Psykologisen terapian 19 tyyppiä

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater

Viimeisin päivitys: 08 lokakuuta, 2022

On olemassa monia erilaisia psykologisia terapioita. Niillä kaikilla on kuitenkin sama tavoite, yksi yhteinen terapeuttinen tavoite. Ne kaikki yrittävät edistää muutoksia hyvinvointia kohtaan. Täten sen sijaan, että kysymme itseltämme mitkä näistä psykologisista strategioista ovat parhaita tai huonoimpia, meidän olisi kysyttävä itseltämme mitä me tarvitsemme. 

Vahvistamme tämän hierarkian kysymyksissämme eräästä todella yksinkertaisesta syystä. Kun henkilö oivaltaa, että hän tarvitsee terapiaa, hän ylläpitää tiettyjä virheellisiä ajatuksia siitä, mitä psykologinen terapia on. Usein hänellä on klassinen käsitys sohvalla makaavasta potilaasta, jonka takana terapeutti kirjoittaa muistiinpanoja.

Psykoanalyysin klassinen kuva jatkaa edelleen kollektiivisen tiedostamattoman painostamista. Täten on tavallista, että monet ihmiset eivät tiedä, että on olemassa eri psykologisia tekniikoita ja metodeja. Siksi ihmiset kysyvät edelleen mikä on kaikkein paras. Siksi, ennen kuin teemme sen virheen että painotamme yhtä terapiaa toisen sijaan, muutaman asian pitäisi olla meille selvää.

“Vaikka tämä ei olekaan täysin saavutettavissa oleva asia, meistä tulee parempia ihmisiä, kun yritämme tavoitella korkeampaa päämäärää.”

-Viktor Frankl-

Jokainen malli käyttää selvästi erottuvia tekniikoita, jotka sopivat paremmin tietyille ihmisille. Puolestaan emme voi unohtaa, että monet niistä keskittyvät tiettyihin tavoitteisiin, joiden eteen muut eivät  tee töitä. Meidän on aina pidettävä kaikkien eri psykologisten terapioiden yhteinen tavoite mielessä.

Sana ”terapia” tulee kreikan kielisestä sanasta ”therapeutikós”, joka tarkoittaa ”häntä, joka pitää huolta toisesta”. Tässä tapauksessa huolta pitävä henkilö on ammattilainen, joka on koulutettu juuri tätä tarkoitusta varten monien opintojen ja käytäntöjen avulla. Heidän tavoitteena ei ole tarkalleen ottaen ”pitää huolta”, vaan edistää asianmukaisia strategioita ja myöskin välineitä, joiden avulla potilas voi saavuttaa tasapainon ja hyvinvoinnin.

Tässä mielessä viittaamme aktiiviseen ja proaktiiviseen prosessiin kahden tai useamman ihmisen välillä. Kyseessä on intensiivinen työskentelysuhde. Vaikka se on silloin tällöin vaikea, se on kuitenkin löytöjen, luovuuden ja ihmissuhteiden dynamiikkojen matka. Suhde, jossa ei ole kannattavaa istua paikoillaan, jossa terapeutti ei rajoita itseään antamaan neuvoja tai ohjeita siitä, mitä potilaan olisi tehtävä. Kuten Richard Lazarus selittää, ”terapian tavoite on opettaa yksilöä näkemään ongelmat haasteina, ei uhkina.”

Psykologisen terapian tyypit

Emotionaaliset ongelmat, pelot, traumat, henkilökohtaiset ongelmat, lapsuuden häiriöt… On olemassa monia syitä, miksi ihmiset menevät psykoterapeutille. Ei ole kuitenkaan haitaksi tietää millaisia eri terapeuttisia strategioita meillä on saatavilla.

Ne voivat olla kaikki tehokkaita, jos valitsemme pätevän, taitavan, hyvin koulutetun ammattilaisen. Tiedämme jo, että meidän olisi omaksuttava aktiivinen rooli asiakkaana tai potilaana. Tämän lisäksi on välttämätöntä tietää mitä menettelytapaa kukin terapia käyttää voidaksemme ymmärtää intuitiivisesti jos tuo terapeuttinen asetelma sopii luonteellemme ja tarpeisiimme.

Tarkastelkaamme seuraavaksi ensisijaisia psykologisia terapioita, ja mitä jokainen niistä tarjoaa.

