Kulttuuri kannustaa tunteiden ilmaisuun erilaisten sääntöjen kautta ja pienet lapset oppivat ymmärtämään näitä sääntöjä mallintamisen ja mallioppimisen kautta.
Lasten emotionaalinen kehitys tekee heidät tietoisiksi tunteidensa alkuperästä ja kehityksestä. He alkavat lukea tunteita muiden ilmeistä ja tulkita niitä sosiaalisen tilanteen mukaan (1). Siksi lapsilta odotettavissa oleva muutos ja kasvu emotionaalisella tasolla juontuu kokemuksista, jotka tapahtuvat yhtäältä heidän kontekstissaan ja toisaalta taas heidän kypsymisessään.
Tämän vuoksi lapset alkavatkin emotionaalisen kehityksensä aikana asettaa tiettyjä emotionaalisia tavoitteita sekä itselleen että muille, ottaen samalla huomioon kontekstin. Tapa, jolla lapset tuovat esille erilaisia tunteita vaihtelee huomattavasti heidän aikaisemman repertuaarinsa mukaan. Lisäksi sillä on paljon tekemistä lapsen oppimishistorian kanssa ja tämä taas johtaa tärkeisiin saavutuksiin niin ymmärryksen, emotionaalisen sääntelyn kuin empaattisen vastauksenkin tasolla (3).
Syvennymme seuraavaksi tarkemmin lasten emotionaalisen kehityksen kolmeen näkökohtaan, jotka auttavat meitä oppimaan ja ymmärtämään yksityiskohtaisemmin heidän emotionaalista pätevyyttään (2).
Ymmärryksen rooli lasten emotionaalisessa kehityksessä on erityisen tärkeää. Meiltä löytyy ymmärrys heidän tunteistaan ja toisaalta taas meiltä löytyy ymmärrys heidän emotionaalisesta ambivalenssistaan sekä tunteiden ilmaisun säännöistä.
Tunteiden ymmärtäminen ja emotionaalisen perspektiivin ottaminen alkavat kehittyä jo varhaisessa iässä. Pojat ja tytöt linkittyvät jo esikouluopetuksen aikana yhä monimutkaisempiin tilanteisiin, jotka tuottavat erilaisia tunteita (2). Tärkeä edistysaskel tunteiden ymmärtämisessä tapahtuukin silloin, kun lapset alkavat arvostaa toisiaan halujensa ja tarpeidensa kanssa.
Toisaalta taas lasten luomat emotionaaliset näkökulmat ja ymmärtämisen taso liittyvät sekä lapsia ympäröivään kulttuuriin että vanhempien vastaukseen. Viime kädessä se, mitä lapsi uskoo ja odottaa, linkittyy kontekstuaalisiin tekijöihin ja hänen henkilökohtaiseen muotoutumiseensa (4).
Kulttuuri kannustaa tunteiden ilmaisuun erilaisten sääntöjen kautta. Tämän vuoksi lapset oppivat ymmärtämään näitä sääntöjä mallioppimisen ja mallintamisen kautta. Tällä tavoin kulttuurin komponentti lyhyesti sanottuna asettaa tunteiden ilmaisulle tiettyjä rajoja ja sääntöjä. Näiden tunteiden ilmaisuun liittyvien sääntöjen ymmärtämiseen kuuluu muun muassa seuraavia näkökantoja:
Toisaalta taas meiltä löytyy emotionaalisen ambivalenssin ymmärtäminen. Emotionaalinen ambivalenssi voidaan nähdä kykynä ymmärtää, tuntea ja syrjiä useiden vastakkaisten tunteiden läsnäoloa (2). Mahdollisuus ymmärtää tätä emotionaalista ambivalenssia onkin perustaito, jonka kautta pienet lapset voivat saavuttaa osaamista tilanteissa, joissa on kyse korkean tunnekuormituksen omaavien vakaiden suhteiden hallinnasta (5).
Tunteet ovat tapoja olla kosketuksissa todellisuuden kanssa. Siksi tämän tavoitteen saavuttamiseksi tunteiden on kyettävä olemaan samalla sekä joustavia että johdonmukaisia tilanteen ja tavoitteiden kanssa.
