Ikäero parisuhteissa: rakkaus on muutakin kuin numeroita

16 heinäkuu, 2020
Parisuhteet, joiden osapuolilla on iso ikäero, saavat edelleen paljon kritiikkiä ja epäilyksiä osakseen. Tässä artikkelissa puhumme siitä, kuinka rakkaus on muutakin kuin numeroita.
 

Todellinen rakkaus ei katso ikää; siinä on kyse intohimosta, vetovoimasta ja samojen arvojen sekä elämänprojektien jakamisesta. Ikäero parisuhteissa on siltikin monien ihmisten mielenkiinnon ja juoruamisen kohde.

Parisuhteet, joiden osapuolilla on suuri ikäero, saavat usein osakseen kritiikkiä. Monet niistä, jotka tällaisia suhteita kritisoivat, epäilevät onko kyseessä oikea rakkaus. He uskovat, että tällaisten suhteiden taustalla on piileviä motiiveja, ainakin jommalla kummalla osapuolella.

Parisuhteita, jotka ovat tunnettuja suurista ikäeroistaan

Emmanuel Macron ja hänen vaimonsa Brigitte; Harrison Ford ja Calista Flockhart; Michael Douglas ja Catherine Zeta-Zones; Hugh Jackman ja Deborra-Lee Furness… Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä kuuluisista pareista, joiden ikäerot eivät ole estäneet heitä rakentamasta vakaata ja onnellista suhdetta. 

Yhteiskunnallisten arvojen kehityksestä huolimatta nämä parit eivät ole säästyneet kritiikiltä.

Esimerkkinä tästä on se, että jos parilla on oltava ikäero, olisi sen oltava niin, että mies on vanhempi osapuoli. Jos nainen sattuu olemaan vanhempi, ennakkoluulot sen kuin kasvavat.

Tästä aiheesta suoritetut tutkimukset ovat myös osoittaneet, että negatiivinen yhteiskunnallinen painostus voi olla usein syynä tällaisten suhteiden hajoamiseen.

Rakkaus on sokea, eikä se katso ikää. Mutta kollektiivisessa tiedostamattomuudessamme uskomme edelleen, että jos Amorin nuolen on johonkin osuttava, sen pitäisi olla keskenään samanikäisiin ihmisiin.

 

Rakkaus ei katso silmin, vaan mielellä, ja siksi lentävä Amor maalataan sokeana.”

-William Shakespeare, Keskiyön unelma–

Macron vaimoineen.

Onko ikäerolla oikeasti väliä?

Suuri ikäero on parisuhteissa tavallisesti iso haaste. Tämä johtuu usein taustalla olevasta stigmasta ja yhteiskunnan ennakkoluuloista.

Tuoreet San Diegon yliopiston Brian Collissonin ja Luciana Ponce De Leónin suorittamat tutkimukset korostavat seuraavia asioita:

Parisuhteessa, jossa osapuolien välinen ikäero on 15-20 vuotta, havaitaan epätasa-arvoa.

Havaittu epätasa-arvo perustuu yhteiskunnallisiin ennakkoluuloihin. Yleisin ajatus on, että parisuhteen vanhempi osapuoli pyrkii saavuttamaan jonkin tietyn statuksen tämän suhteen avulla. Ajatellaan, että tuo henkilö haluaa olla muiden ihailema. Tämä pitää paikkansa etenkin miesten osalta. Nuoremman naisen kanssa oleminen voi tavallaan merkitä valloitusta ja vahvistaa itsetuntoa.

Käyttämällä samaa epätasa-arvon havaintoa, myös parisuhteen nuorempi osapuoli saa osakseen kritiikkiä. Ihmiset sanovat, että nuorempi osapuoli haluaa vain tuntea olevansa turvassa ja korvaamaan isä- tai äitihahmon poissaolon elämässään. Eräs toinen olettamus on, että nuorempi osapuoli tuntee viehätystä vanhemman kumppanin taloudellista asemaa kohtaan.

 

Nämä stigmat ovat menettämässä voimiaan

On toki totta, että joissakin tällaisissa suhteissa on ihmisiä, jotka ovat suhteessa vain itsensä vuoksi – etsien statusta, taloudellista vakautta, suojaa, yms.

Mutta rakkautta, joka ylittää sukupolvien rajat, tapahtuu useammin kuin uskommekaan. Tällaiset romanssit, jotka alkavat odottamattomasti, välttelevät tällaista sosiaalista häpeää, kunnes parisuhteesta tulee luja.

Vanhemman miehen ja nuoremman naisen väliset suhteet ovat aina vain hyväksytympiä. Mutta vanhemman naisen ja nuoremman miehen välisen suhteen aiheuttama stigma pysyy edelleen. Tätä tapahtuu myös homo- ja lesboparien välillä. Tällaisissa suhteissa ennakkoluulot ovat kaksinkertaiset verrattuna heteroparisuhteisiin.

Rakkaudessa arvoilla on väliä, ei numeroilla

Sosiaalisen stigman ohella on myös muita haasteita. Yksi haaste, jonka tällaiset pariskunnat saattavat kohdata on se, että he kuuluvat eri sukupolviin. Ero heidän yhteiskunnallisessa kasvatuksessaan tarkoittaa joskus sitä, että heillä on arvoja ja koulutuksellinen tausta, jotka eroavat huomattavasti toisistaan. Heidän omat ystävänsä ovat myös hyvin erilaisia, ja he saattavat haluta viettää aikaa paikoissa, joissa parisuhteen toinen osapuoli ei halua olla.

Tämäntyyppisiä ongelmia voidaan havaita enemmän silloin, kun ikäero parisuhteissa menee yli 20 vuoden. Kaikkien näiden ongelmien kanssa voidaan kuitenkin tulla toimeen, ajan kanssa. Tämä kuitenkin vaatii harmoniaa ja sitä, että osapuolet kunnioittavat menestyksekkään parisuhteen neljää peruspilaria:

 
  • Yhteiset tavoitteet ja tulevaisuudennäkymät.
  • Samojen arvojen jakaminen.
  • Tyydyttävä yhteinen seksielämä.
  • Persoonallisuudet, jotka täydentävät toisiaan.
Ikäero parisuhteissa on juoruamisen aihe.

Lopuksi, monissa tapauksissa voimme verrata romanttisten suhteiden ikäeroa osapuolten välille piirrettyyn siltaan. Tämän sillan on ylitettävä yhteiskunnallisia ennakkoluuloja ja hyödyttömiä kommentteja.

On totta, ettei rakkaus ole aina helppoa. On esteitä, jotka on voitettava; haasteita, joiden kanssa on nähtävä vaivaa; vaikeita tilanteita, jotka on kohdattava. Mutta jos pari kohtaa ne yhdessä, ja jos he pysyvät lujina sitoumuksessaan toisiaan kohtaan, he voivat saavuttaa kaiken haluamansa.

 
  • Collisson, Brian, and Luciana Ponce De Leon, “Perceived inequity predicts prejudice towards age-gap relationships,” Curr Psychol (2018), https://doi-org.libproxy.sdsu.edu/10.1007/s12144-018-9895-6.
  • Lehmiller, Justin J., and Christopher R. Agnew, “Commitment in Age-Gap Heterosexual Romantic Relationships: A Test of Evolutionary and Socio-Cultural Predictions,” Psychology of Women Quarterly 32, no. 1 (March 2008): 74–82.
  • The marital satisfaction of differently aged couples. Wang-Sheng Lee y Terra McKinnish. Journal of Population Economics 2017 doi.org/10.1007/s00148-017-0658-8