A. Kognitiivinen käyttäytymisterapia

Kognitiivinen käyttäytymisterapia perustuu sen ymmärtämiseen, mitä ihmiset ajattelevat (kogntiivinen lähestymistapa) ja miten ihmiset käyttäytyvät. Tämän lähestymistavan tavoite on opettaa meille, että muutos on mahdollista. Mutta voidaksemme saavuttaa sen, meidän olisi ensiksi opittava parantamaan ajatuksiamme, asenteitamme ja käyttäytymistämme.

• Tällaisessa terapiassa spesialisti pyrkii tunnistamaan potilaan ongelmat, ja hän toimii oppaana muuttaakseen potilaan toimintahäiriöiset ajatusmallit.
• Tämän saavuttamiseksi terapeutti etenee käyttäytymisen funktionaaliseen analyysiin voidakseen selvittää, mitkä käyttäytymiset ovat ”maladaptiivisia.”
• Sitten kun se on tunnistettu, kognitiivisen käyttäytymisterapian terapeutti käyttää monipuolisia tekniikoita kouluttaakseen potilaalle ongelmanratkaisutaitoja, taitojen koulutusta, kognitiivista uudelleenmuotoilua, jne.

Kognitiivinen käyttäytymisterapia on todella tehokas masennuksen, fobioiden, ahdistuneisuushäiriöiden ja traumaattisten prosessien hoidossa.

Lisäksi muut terapeuttiset prosessit ovat osa kognitiivista käyttäytymisterapiaa. Meidän olisi tarkasteltava myös niitä.

1. Hyväksyntä- ja sitoutumishoito

• Hyväksyntä- ja sitoutumisterapia auttaa hoitamaan masennusta.
• Sen tavoitteena on kouluttaa potilas psykologiseen joustavuuteen, jotta hän voisi parantaa ajatustensa keskittymistä ja suosiakseen muutosta.
• Terapeutit käyttävät eri harjoituksia auttaakseen potilasta tunnistamaan emotionaaliset ongelmat ja näkemään millaisia vaikutuksia sillä on ajatuksiin ja käyttäytymiseen. Se auttaa potilasta myös olemaan omistautunut itselleen.

2. Käyttäytymisterapia

• Käyttäytymisterapia on hyödyllinen fobioiden ja riippuvuuksien hoitoon.
• Kuten nimikin jo ehdottaa, se pyrkii saamaan meidät tarkastelemaan omia opittuja tai ehdollistettuja käytöksiä, voidaksemme nähdä mitä vaikutuksia niillä on elämäämme. 
• Sitten kun nämä on tunnistettu, tavoitteesta tulee selkeä. Tavoite on auttaa meitä ”päästämään irti” voidaksemme ”ehdollistaa itsemme uudestaan” kohti täydellisempää käyttäytymistä ja toimintaa.

3. Kognitiivinen-analyyttinen hoito

• Tämä on todella hyödyllinen lyhyenä ja täsmällisenä hoitona tietynlaisen käyttäytymisen, vääristyneiden ajatusten tai käyttäytymisongelmien parantamiseksi. Tämä hoito perustuu 12 sessioon.
• Sairaaloiden mielenterveysosastot käyttävät tätä paljon.
• Kognitiivinen-analyyttinen terapia sekoittaa kognitiivista terapiaa ja analyyttista psykologiaa.
• Tavoitteena on auttaa potilasta ymmärtämään, miksi hän ajattelee tekevänsä tiettyjä asioita tai miksi hän käyttäytyy niin kuin käyttäytyy. Terapeutti opettaa hänelle eri konfrontaatiotekniikoita muutoksen edistämiseksi.

4. Rationaalis-emotiivinen käyttäytymisterapia

• Albert Ellisin rationaalis-emotiivinen käyttäytymisterapia auttaa hoitamaan raivoa, ahdistusta, turhautumista, sosiaalisia fobioita, ujoutta ja seksuaalisia toimintahäiriöitä. 
• Sen tavoitteena on ratkaista emotionaalisia ja käyttäytymisongelmia  suoran, filosofisen ja empiirisen lähestymistavan avulla.
• Terapeutit käyttävät järkeilyä ja rationaalisuutta saadakseen yksilön olemaan enemmän tietoinen omista tunteistaan, kuten myöskin tuhoisista ja rajoittavista ajatuksista. Ajatuksista, jotka sijaitsevat useammin alitajuntaisessa tai automaattisessa tasossa, jota yksilö ei pysty tavallisesti tunnistamaan.
• Myöhemmin psykoterapeutit edistävät strategioita, jotka auttavat potilasta kehittämään enemmän rakenteellisia ajatuksia. 

