Logo image
Logo image

7 keinoa lasten käytösongelmien ehkäisyyn

4 minuuttia
Kaikkein paras kurinpitokeino on ehkäisevät toimet. Lasten käytösongelmien ehkäisy vaatii kuitenkin aikaa ja vaivannäköä.
7 keinoa lasten käytösongelmien ehkäisyyn
Sergio De Dios González

Tarkistanut ja hyväksynyt: psykologi Sergio De Dios González

Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

Lasten käytöshäiriöt ovat yksi vanhempia, kasvattajia ja opettajia yhdistävä stressitekijä. Vaikka emme olisikaan suoraan joutuneet kokemaan niitä, tiedämme, että huonot käytöstavat ja haastava käyttäytyminen voivat olla todellinen huolenaihe. Hyvä uutinen on kuitenkin se, että lasten käytösongelmien ehkäisy on mahdollista, ja siihen liittyviä ongelmia pystyy ratkaisemaan.

Lasten käytösongelmien ehkäisy on aikaavievää ja vaatii vaivannäköä. Asialle omistautuminen voi silti pitkässä juoksussa säästää paljonkin aikaa ja tuloksena on onnellisempi ja parempi perhe-elämä.

“Kun sivistät lasta, häntä ei ole tarpeen rangaista aikuisena.”

Pythagoras

Keskeistä lasten käytösongelmien ehkäisemisessä

Lapset ja nuoret oireilevat monesta syystä. Keskeistä käytösongelmien ehkäisemisessä on yrittää ymmärtää mitä lapsi haluaa ja mikä häntä motivoi toimimaan tietyllä tavalla.

On tärkeää pitää kirjaa myös olosuhteista, jotka laukaisevat tietynlaisen ongelmakäyttäytymisen, jotta voisit selvittää missä määrin pystyt vahvistamaan häntä positiivisesti. Vaikka jokaisella lapsella on omat erilaiset tarpeensa, on olemassa joitakin yleispäteviä keinoja, joilla lasten käytösongelmien ehkäisy voi onnistua.

Some figure

Terveen suhteen rakentaminen

Terve suhde lapseen tai nuoreen kannustaa häntä käyttäytymään hyvin. Kun lapset ja nuoret tuntevat itsensä rakastetuksi ja kunnioitetuksi, on suurempi todennäköisyys, että he noudattavat sääntöjä ja käyttäytyvät hyvin.

Terveen suhteen vaalimiseksi aikuisen tulee antaa lapselle paljon huomiota. Hänen kanssaan tulee puhua kaikenlaisista asioista, hassutella ja nauraa yhdessä. Kyse on lopulta vain siitä, että annamme lapselle huomiota ja kuuntelemme silloin kun hän haluaa puhua ongelmistaan. Lapsen kanssa olisi hyvä myös tehdä hauskoja asioita ja ottaa hänet mukaan tärkeiden päätösten tekoon. Mitä vahvempi suhde sinulla on lapseesi, sitä todennäköisemmin hän paitsi kuuntelee sinua, myös noudattaa reilun pelin sääntöjä.

Säännöt ja seuraukset

Parhaat säännöt ovat selkeitä ja hyvin perusteltuja. Kyse ei ole ainoastaan hyvästä käytöksestä, vaan myös ohjeiden tarjoamisesta, joka toimii suosituksena ja auttaa lapsia kehittämään terveen itsetunnon. Lasten tulisi tietää tarkalleen mitä heiltä odotetaan näillä säännöillä.

Toisaalta sääntöjen rikkomisen seuraukset tulisi tehdä selväksi ja etukäteen. Seurauksiin viitaten, on tärkeää tietää, etteivät ne tarkoita samaa kuin kosto. Seurausten tulisi ennen kaikkea johtaa myönteiseen lopputulokseen.

Opeta mitä on sopiva käyttäytyminen

Lapsi ei aina tiedä miten käyttäytyä tietyissä olosuhteissa. Niinpä on tärkeää arvioida mitä kussakin tilanteessa tapahtuu. Onko lapsi hermostunut? Tietääkö hän miten reagoida stressiä aiheuttavaan tilanteeseen? Onko tilanne hänelle ylivoimainen?

Kun ongelma on löydetty, on tärkeää opettaa lasta ymmärtämään ja hallitsemaan omia tunteitaan. On tärkeää opettaa hänelle myös että on olemassa muitakin käyttäytymistapoja ja sosiaalisesti hyväksyttäviä tapoja ilmaista itseään. Sitä paitsi, kun lapsi ymmärtää tunteitaan, hän todennäköisemmin käyttäytyy hyvin.

