Luottaisitko ihmiseen, johon vasta tutustuit?

Luottaako vai eikö luottaa sellaiseen ihmiseen, johon vasta tutustuit? Kun elämäämme astuu uusi ihminen, alamme tehdä päätöksiä siitä, luotammeko häneen vai emme. Mutta miten tämä valinta tehdään?
Luottaisitko ihmiseen, johon vasta tutustuit?
Gema Sánchez Cuevas

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Gema Sánchez Cuevas.

Viimeisin päivitys: 12 joulukuuta, 2019

Jos et luota ihmisiin, sillä on monia kielteisiä seurauksia: eristät lopulta itsesi maailmasta ja omaksut vainoharhaisen asenteen. Toinenkaan ääripää, eli sellaiseen ihmiseen luottaminen johon vasta tutustuit, ei myöskään ole hyväksi, sillä voit antaa tilaa elämässäsi ihmiselle, joka ei sitä ansaitse.

Kysymys luottamuksesta sellaiseen ihmiseen, johon olemme vasta tutustuneet, on tullut ajankohtaiseksi sen vuoksi, että tänä päivänä teknologian tarjoamien kanavien avulla uusien ihmissuhteiden luomisesta on tullut helpompaa kuin koskaan. Enemmän kuin missään muualla, virtuaalisessa maailmassa toinen on meille täysi muukalainen, vaikka hän tarjoasi meille tietoa.

Samoin fyysisessä maailmassa voimme luoda siteitä meille aikaisemmin tuntemattomiin ihmisiin, joista tulee meille läheisiä lyhyessäkin ajassa. Joskus se voi olla kauniin ystävyyden tai jopa parisuhteen alku, mutta toisinaan se voi johtaa myös painajaisen alkuun. Kysymys onkin sitten se, kuinka tiedät voitko luottaa sellaiseen ihmiseen, johon vasta tutustuit?

Luottamus on kuin verenpaine. Se on hiljainen ja terveydelle elintärkeä, ja jos sitä käytetään väärin, siitä voi tulla tappava.

-Frank Sonnenberg-

Kuinka luottaa sellaiseen ihmiseen, johon vasta tutustuit?

“Vaisto” ei aina ole niin luotettava

New Yorkin ja Dartmouthin yliopiston tutkijoiden teettämän tutkimuksen mukaan aivoilla kestää vain kolme sekuntia päättää, onko joku luotettava vai ei. Tämä tapahtuma perustuu puhtaasti fysikaalisiin parametreihin. Jos henkilöllä on esimerkiksi esiinpistävät poskiluut ja korkeat kulmakarvat, mielletään tämä ihminen tällöin luotettavammaksi.

Tämän päätelmän tekee yksi aivojen erittäin antiikkisista alueista. Ihmisen esihistoriassa sisäänpäin painuvat posket merkitsivät nälkää, ja nälkäinen ihminen koettiin vähemmän luotettavana. Vaikka tämä parametri ei enää olekaan pätevä nykyisessä yhteiskunnassamme, löytyy se edelleen tallennettuna syvälle aivoihimme.

Samoin on todettu, että meillä on taipumusta luottaa juuri tapaamaamme ihmiseen silloin, kun nämä ihmiset omaavat jonkin jo meille tutun fyysisen piirteen, mikä on samalla myös erittäin heikko ja harhaanjohtava viittaus. Tämän vuoksi kuuluisalla “vaistolla” on suuria rajoituksia. Intuition mukaan on mahdotonta tietää, onko kyseinen ihminen luotettava; tässä suhteessa on kuitenkin myös totta, että kokemus yleensä kouluttaa vaistoa, ja vaikka se ei vapauta virheiden tekemisestä, tekee se niistä vähemmän todennäköisiä.

Toiseen luottaminen on prosessi, ei paljastus

On yksi asia aloittaa vilpittömän luottamuksen periaatteesta ja toinen taas antaa elämämme avaimet sellaiselle ihmiselle, jonka olemme juuri tavanneet. Luottamus on jotain, joka rakentuu ajan myötä, ei hetkestä syntynyt tuotos.