B. Psykoanalyyttiset ja psykodynaamiset terapiat

Yksi parhaista tunnetuista psykologisista terapioista on epäilemättä se, joka seuraa Sigmund Freudin noin sata vuotta sitten luomaa teoreettista mallia. Vaikka se onkin yleisesti tunnettu, on kuitenkin tarpeellista tietää sen dynamiikat, periaatteet ja tavoitteet ennen kuin näissä puitteissa valitaan terapian aloittaminen.

Tarkastelkaamme muutamia sen ominaisuuksia.

• Psykoanalyyttinen terapia perustuu periaatteeseen, jonka mukaan ihmiset osoittavat tiettyjä tiedostamattomia ristiriitoja, joiden alkuperä on heidän menneisyydessään, etenkin lapsuudessa. 
• Suuri osa konflikteistamme on huonosti tukahdettujen vaistonvaraisten impulssien tulosta.
• Psykoanalyytikon tarkoitus on auttaa kaikkia näitä tiedostamattomia konflikteja nousemaan ylös tietoiseen maailmaan. Tehdäkseen tämän, psykoanalyytikko käyttää emotionaalista katharsista tai hypnoosia. Tällä tavalla psykoanalyytikko parantaa niiden puolustusmekanismien tunnistamisen ja niistä eroonpääsemisen mahdollisuutta, joita useimmat meistä käyttävät välttääksemme alkuperäistä ongelmaa.

Nämä ovat ensisijaiset psykologiset terapiat tässä lähestymistavassa.

“Ilmaisematta jääneet tunteet eivät koskaan kuole. Ne on haudattu elävältä, ja ne tulevat esiin myöhemmin rumemmalla tavalla.”

-Sigmund Freud-

5. Psykoanalyyttinen terapia

• Psykoanalyyttinen terapia auttaa lapsuuden traumojen, fobioiden ja masennuksen kanssa. 
• Tämä terapia tutkii tiedostamatonta mieltä ja kuinka se vaikuttaa ajatuksiimme ja käyttäytymiseemme.
• Ennen kaikkea tämä terapia keskittyy analysoimaan lapsuuden kokemuksia ja se yrittää tunnistaa, kuinka nämä tietyt tapahtumat vaikuttavat henkilön elämään. 
• Tällaisella terapialla on taipumusta pitkittyä ajan kuluessa.

6. Dynaaminen interpersoonallinen terapia

• Dynaaminen interpersoonallinen terapia auttaa meitä parantamaan suhteitamme muihin.
• Se ei kestä kauan, ja se auttaa meitä ymmärtämään tiettyjä ongelmallisia siteitä, joita meillä on tiettyjen ihmisten kanssa. 

7. Jungilainen terapia

Jungilainen terapia tai jungilainen analyysi on seuraava psykologinen terapian tyyppi, joka on todella hyödyllinen riippuvuuksien, masennuksen ja ahdistuksen hoitoon, ja jopa henkilökohtaisen kasvun työstämiseksi.

• Carl Jungin tavoite oli uppoutua yksilön tiedostamattomaan hänen uniinsa ja jopa taiteellisiin ilmaisuihinsa kaiverrettujen arkkityyppien avulla.
• Tämän tyyppinen terapia perustuu terapeutin ja potilaan väliseen keskusteluun. Tavoitteena on luoda luottamuksen, tasa-arvon, tuen ja yhteistyön suhde näiden kahden välillä.
• Tässä suoritetaan unianalyysi, sekä sanayhdistystesti ja muita luovia aktiviteetteja.

C. Humanistiset terapiat

Humanistiset terapiat ovat suosittuja nykyään ja niitä arvostetaan todella paljon. Ne ovat hyödyllisiä ja ammattilaiset ja yleisesti muutkin ihmiset suosivat niitä niiden käyttämien useiden tekniikoiden ansioista, ja niistä terapeuttisista strategioista, joihin ne perustuvat.

Carl Rogers oli tämän lähestymistavan perustaja. Olemme jo puhuneet tästä ihmisen käyttäytymisen asiantuntijasta aikaisemmin. Hän pyrki ennen kaikkea tuomaan optimismia psykoterapiaan, suosimaan henkilökohtaista kasvua ja tuomaan meidät lähemmäs muutosta voidaksemme saavuttaa maksimaalisen ihmispotentiaalimme. 

