SDQ-testi alaikäisten kykyjen ja vaikeuksien arvioimiseksi

SDQ-testi mahdollistaa alaikäisten psykologisten vaikeuksien havaitsemisen varhaisessa vaiheessa. Se tarjoaa hyvin helposti saatavilla olevan profiilin, mutta samalla se toimii erittäin arvokkaana työkaluna sen tarjoamien tietojen suhteen.
SDQ-testi alaikäisten kykyjen ja vaikeuksien arvioimiseksi
Elena Sanz

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Elena Sanz.

Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

On arvioitu, että noin 15 prosenttia alaikäisistä kärsii jostakin psykologisesta häiriöstä. Näiden häiriöiden tarkka diagnoosi on kuitenkin haastavaa, sillä monissa tapauksissa kliinisiä oireita erottava linja leikkaa tai sekoittuu sellaisiin ilmenemismuotoihin, jotka eivät viittaa psykologiseen häiriöön. SDQ-testi, josta puhumme tänään, on erinomainen resurssi lasten ja nuorten mahdollisten mielenterveyshäiriöiden tunnistamisessa.

Lapsuus on ratkaiseva vaihe, jossa varhainen mielenterveyshäiriön havaitseminen voi estää sen etenemisen ja yhteyden muihin psykologisiin ongelmiin. Mutta lisäksi tämä on suuri ja tärkeä hetki parantaa lapsen ominaisuuksia ja kykyjä. Siksi SDQ-testi auttaa osoittamaan meille sekä alaikäisen heikkoudet että vahvuudet.

On arvioitu, että noin 15 prosenttia alaikäisistä kärsii jostakin psykologisesta häiriöstä

SDQ-testi alaikäisten kykyjen ja vaikeuksien varhaista havaitsemista varten

Vahvuuksia ja heikkouksia mittaava SDQ-testi (eng. The Strengths and Difficulties Questionnaire) on seulontatesti. Tämä tarkoittaa toisin sanoen sitä, että se on suunniteltu suorittamaan niin kutsuttu “ensimmäinen lakaisu”, joka puolestaan auttaa havaitsemaan mahdolliset riskialttiit tapaukset. Myöhemmässä vaiheessa toki on tarpeen, että diagnoosia vahvistetaan ja arvioidaan perusteellisemmin muilla välineillä. Kyseessä on kuitenkin todella arvokas mittausväline, jolla päästään hyvään alkuun.

SDQ-testi on yksinkertainen 25 kappaleesta koostuva testi, joka on jaettu viiteen eri asteikkoon. Niistä neljä arvioi vaikeuksia, kun taas viimeinen mittaa alaikäisen prososiaalista käyttäytymistä. Sitä voidaan soveltaa 4–16-vuotiaisiin alaikäisiin. Lisäksi sitä voidaan täydentää vanhempien ja opettajien tai jopa alaikäisensä itsensä suorittamilla versioilla, jos he omaavat ikänsä puolesta tähän testiin tarvittavan kognitiivisen kypsyyden.

Jokaisella väitteellä on kolme vastausvaihtoehtoa: ei ole totta, on jokseenkin totta, on ehdottomasti totta. Vastausten perusteella jokaiselle arvioidulle alueelle saadaan pistemäärä sekä globaali vaikeutta mittaava indeksi. Testin muodostavat asteikot ovat seuraavat:

Emotionaaliset oireet

  • Alaikäinen valittaa usein päänsärkyä, vatsakipuja tai pahoinvointia.
  • Hänellä on monia huolenaiheita. Hän näyttää usein levottomalta tai huolestuneelta.
  • Hän tuntee olonsa usein onnettomaksi, lannistuneeksi tai itkuiseksi.
  • Hän tuntee olevansa hermostunut tai riippuvainen uusien tilanteiden edessä. Hän menettää itseluottamuksensa helposti.
  • Hänellä on monia pelkoja ja hän säikähtää helposti.

Käytökseen liittyvät ongelmat

  • Alaikäisellä esiintyy usein raivokohtauksia tai tai huonoa käytöstä.
  • Hän on yleensä kuuliainen ja tekee usein kaiken sen, mitä aikuiset pyytävät häntä tekemään.
  • Hän tappelee tai joutuu usein vaikeuksiin muiden lasten/nuorten kanssa.
  • Hän valehtelee tai huijaa usein.
  • Hän varastaa asioita kotona, koulussa tai muualla.