Pääasiallisena sääntönä on, että sellaiset ihmiset, jotka kulkevat ääripäästä toiseen, eivät yleensä inspiroi meissä luottamusta: ne ihmiset, jotka eivät anna meille pienintäkään mahdollisuutta, ja toisaalta ne ihmiset, jotka ovat meille alusta alkaen kuin avoin kirja. Myöskään sellaiset ihmiset, jotka osoittavat meitä kohtaan ihmissuhteen kestoon nähden epänormaalia kiinnostusta, eivät yleensä herätä meissä suurta luottamusta, kuten eivät myöskään ne ihmiset, jotka saavat meidät kokemaan, että he yrittävät liian kovasti tai liian pinnallisin keinoin saamaan meidät pitämään heistä.

Toisaalta taas on tärkeää, että uuden ihmisen ympäristöön tutustutaan ennen tälle luottamuksen tielle siirtymistä. Ei riitä, että näemme ja arvioimme heidän käyttäytymistään kontekstin ulkopuolella. On hyvä tutustua niin ystäviin, työtovereihin, perheeseen ja kaikkiin niihin ihmisiin, joiden kanssa meidän uusi tuttavuutemme on alati tekemisissä. Tällä tavoin voimme saada paljon realistisemman kuvan edessämme seisovasta ihmisestä.

Luottamus ei synny hetkessä vaan rakentuu hiljalleen ajan myötä

Merkit, jotka kannattaa ottaa huomioon

Jos et ole varma siitä, voitko luottaa ihmiseen johon vasta tutustuit, on aiheellista tarkkailla hänen käyttäytymistään mahdollisimman neutraalilla tavalla. On todennäköistä, että tämä varovaisuuden ja kärsivällisyyden harjoittaminen auttaa tarjoamaan sinulle tietoa, jonka pohjalta voit tehdä oikean päätöksen. Ota tässä tapauksessa huomioon seuraavat merkit:

  • Yksityiskohdat ja kohteliaisuudet. Nämä ovat erittäin arvokkaita ominaisuuksia silloin, kun ne tulevat sellaiselta ihmiseltä jonka jo tunnet ja jonka kanssa olet jo rakentanut siteitä. Tuntemattomalle ihmiselle ne voivat kuitenkin olla sekä tapa lähestyä sinua, mutta samalla myös tapa manipuloida sinua.
  • Luottaako hän muihin ihmisiin? Yleensä ne ihmiset, jotka luottavat muihin ihmisiin, ovat itsekin luotettavampia. “Varkaan on helpompi uskoa, että kaikki muutkin varastavat” voisi olla hyvä vertaus tässä tilanteessa, sillä se mitä tämä ihminen näkee muissa, on heijastus siitä mitä hän itse on. Kiinnitä siis tarkkaan huomiota siihen tapaan, jolla hän arvioi muita ihmisiä.
  • Lumous. Tämä on yksi monien manipuloijien ja jopa psykopaattien pääpiirteistä.
  • Vastoinkäymiset ja ärsyyntyminen. Ihmiset paljastavat itsestään usein paljon silloin, kun he joutuvat kohtaamaan turhautumista. Kiinnitä siis tarkasti huomiota siihen, miten ihminen hallitsee tilanteita silloin, kun todellisuus ei vastaakaan hänen toiveitaan.

Yhteenvetona voimme todeta, että epäilykset uusia ihmisiä kohtaan ovat terve periaate. Onkin parasta odottaa, että aika tarjoaa meille tarvittavan tiedon siitä, voiko kyseiseen ihmiseen luottaa. Jos tämä tieto on positiivista, suhde etenee luonnollisesti, jolloin keskinäinen luottamus kasvaa lujittaen samalla suhdetta.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Herreros Vázquez, F. (2004). ¿Por qué confiar? Formas de creación de confianza social. Revista mexicana de sociología, 66(4), 605-626.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.