Näitä ovat tällaisen psykologisen terapian ominaisuudet:

• Traumojemme ja kärsimyksemme syventämisen sijaan humanistinen terapia keskittyy tarjoamaan vaihtoehtoja näihin tiloihin. Se mahdollistaa sen, että olemme muutoksen aktiivisia vaikuttajia. 
• Se pyrkii myös tarjoamaan toiveikkaampaa näkemystä itsestämme. Humanistiset terapeutit uskovat ihmisten hyvyyteen, hyvinvointiin ja terveyteen luonnollisina taipumuksina. Täten lopullisena tarkoituksena on auttaa meitä siirtämään nämä ”deviaatiot” sivuun, jotka saavat meidät joskus irti tuosta taianomaisesta tasapainon kohdasta. Tavoitteena on löytää todellinen tarkoitus elämässä.
• Humanistisessa mallissa nykyhetkiä arvostetaan täydellisenä hetkenä ratkaista ongelmia. Menneisyys, toisin kuin psykoanalyysissa, ei ole tärkeää. 

8. Eksistentiaalinen terapia

• Eksistentiaalinen terapia auttaa meitä löytämään elämästä elintärkeä tarkoitus. Tämän se tekee saamalla meidät pohtimaan omaa olemassaoloamme.
• Se auttaa meitä hyväksymään vastuullisuudet ja uuden henkilökohtaiset haasteet voidaksemme saavuttaa menestys.
• Tämä terapia tarkastelee emotionaalisia vaikeuksia, sisäisiä konflikteja ja pelkojamme kivinä, jotka toimivat esteinä tavoitteidemme edessä. Tämän lisäksi kaikki tämä tehdään nykyhetkessämme.
• Eksistentiaaliset terapeutit tarjoavat strategioita elääksemme autenttisemmin, löytääksemme elämästämme merkitys, ja jättääksemme sivuun kaikki pinnalliset asiat. Tämä auttaa meitä vähintäänkin yrittämään. 

9. Gestalt-terapia

Gestalt-terapian tavoite on työskennellä itsetietoisuutemme kanssa ratkaistaksemme ongelmamme suuremmalla itsevarmuudella. Sen tavoite on myös saada potilas jättämään henkilökohtainen ahdistus ja huolet taakseen, ja saavuttaa henkilökohtainen vapaus ja saavuttaa tarpeeksi päättäväisyyttä maksimaalisen potentiaalin saavuttamiseksi.

• Gestalt-terapia oli Fritz Perlsin kehittelemä terapia 1940-luvun loppupuolella. Hän oletti esimerkiksi, että jokainen henkilö oli kokonaisuus, jossa ajatukset, tuntemukset, tunteet tai toiminnot eivät voisi esiintyiä eristäytyneinä.
• Tässä terapeutti pyrkisi aina saamaan potilaansa tuntemaan olonsa mukavaksi, jossa potilas ottaisi koko ajan osaa nähdäkseen oman vastustuskykynä ja voidakseen olla täysin tietoinen tunteidensa, ajatustensa, muistojensa, ideoidensa jne., tärkeydestä.
• Itsensä löytämistä varten käytetään luovia tekniikoita.
• Potilaita kehotetaan ottamaan vastuuta itsestään ja myös yhteiskunnasta.

10. Potilaskeskeinen terapia

• Potilaskeskeinen terapia auttaa meitä ymmärtämään tarpeitamme voidaksemme lisätä henkilökohtaista kasvuamme.
• Viittaamme nyt yhteen kaikkein mielenkiintoisimpaan psykologiseen terapiaan. Tässä humanistinen terapeutti auttaa potilasta selventämään tarpeensa ja lisäämään arvoja, joihin hän samaistuu. Tämän lisäksi terapeutti lisää potilaan hyväksyntää ja tekee töitä potilaan vahvuuksien eteen.
• On tärkeää myös muistaa, että tämä on terapian non-direktiivinen tyyppi. Potilas, ei terapeutti, suorittaa suuren osan terapeuttisesta prosessista. 
• Koko prosessin aikana vallitsee kolme avainulottuvuutta: empatia, varaukseton positiivinen hyväksyntä ja autenttisuus tai yhtenevyys. 

