Katkeileva uni on vaarallisempaa kuin riittämätön uni
Katkeileva uni voi olla haitallisempaa kuin riittämätön unensaanti. Tätä on kenties vaikea uskoa, mutta oletko jonain yönä heräillyt jatkuvasti? Miltä olosi tuntui seuraavana päivänä? Olit luultavasti uupunut, huonolla tuulella, apaattinen ja epämotivoitunut.
Unihäiriöt ovat yleisempiä ja vakavampia kuin luultavasti ajatteletkaan. Yölliset heräilyt ovat kuin pieniä repeämiä normaalin unisyklisi kankaassa. Kuten jo luultavasti tiedätkin, nämä unen vaiheet noudattavat hyvin konkreettisia syklejä ja aikoja. Niiden keskeytyminen häiritsee aivojen tasapainoa ja muita aineenvaihduntatoimintoja, joita elimistö suorittaa yöaikaan.
Hyvät yöunet vaikuttavat elämänlaatuun. Tästä syystä on tärkeää varmistaa, että saat riittävästi unta. Uni on nimittäin biologinen tarve, josta fyysinen terveytesi ja psyykkinen hyvinvointisi riippuvat.
Mitä katkeileva uni voi aiheuttaa?
Katkeilevaan uneen liittyy useita haitallisia vaikutuksia. Useimmat tuoreet vanhemmat ja vuorotyöntekijät ovat niistä erittäin tietoisia. Yöunen laadusta puhuttaessa nukuttujen tuntien määrä on aivan yhtä tärkeää kuin unen jatkuvuuskin (katkeilun välttäminen).
Toistuvat heräilyt ovat eräänlaista unettomuutta, joka on yhdenlainen unihäiriö. Saatat mennä nukkumaan illalla esimerkiksi yhdentoista aikaan ja nukahtaa välittömästi. Jos kuitenkin heräilet 20 kertaa seuraavien kahdeksan tunnin aikana, et saa tervettä tai palauttavaa unta. Ikävä kyllä tämä on todellisuutta tuhansille ihmisille.
Katsotaan seuraavaksi joitakin kyseisen ongelman seurauksia.
Hidasaaltounen väheneminen merkitsee suurempaa masennusriskiä
Katkeileva uni kolmena peräkkäisenä yönä tekee jo olosta vähemmän optimistisen, kertoo Baltimoressa sijaitsevan John Hopkinsin yliopiston tekemä tutkimus. Psykiatrian professori ja tutkimusjohtaja Patrick Finan kertoo seuraavaa:
- Katkeileva uni on mielialan kannalta pahempi asia kuin unen puute.
- Unen katkeileminen yöllä muuttaa unisyklejä.
- Unen katkeilun takia on mahdotonta siirtyä Non-REM-univaiheesta REM-univaiheeseen, joka on erittäin tärkeää keholle ja aivoille.
- Nämä muutokset vähentävät hidasaaltojen määrää aivoissa.
- Hidasaaltounen väheneminen korreloi eri häiriöiden, kuten masennuksen, suurentuneen riskin kanssa.
Lyhyiden pätkien nukkuminen yöllä stressaa aivoja ja estää jokaisen univaiheen kaikkien välttämättömien prosessien suorittamisen. Tällä on vakava vaikutus mielialaan.
Muistiongelmat ja pitkän aikavälin kognitiiviset ongelmat
Katkeilevan unen vaikutukset voivat olla vaarallisia, erityisesti jos niitä esiintyy pitkiä aikoja. Alankomaiden neurotieteiden instituutin Uni & Kognitio -ryhmän tekemä tutkimus paljastaa, että yksi yleisimmistä katkeilevan unen haittavaikutuksista on muistin pätkiminen.
- Unen rakenne ja unisyklit ovat välttämättömiä sen kannalta, että kaikki hereillä olon aikana opittu painuu mieleen. Tämä koskee kaikkea mitä näemme, tunnemme, koemme ja niin edelleen.
- Hidasaaltounen aikana ja myöhemmin REM-univaiheessa aivot painavat tapahtumat lujasti deklaratiiviseen muistiin (pitkäkestoinen muisti).
