti, että liiallinen ajattelu on ahdistuksen kieli. Tämä voi olla psykologisen epämukavuuden lisäksi myös terveysongelmien syy.

Mitä voit tehdä?

Et voi sammuttaa liiallista ajatteluasi vain kertomalla itsellesi, että aiot ajatella vähemmän. Tämä johtuu siitä, että todellisuudessa mielesi on kuin tehdas, joka ei koskaan lakkaa tuottamasta ideoita, kuvia ja perusteluja. Sinun täytyy tehdä ajatuksistasi hyödyllisiä. Jos jokin asia huolestuttaa sinua, ratkaise se. Jos et pysty ratkaisemaan sitä, hyväksy se ja suuntaa huomiosi muuhun.

Avoin tunnehaava

Syy siihen, miksi asiat vaikuttavat sinuun niin paljon, voi olla menneisyydessäsi, jossakin ratkaisemattomassa traumassa. Jotkut haavat jäävät auki. Tämä tarkoittaa, että kaikki satuttaa sinua liikaa, koska sinulla on psyykkinen vamma, jota et ole käsitellyt. Siksi joskus reagoit suhteettoman rajusti asioihin, jotka eivät ole oikeasti tärkeitä. Lisäksi sinulla voi olla alhainen emotionaalinen kipukynnys.

Mitä voit tehdä?

Sinun täytyy käsitellä menneisyyden kipu ja trauma psykologisen terapian avulla. Sinun on ymmärrettävä, että traumat eivät useinkaan ole seurausta vain yhdestä tietystä tapahtumasta. Koska et käsitellyt traumaa aikanaan, siihen on yhtynyt muita vammoja ajan myötä.

Kun kohtaat nämä tosiasiat, sinun on työskenneltävä tunkeilevien ajatustesi parissa ja hallittava traumaattisiin muistoihin liittyviä tunteitasi. Vasta sitten saat takaisin turvallisuuden tunteen.

Tyttö miettii metsässä.

Tyytymättömyys on sama kuin ylikuormitus

Olet kuilun partaalla, ylikuormitettu ja uupunut. Pahinta on, että tunnet olosi onnettomaksi. Kun ihmettelet, miksi kaikki tuntuu saavan sinut tolaltasi niin helposti, on helppo syyttää stressiä ja ahdistusta. Sinun on kuitenkin varottava tätä johtopäätöstä, koska stressi ja ahdistus ovat aina oireita jostakin.

Ehkä olet tyytymätön elämääsi. Ehkä et tunne motivaatiota työssäsi tai sinulta puuttuu ihmisarvo ja itsetunto. Ehkä olet onnettomassa ihmissuhteessa. Loppujen lopuksi on monia tekijöitä, jotka voivat saada sinut tuntemaan tyytymättömyyttä, ja kun et käsittele niitä, kaikki alkaa vaikuttamaan sinuun ja ahdistut.

Mitä voit tehdä?

Jos kaikki ärsyttää sinua, satuttaa, häiritsee sinua tai saa sinut tolaltasi, sinun on reagoitava. Löydä tunnetilasi juuret ja käsittele sen laukaisimia. Jos et toimi etkä tee rohkeaa päätöstä, tyytymättömyytesi johtaa masennukseen ja sitten kärsit vielä enemmän. Älä normalisoi tilaasi. Muuta se uudeksi toivoksi tekemällä pieniä tai jopa radikaaleja muutoksia.

Lopuksi todettakoon, että kaikki ottavat asiat eri tavalla, ja joskus kaikki kärsivät pahasta olosta. Voit lopettaa nämä tunteet nyt, pitämällä itsestäsi huolta ansaitsemallasi tavalla. Kiintymyksellä, vastuulla ja myötätunnolla.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Kaya, Y., & Dumitras, T. (2018). How to Stop Off-the-Shelf Deep Neural Networks from Overthinking. ArXiv.Orgcs.LG. Retrieved from http://arxiv.org/abs/1810.07052v1 papers3://publication/uuid/46F2E7E2-DA20-44BB-B17F-DA1B09AB0088
  • Kaiser, B. N., Haroz, E. E., Kohrt, B. A., Bolton, P. A., Bass, J. K., & Hinton, D. E. (2015). “Thinking too much”: A systematic review of a common idiom of distress. Social science & medicine (1982)147, 170–183. https://doi.org/10.1016/j.socscimed.2015.10.044
  • Vangkilde, Kasper & Sausdal, David. (2016). Overponderabilia: Overcoming Overthinking When Studying “Ourselves”. Forum: Qualitative Social Research. 17.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.