11. Lyhytterapia: keskittynyt ongelmanratkaisu

• Kuten nimikin jo kertoo, tämä terapia ei kestä kauan ja se pyrkii muuttamaan tiettyjä toimintahäiriöistä ajatuksia, kehittämään suhteita kumppanin tai perheen välillä, tai auttamaan potilasta löytämään emotionaalinen ja yhteiskunnallinen tasapaino.
• Täten sen sijaan, että terapiassa keskityttäisiin henkilön heikkouksiin tai rajoituksiin, keskittynyt ongelmanratkaisuterapia pyrkii lisäämään potilaan vahvuuksia ja potentiaalia voidakseen auttaa potilasta etenemään. 
• Tässä terapia perustu sarjaan kysymyksiä, jotka edistävät pohdinnan ja itsetuntemuksen prosessia.

12. Transaktioanalyysi

• Transaktioanalyysi on todella tehokas terapia psykologisen hyvinvoinnin parantamiseksi ja uudelleenrakentamisen ja henkilökohtaisen muutoksen edistämiseksi.
• On myös mainitsemisen arvoista, että tätä lähestymistapaa käytetään tavallisesti psykiatrisissa sairaaloissa eri häiriöiden hoitamiseksi.
• Tämän terapiamuodon perusti Eric Berne 1950-luvun lopulla. Transaktioanalyysi tai terapia perustuu teoriaan siitä, että jokaisella yksilöllä on kolme egon vaihetta: vanhemman kaltainen, aikuisen kaltainen ja lapsen kaltainen. 
• Täten terapeutin tarkoitus on auttaa potilasta käyttämään enemmän laajaa persoonallisuutta, joka perustuu näihin psykologisiin transaktioihin. Täten, esimerkiksi aikuisen kaltainen edustaa itsensä rationaalisinta osaa, lapsen kaltainen taas yhdistetään spontaaniuteen, ja vanhemman kaltainen normatiiviseen ja eettisiin puoliin.

13. Transpersoonallinen psykologia

Transpersoonallinen psykologia on Abraham Maslowin 1960-luvulla kehittelemä lähestymistapa. Hänen tavoitteensa oli auttaa potilaitaan löytämään elämän todellinen merkitys, ratkaisemaan heidän tarpeensa hierarkiaan perustuen, jonka tämä elintärkeä merkitys on vakiinnuttanut. 

Tässä psykologian haarassa painotetaan asioita, kuten omatuntoa, hengellisyyttä, syvää sisäistä tietoa, myötätuntoa ja universaalia veljeyttä.

Tässä terapiassa terapeutilla on todella erityislaatuinen rooli. Hänen mielensä on oltava avoin, hänellä on oltava paljon kunnioitusta, viattomuutta ja kykyä olla hämmästynyt. Hänen on pystyttävä osoittamaan, että kaikki mitä potilas viestii, on hänelle uutta ja arvokasta. Täten tässä käytetty metodologi tätä erityistä terapeuttista prosessia varten on sekoitus hengellisiä perinteitä, jossa käytetään tavallisesti yhtä seuraavista dynamiikoista:

• Jooga.
• Luova kirjoittaminen.
• Ohjatut visualisoinnit.
• Meditointi.
• ”Kohtaamiset” sisäisen lapsen kanssa.
• Symbolinen taide.

D. Taiteelliset terapiat

On mahdollista, että kaikkien näiden erityyppisten psykologisten terapioiden joukosta yleisö jättää tämän lähestymistavan välistä, joka voi olla niin katarttinen, vapauttava ja samaan aikaan parantava. Aivan kuten mainitsimme alussa, kun etsimme jonkintyyppistä terapeuttista strategiaa, on todella tärkeää tunnistaa mitä haluamme ja mitkä terapeuttiset mekanismit sopivat meille parhaiten.

Taiteellinen ilmaisutapa on kanava, mahdollisuuksien maailmankaikkeus, jossa voimme muotoilla tunteitamme, vapauttaa ne, rohkaista itseämme itsemme löytämiseen ja antaa monille ongelmillemme uusia menettelytapoja.

Tarkastelkaamme seuraavaksi mitä taiteellisia terapioita on saatavilla.  

13. Taiteellinen psykoterapia

Taideterapia tai taiteellinen psykoterapia käyttää eri välineitä, kuten maalauskankaita, maaleja tai savea saadakseen ihmiset ilmaisemaan sisäistä maailmaansa. Tällä tavalla ihmiset voivat ulkoistaa ongelmia ja konflikteja, jotka muuten voisivat vuotaa ulos muilla tavoin. Tällaisen terapian hyvä puoli on siinä, että se tarjoaa potilaalle ilmaisumuodon, joka voi olla potilaalle paljon luonnollisempi. Tämä sallii potilaan sanoa enemmän ja piilottaa vähemmän.