Eri strategioiden käyttö emotionaalisen itsesääntelyn tason saavuttamiseksi on moninaista, sillä näiden strategioiden käyttö riippuu aina tilanteesta. Vähitellen lapset oppivat, että osa strategioista toimii tehokkaasti tietyissä tilanteissa ja että ne riippuvat siitä saavutuksen tyypistä, jota kyseisessä tilanteessa toivotaan. Näiden strategioiden hallitsemisen joustavuus ja sisäistämisen tasojen kehitys osoittavat, kuinka hyödyllistä emotionaalinen sääntely on mukautuvan käyttäytymisen ja sosioemotionaalisen sopeutumisen kannalta (6).
Empatialla tarkoitetaan ihmisen kykyä ymmärtää toisen emotionaalista tilannetta ja tätä kautta välittää vastauksia, jotka liittyvät kyseisen henkilön tunnetilaan (2). Empatia on toisin sanoen emotionaalinen komponentti, joka saavutetaan vain silloin, jos lapsi saavuttaa kolme alla mainittua näkökohtaa (2):
Nämä kolme näkökohtaa on suunnattu niihin sosiaalisiin tilanteisiin, jotka antavat lapselle mahdollisuuden analysoida tavoitteiden kantamaa, nostaa esille affektiivisia toimia ja ymmärtää, miksi tunnemme erilaisia tunteita (7).
Yhteenvetona voimme todeta, että lasten emotionaalinen kehitys on prosessi, jossa voidaan ottaa huomioon monia eri tekijöitä. On kuitenkin huomattava, että näiden yllä mainittujen strategioiden kehittämiseksi ja lapsen vakaan emotionaalisen kehityksen edistämiseksi sekä lapsen lähipiirin että sosiaalisen ympäristön on oltava mahdollisimman suotuisia.
Muiden puolesta onnellisena oleminen on epäitsekäs teko, joka voi kertoa ihmisestä paljon. Tällainen henkilökohtainen huomio ja todellinen pyrkimys muiden ihmisten hyvinvointiin voi tehdä sinustakin onnellisemman. Saatamme kuitenkin törmätä ihmisiin, jotka haluavat kyllä muiden olevan onnellisia, mutta eivät heitä itseään enemmän,…
Saatat olla sellainen henkilö, joka pakenee omia negatiivisia ajatuksiaan ja tunteitaan tuskan pelossa. Nämä ovat kokemuksellisen välttämishäiriön oireita. Tässä artikkelissa kerromme, mitä kokemuksellinen välttäminen tarkalleen ottaen on ja mitä sille voi tehdä. Elämme ”onnellisuuskulttuurissa”, jossa meidän odotetaan olevan onnellisia hinnalla…
Epätoivon tunne on kaiku, joka nousee esille tyhjyydestä. Se on raivoa, joka syntyy toivon menettämisestä ja se on surua, joka on muuttunut vaikeroinniksi niille, jotka uskovat menettäneensä kaiken ja eivät enää näe valoa tunnelin päässä eivätkä merkitystä nykyhetkessä. Harvoista psykologisista…
Jos tunteitasi loukataan usein tai voimakkaasti, etkä reagoi, murenet sisältäpäin vähitellen. Hiljeneminen tai tunteiden hillitseminen eivät ole vahvuutta. Vahvana oleminen tarkoittaa sitä, että antaa itselleen luvan ilmaista tunteitaan ja tarpeitaan ja asettaa rajoja. Tiedämme, ettei se ole helppoa. Mutta tunteiden…
Joskus yksinkertaisesti tunnet olosi surulliseksi ja etsit syitä olotilallesi löytämättä kuitenkaan vastauksia. Sinusta voi vaikuttaa siltä, että elämä kulkee tavalla, joka ei herätä sinussa kiinnostusta, eikä sen puoleen innostusta. Annat yksinkertaisesti vain mennä, ikään kuin aika ei olisi muuta kuin…
Me kaikki tarvitsemme osaksemme myötätuntoista empatiaa. Se on enemmän kuin kykyä ymmärtää ja liikuttua; myötätuntoinen empatia tarkoittaa niiden ihmisten toimintaa, jotka sitoutuvat ja päättävät auttaa toisia, jotka uskaltavat muuttaa toisten todellisuutta tarjotakseen tukea, kiintymystä ja aitoa hyvinvointia. Kirjailija Lewis Carroll…