- Muita katkeilevan unen haittavaikutuksia ovat keskittymisongelmat ja päättämättömyys. Laadukkaan unen puute hidastaa reaktioaikoja ja vaikeuttaa elämän ongelmiin vastaamista.
Unen katkeiluun liittyy pitkällä aikavälillä myös eräs toinen tärkeä seikka: se voi aiheuttaa kognitiivisia puutoksia. Aivoista tulee hauraammat ja vähemmän terävät. Ne muodostavat vähemmän hermoyhteyksiä, ja neurodegeneratiivisten sairauksien kuten Alzheimerin taudin riski kasvaa.
Katkeileva uni voi aiheuttaa migreenejä
Viikkoja tai kuukausia kestävät unihäiriöt aiheuttavat usein päänsärkyjä. Sinäkin olet luultavasti jo kokenut tämän jossain vaiheessa elämääsi, sillä useimmat ovat. Kyseessä on se tyypillinen sumea olo aamuisin, joka hitaasti muuttuu migreeniksi.
Tutkimukset osoittavat, että kun aivot eivät saavuta REM-univaihetta, yksi yleisimmistä sivuvaikutuksista on tällaisten häiritsevien vaivojen puhkeaminen. Esimerkiksi tämä tutkimus Kalifornian yliopiston neurologian laitokselta yhdistää katkeilevan unen migreenien puhkeamiseen. Syy saattaa piillä geenimutaatiossa. Näitä kiehtovia johtolankoja mahdollisista yleisten ongelmien syistä tullaan varmasti tutkimaan lisää tulevina vuosina.
Unihäiriöiden hoito
Katkeileva uni voi johtua jostakin laukaisevasta tekijästä, joka on tärkeä tunnistaa. Tästä syystä sinun tulisi lähteä lääkäriin, mikäli et tunne saavasi riittävästi levollista unta. Jos heräät väsyneempänä kuin mitä olit nukkumaan mennessäsi, tai muistisi pettää jatkuvasti ja päätäsi särkee, varaa aika lääkärille.
Levottomien jalkojen oireyhtymä ja uniapnea liittyvät usein yöllisiin heräilyihin. Toinen yhteinen tekijä on stressi. Ihmiset helposti käyttävät ilman reseptiä saatavia unilääkkeitä sen sijaan, että he ratkaisisivat ongelman juurisyyn.
Terveellisten elämäntapojen omaksuminen ja teknologian käytön välttäminen vähintään kaksi tuntia ennen nukkumaanmenoa voi auttaa vähentämään yöllisiä heräilyjä. Oli lähestymistapasi mikä tahansa, puutu uniongelmiin mahdollisimman nopeasti ennen kuin ne muuttuvat krooniseksi.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Libman, E., Fichten, C., Creti, L., Conrod, K., Tran, D. L., Grad, R., Jorgensen, M., Amsel, R., Rizzo, D., Baltzan, M., Pavilanis, A., & Bailes, S. (2016). Refreshing Sleep and Sleep Continuity Determine Perceived Sleep Quality. Sleep disorders, 2016, 7170610.https://doi.org/10.1155/2016/7170610
- K. C. Brennan, E. A. Bates, R. E. Shapiro, J. Zyuzin, W. C. Hallow s, Y. Huang, H.-Y. Lee, C. R. Jones, Y.-H. Fu, A. C. Charles,
L. J. Ptáček, Casein Kinase Iδ Mutations in Familial Migraine and Advanced Sleep Phase. Sci. Transl. Med. 5, 183ra56 (2013). - Kishi, A., Van Dongen, H. P., Natelson, B. H., Bender, A. M., Palombini, L. O., Bittencourt, L., Tufik, S., Ayappa, I., & Rapoport, D. M. (2017). Sleep continuity is positively correlated with sleep duration in laboratory nighttime sleep recordings. PloS one, 12(4), e0175504.https://doi.org/10.1371/journal.pone.0175504
- Van Someren, E. J., Cirelli, C., Dijk, D. J., Van Cauter, E., Schwartz, S., & Chee, M. W. (2015). Disrupted Sleep: From Molecules to Cognition. The Journal of neuroscience : the official journal of the Society for Neuroscience, 35(41), 13889–13895.https://doi.org/10.1523/JNEUROSCI.2592-15.2015