14. Draamaterapia

• Tällainen terapia käyttää dramaattisia taiteita antaakseen apua ja suosiakseen fyysistä ja emotionaalista integraatiota.
• Se käyttää teatraalisia improvisaatioita tai tiettyjä käsikirjoituksia saadakseen yksilön uppoutumaan henkilökohtaiseen maailmankaikkeuteensa, parantamaan sosiaalisia taitoja ja hankkimaan lisää itsevarmuutta.

15. Musiikkiterapia

Musiikkiterapia on todella monipuolinen luovan terapian tyyppi. Se on yhtä voimakas kuin se on parantavakin. Aikaansaadut muutokset ovat melkein välittömiä, ja tämä on asia, joka voidaan havaita autismikirjosta, dementiasta tai ahdistuksesta kärsivissä potilaissa. Yksilö reagoi tähän välittömästi ja kokee oikein kokonaisen tulvan tunteita ja tuntemuksia.

E. Muita psykologisen terapian tyyppejä

Kuten voimme nähdä, suuri osa psykologisia terapioita mahtuu neljään selkeään lähestymistapaan. On kuitenkin olemassa paljon muitakin vaihtoehtoja, jotka ovat oppimisen arvoisia.

 16. Systeeminen terapia

Perheterapia tai systeeminen terapia on todella hyödyllinen ihmisryhmille, joita sitoo perheside. Tässä tavoitteena on parantaa itse suhdetta ja kommunikatiivisia tyylejä. Tämä terapia keskittyy myös korjaamaan monimutkaisia suhteita, jotka pilaavat tämän ihmisryhmän välisen yhtenäisyyden.

Tavallisesti tämä terapia keskittyy ennen kaikkea yhteen tiettyyn potilaaseen. Tämä tarkoittaa, että terapia keskittyy siihen perheenjäseneen, joka osoittaa jonkinlaisia kliinisiä häiriöitä tai ongelmallista käyttäytymistä.

17. Interpersoonallinen psykoterapia

• Interpersoonallinen psykoterapia on terapeuttinen koulukunta, joka pyrkii parantamaan vuorovaikutustemme laatua ja kommunikaatiotyylejämme.
• Interpersoonallisen psykoterapian perusteellinen uskomus on, että monet psykologisista oireistamme ovat näiden kompleksien, vahingollisten tai ambivalenttien vuorovaikutusten tulosta, jotka saavat aikaan korkeampaa ahdistusta. Joskus jopa oma kyvyttömyytemme olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa vahvistaa negatiivisia tilojamme.

Täten tarkoituksena on tarjota potilaalle välineitä näiden ulottuvuuksien parantamiseksi.

18. Psykoseksuaalinen terapia

Psykoseksuaalisessa terapiassa, hyvä ammattilainen auttaa meitä tutkimaan, pohtimaan ja analysoimaan seksuaalisia ongelmiame avoimesti ja vilpittömästi. Usein pariskunnan välillä on niin monta emotionaalista estettä, jotka on ratkaistava.

19. Psykodraama

On mahdollista, että monet ovat kuulleet Jacob Levy Morenon psykodraamasta. On myös mahdollista, että joku lukijoista on harjoittanut hänen dynamiikkoja työpaikalla.

• Viittaamme ryhmäpsykoterapian tyyppiin, jossa sovelletaan dramaattista ilmaisua, teatraalista esitelmää tai kehon liikettä. Nämä ovat terapeuttisia välineitä, joita käytetään parantaaksemme suhteita muihin ihmisiin ja itseluottamuksen parantamiseen.
• Se on myös todella rikastuttava kehotus olla spontaanimpi, joka tavallisesti johtaa hyviin tuloksiin ryhmädynamiikassa.

Lopuksi, on pidettävä mielessä että on olemassa vielä monia muitakin psykologisia terapioita. Mutta ne jotka olemme tässä artikkelissa maininneet, ovat kaikkein laajimmin käytettyjä, sellaisia, jotka johtavat suurimpiin hyötyihin ja jotka voivat tarjota parhaita tuloksia. Älkäämme siis epäröikö kokeilla jotain näistä terapioista, jos meillä on sille tarvetta. Meillä kaikilla on oikeus tuntea olomme paremmaksi, nauttia paremmasta hyvinvoinnista ja kasvaa ihmisinä.