Hyperaktiivisuus

  • Alaikäinen on levoton ja hyperaktiivinen, eikä kykene pysymään paikallaan pitkiä aikoja.
  • Hän liikkuu jatkuvasti ja on kuriton.
  • Hän on hajamielinen ja hänen keskittymiskykynsä herpaantuu helposti.
  • Hänellä on tapana miettiä asiat läpi ennen niiden tekemistä.
  • Hän saa päätökseen sen minkä on aloittanut, ja hänellä on hyvä keskittymiskyky.

Ongelmat koulukavereiden kanssa

  • Alaikäinen on melko yksinäinen ja leikkii/pelaa yleensä yksin.
  • Hänellä on ainakin yksi hyvä ystävä.
  • Yleisesti ottaen muut lapset/nuoret pitävät hänestä.
  • Muut lapset/nuoret häiritsevät tai kiusaavat häntä.
  • Hän pärjää paremmin aikuisten seurassa kuin muiden lasten/nuorten kanssa.

SDQ-testin prososiaalinen asteikko

  • Alaikäinen ottaa muiden ihmisten tunteet huomioon.
  • Hän viettää usein aikaa muiden lasten/nuorten kanssa.
  • Hän tarjoaa apua, kun joku on loukkaantunut, järkyttynyt tai sairas.
  • Hän kohtelee itseään nuorempia hyvin.
  • Hän tarjoaa usein apuaan vanhempien, opettajien tai muiden lasten auttamiseksi.
SDQ-testin pistemäärä auttaa kertomaan, tarvitseeko alaikäinen syvempää tutkimusta silloin, jos profiilissa esiintyy normaalista poikkeavia kohtia

SDQ-testin korjaus ja tulkinta

SDQ-testin korjausta varten huomioon otetaan vain testin neljä ensimmäistä asteikkoa, eli toisin sanoen prososiaalisen käyttäytymisen asteikko jätetään tältä osin syrjään. Näistä neljästä asteikosta puolestaan saadaan vaikeuksia mittaava pistemäärä, joka määrittää, tarvitseeko alaikäinen syvempää tutkimusta silloin, jos profiilissa on havaittu normaalista poikkeavia kohtia.

Pistemäärä saadaan seuraavalla kaavalla: jokaisessa kohdassa vastaus ei ole totta” tuo nolla pistettä, vastaus on jokseenkin totta” tuo yhden pisteen ja vastaus on ehdottomasti totta” tuo kaksi pistettä. Poikkeuksena tähän lihavoituna merkityt kohdat (joita on yhteensä kolme), joissa vastaus “ei ole totta” antaa kaksi pistettä ja vastaus “on ehdottomasti totta” ei tuo yhtään pistettä. Vastaus “on jokseenkin totta” pysyy samana, eli antaa yhden pisteen.

Jos pistemäärä on vähintään 16, voidaan katsoa, että alaikäisellä esiintyy emotionaalisia tai käyttäytymiseen liittyviä vaikeuksia, jolloin näiden näkökohtien perusteellinen arviointi on tarpeen. Tästä syystä tämä kyselylomake on erityisen hyödyllinen sellaisissa tilanteissa, joissa testin kohteena ovat normaalit lapset tavanomaisissa tilanteissa, kuten terveydenhoidon vastaanotolla tai koulussa.

Tällä tavalla sellaiset olosuhteet, joita ei muuten ehkä olisi tunnistettu, voidaan havaita jo varhaisessa vaiheessa. Tämä puolestaan mahdollistaa alaikäisen riittävän arvioinnin sekä mahdollisen häiriön asianmukaisen diagnoosin sekä sellaisten toimenpiteiden käyttöönoton, jotka minimoivat kyseisen häiriön vaikutuksia hidastaen sen etenemistä ja ehkäisten samalla siitä johtuvia tulevia ongelmia.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Zubillaga, M., Rodríguez, Á. S., Hinojal, C. T., Serrano, A. C., & García, E. O. (2009). Uso del Cuestionario de Capacidades y Dificultades (SDQ) como instrumento de cribado de trastornos psiquiátricos en la consulta de pediatría de Atención Primaria. Bol Pediatr49, 259-262.
  • Castillo, M. (2018). Estudio estructural del Cuestionario de capacidades y dificultades (SDQ) en niños de 2 a 4 años de Montevideo y Canelones.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.