Some figure

Aseta rajat ja laadi aikataulut

Moni huonosti käyttäytyvä lapsi muuttuu parempaan suuntaan kun hänellä on selkeät ja järjestelmälliset rutiinit, jotka on mukautettu hänen tarpeisiinsa ja kykyihinsä. Lapsi tarvitsee aikaa opiskeluun, lepäämiseen, urheiluun ja vapaa-aikaan tehdä mitä hän haluaa. Hän tarvitsee myös riittävästi aikaa ruokailuun ja uniaikataulun, joka mahdollistaa sinun oman vapaa-aikasi.

Lasten on helpompaa käyttäytyä hyvin kun heillä on selkeät rutiinit ja mahdollisuus kommunikoida luottamiensa aikuisten kanssa ja nauttia heidän seurastaan.

Ole positiivinen ja anna tunnustusta hyvistä asioista

Kun lapsi käyttäytyy huonosti, jää usein huomioimatta ne asiat, joissa hän pärjää hyvin. Tästä syystä meidän tulee kiinnittää huomiota hänen positiiviseen käytökseensä ja vahvistaa sitä. Se on samanaikaisesti keino kasvattaa, tarjota suuntaviivoja ja kohentaa lapsen itsetuntoa.

Kun lapsi tekee jotain hyvin, siitä on annettava tunnustusta ja palkinto. Tämän ei aina tarvitse olla materialistinen palkinto, vaan se voi olla hymy, halaus tai suukko ja sanallinen tunnustus. Jopa pelkkä suukko riittää antamaan lapselle positiivisen vahvistuksen ja antaa hänelle mielikuvan siitä, mikä on hyväksyttävää.

Jätä kielteinen käytös huomioimatta

Tämän tekniikan tavoitteena on jättää huomioimatta käytös, jonka haluat loppuvan. Se ei tehoa aivan jokaisen huonon käyttäytymisen kohdalla, mutta kuitenkin se toimii hyvin monessa tapauksessa. Tämä sen vuoksi, että jotkin tilanteet vaativat välitöntä huomiota.

Huonoon käytökseen reagointi usein vain vahvistaa sitä monessa tapauksessa. On hyvä muistaa, että kun lapsi oireilee käytöksellään, on syynä usein se, että hän haluaa huomiota. Siksi hänet tulisi tällaisessa tilanteessa jättää huomiotta, sillä lopulta hän väsyy ja lopettaa.

Ongelmana on se, että ei-toivottu käytös todennäköisesti muuttuu pahemmaksi alkaessasi hyödyntää tätä tekniikkaa. Tästä syystä sinun on tärkeää pysyä lujana kunnes se alkaa tehota. Tätä tekniikkaa tulee myös täydentää jatkotoimilla, kuten vaihtoehtoisen käyttäytymisen opettamisella.

Rajoita matkapuhelimen käyttöä ja peliaikaa

Matkapuhelin ja pelit voivat edistää väkivaltaista käyttäytymistä nuorilla. Ne aiheuttavat myös sosiaalista eristäytymistä ja saavat aikaan ei-toivotun käyttäytymisen lisäksi yleistä riippuvuuskäyttäytymistä.

Tämä on arkaluonteinen asia, johon ei tulisi jättää puuttumatta. Sen sijaan meidän tulisi opettaa lapsille ja nuorille vastuullista teknologian käyttöä. Tällä tavalla voidaan välttää monia käytösongelmia.

Some figure

Stressinhallinnan merkitys

Monet ongelmat lasten käyttäytymisessä ovat seurausta stressaavista tilanteista. Lapsilla stressiä voivat aiheuttaa mm. väsymys, ylistimulaatio, liikaa tehtäviä ja velvoitteita sekä liian vähän vapaa-aikaa ja liikuntaa.

Myös ympäristöstä tuleva stressi, erityisesti vanhemmilta tai opettajilta, voi alkaa stressata lasta. Itse asiassa hiljaisessa ympäristössä ja tunteitaan ja mielijohteitaan kontrolloivien aikuisten ympäröimänä kasvavalla lapsella ilmenee harvemmin ongelmakäytöstä.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Building the Brain’s “Air Traffic Control” System: How Early Experiences Shape the Development of Executive Function
    National Scientific Council on the Developing Child, Center on the Developing Child Harvard University
    Center on the Developing Child at Harvard University, vol. /Working p (2011) pp. 1-20
  • Effects of Authoritative Parental Control on Child Behavior
    Baumrind D
    Child Development, vol. 37, issue 4 (1966) p. 887

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.