Masennuksen uusiutuminen: riskit ja ennaltaehkäisy

25 lokakuu, 2020
Masennuksen uusiutuminen on yleistä. Sen lisäksi, että voi tuntua vaikealta aloittaa hoito uudelleen, potilaan on myös käsiteltävä syyllisyyden, syyttämisen sekä itseluottamuksen vähenemisen negatiivisia tunteita.

Masennuksen uusiutuminen voi olla turhauttava ja jopa pelottava kokemus. Ikään kuin tilanne ei olisi jo tarpeeksi huono, voi masennuksen uusiutumiseen liittyä usein myös syyllisyyden ja syyllistämisen tunteita. Tilastojen mukaan masennuksen uusiutuminen on itse asiassa melko yleistä; noin 80 prosenttia masennuksesta kärsivistä potilaista kokee jonkinasteisia takaiskuja kymmenen vuoden sisällä alkuperäisestä diagnoosista.

Yksi eniten takaiskuja aiheuttava tila on pitkäaikainen masennus eli dystymia. Se on tyypillisesti hyvin pitkäkestoinen sairaus, mutta varsinaista masennusta lievempi. Tämän häiriön oireet ovat yleensä sellaisia, jotka lisääntyvät ja vähentyvät useamman vuoden ajan.

Voit varmasti kuvitella, että dystymian kanssa eläminen voi olla hyvin uuvuttavaa ja monimutkaista. Siitä huolimatta, että oireet ovat lievempiä kuin varsinaisessa masennuksessa, heikentää sairaus joka tapauksessa potilaan toimintakykyä ja yleistä elämänlaatua. Elämänsä aikana dystymiaa potee aikuisväestöstä noin 6 % ja se on huomattavasti yleisempää naisten keskuudessa.

Kaikki tämä osoittaa sen, että meillä ei ole edelleenkään tarpeeksi työkaluja erilaisten mielen häiriöiden hoitoon. Konkreettisen ja käyttökelpoisen tiedon valtava puute estää meitä todella ymmärtämästä, kuinka monimutkaista ja haastavaa monen ihmisen päivittäinen arki voi olla.

Monet ihmiset ajattelevat yhä esimerkiksi, että masennuksesta kärsivät ihmiset ovat jollain tavalla heikompia kuin muut. Kaikista psykologian edistysaskeleista sekä verkossa saatavilla olevasta tiedosta huolimatta kognitiivisiin häiriöihin liittyy yhä vahva stigma. Eikä pelkästään tämä ole ongelma, vaan meillä on vielä pitkä matka edessä tehokkaiden menetelmien kehittämisessä masennuksen tehokkaaseen hoitoon.

Masennuksen uusiutuminen on melko tavallista.

Mistä masennuksen uusiutuminen voi johtua

Masennus on senlaatuinen häiriö, että se vaatii sekä lyhytaikaisia että pitkäkestoisia lähestymistapoja sairauden hoitamiseksi. Mikäli terapeuttisi julistaa sinut “parantuneeksi” lääkehoidon tai terapiaan pohjautuvan hoitojakson jälkeen, se ei todellakaan tarkoita, että voit jättää tämän asian taaksesi loppuelämäksesi. Masennus pysyttelee aina lähellä ja voi vaania heti nurkan takana. Se ei yleensä katoa ilman ohjattua väliintuloa, ihmisen vakaata halua muuttua tai ympärillä olevien vankkumatonta tukea. Vaikka lääkkeistä voi olla apua, eivät ne paranna itse sairautta, vaan tämä vaatii joka tapauksessa kovaa työtä.

Usein käy niin, että potilas jonka tila näyttää merkittävästi paremmalta, voi silti kokea mitä ammattilaiset kutsuvat “oirejäänteiksi”. Nämä oireet voivat voivat helposti johtaa takaiskuun parantumisprosessissa ja niitä voi olla jopa vaikea huomata ensi alkuun. Vuonna 2011 Irlannissa Dublinin yliopistossa tehtiin tutkimus masennuksen esiintymisestä väestön keskuudessa sekä sairauden tyypillisistä merkeistä. Tutkimuksen perusteella tehtiin seuraavia päätelmiä:

  • Kognitiiviset oirejäänteet ovat kaikkein yleisimpiä. Nämä voivat sisältää ajatuksia, asenteita sekä negatiivista näkökulmaa elämään. Kaikki nämä tekevät täydellisestä parantumisesta erittäin haastavaa. Lisäksi hermostuneisuus, oikeiden sanojen löytämisen vaikeus, päätöksen teon vaikeus sekä yleinen hitaus ovat myös melko yleisiä merkkejä.
  • Potilaat voivat kärsiä myös fyysisistä oirejäänteistä. Matala energiataso sekä erilaiset univaikeudet ovat näistä yleisimpiä ja näkyvimpiä merkkejä.

Sukelletaanpa vielä hieman syvemmällä tähän asiaan.

Masennuksen uusiutuminen voi johtua ajatusten kaavamaisuudesta

Kun masennus uusiutuu, tiedät jo valmiiksi, mitä tulemaan pitää. Sinun tulee muun muassa aloittaa aikaisempi hoitosi uudestaan ja keskustella lääkärisi kanssa parhaista menetelmistä hoitosi kannalta.

Kanadassa Toronton yliopistossa julkaistu Tohtori Norman A. Farbin tekemä tutkimus esittää, että ihmisen ajatusten kaavamaisuus on iso syy masennuksen uusiutumiseen. Olemme siis tottuneet ajattelemaan tietyllä tavalla ja ajatuksemme noudattavat pitkälti tätä samaa kaavaa. Mikäli jatkuvasti haluat esittää uhria, kuunnella liian kriittistä sisäistä ääntäsi ja asennoitua kaikkeen negatiivisesti, on silloin myös masennuksen uusiutumisen riski erittäin korkea.

On tärkeää pitää mielessä, että nämä ajatukset joihin olemme tottuneet ovat verrattavissa siihen, että soutaisimme merelle veneessä, jonka pohjassa on reikä. Negatiivinen ajattelu hukuttaa sinut alleen. Se on uuvuttavaa ja estää luovien ja käyttökelpoisten ajatusten nousemista esille, jotka voisivat oikeasti auttaa sinua selviytymään elämän aallokossa. Tämänkaltainen sisäinen dialogi voi jopa vakuuttaa sinut siitä, ettet osaa enää uida. Mikäli annat tilanteen mennä näin pitkälle, siitä voi olla erittäin vaikeaa palata takaisin veden pinnalle.

Tämänkaltaiset kognitiiviset oireet ilmenevät myös usein fyysisinä oireina. Tunnet olosi veltoksi ja väsyneeksi. Sinulla voi olla univaikeuksia tai saatat kärsiä erilaisesta lihassärystä.

Tietoiseen läsnäoloon perustuva kognitiivinen terapia

Kun masennus uusiutuu, tulee sinun hakea apua alan asiantuntijalta. Älä esitä, että kaikki on hyvin. Mikäli olet sisäisesti rikki, älä hymyile ja jatka kuin mikään ei olisi vialla. Kenties menet iltaisin sänkyyn ja toivot, että olosi on aamulla parempi. Vaikka tämä pieni toivon kipinä voi tarjota jonkinlaista helpostusta, et tule parantumaan pelkästään sen avulla, vaan sinun on haettava ammattiapua.

Monet ihmiset yrittävät selviytyä masennuksesta omin avuin. Toiset aloittavat psykologisen terapian, mutta luovuttavat jossain vaiheessa kuuden ensimmäisen hoitokuukauden aikana. Tuo aika ei yksinkertaisesti riitä. Mikäli aidosti haluat kohdata masennuksesi ja välttää takaiskut, on tietoiseen läsnäoloon perustuva kognitiivinen terapia yksi tehokkaimmista hoitokeinoista monien potilaiden kohdalla.

Tämäntyyppisen terapian hyöty on osoitettu useammassa tutkimuksessa, joista yksi on Oxfordin yliopistossa (ja myöhemmin Cambridgessa sijaitsevassa MRC Cognition and Brain Sciences -yksikössä)  lääkäri John D. Teasdalen kirjoittama julkaisu.

Jopa sellaiset potilaat, jotka ovat kärsineet useammasta takaiskusta, voivat tietoiseen läsnäoloon perustuvan terapian avulla kokea merkittävää parannusta oloonsa. Lisäksi potilaat oppivat arvokkaita strategioita vähentääkseen sisäistä negatiivista dialogiaan, hallitakseen ajatustensa kaavamaisuutta ja harjoitellakseen positiivia tapoja ja käyttäytymismalleja, joiden avulla he voivat estää masennuksen uusiutumisen tulevaisuudessa. Pidä mielessä, että näistä henkisistä haasteista ja tästä tunteiden vuoristoradasta joita masennus aiheuttaa on mahdollista selviytyä. Vaikka se vaatiikin sisua, kovaa työtä sekä päättäväisyyttä, on se ehdottomasti sen arvoista. Sinä ansaitset voida hyvin. 

  • Richards, D. (2011, November). Prevalence and clinical course of depression: A review. Clinical Psychology Review. https://doi.org/10.1016/j.cpr.2011.07.004
  • Teasdale, J. D., Segal, Z. V., Williams, J. M. G., Ridgewaya, V. A., Soulsby, J. M., & Lau, M. A. (2000). Prevention of relapse/recurrence in major depression by mindfulness-based cognitive therapy. Journal of Consulting and Clinical Psychology68(4), 615–623. https://doi.org/10.1037/0022-006X.68.4.615