Autismikirjosta kärsivien lasten aivot

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Osa väestöstämme elää eristäytyneenä tietynlaisessa maailmankaikkeudessa. Autismikirjosta kärsivien lasten aivoille on tunnusomaista liialliset hermosolujen yhteydet, joka selittää sitä miksi heidän on niin vaikea käsitellä ja ymmärtää kaikkia heitä ympäröiviä ärsykkeitä.

Jos autismikirjosta kärsivien lasten aivot olisivat kuin talo, jokainen huone olisi täynnä meteliä, ne olisivat täynnä monimutkaisia virityksiä, ja tämän talon seinät olisivat todella herkkiä melkein kaikille ärsykkeille. Nämä liialliset synapsien tai hermosolujen yhteydet saavat aikaan tietynlaisia muutoksia jokaisessa lapsessa.

Tieteellisillä edistyksillä ei ole oikeassa, oikeiden ihmisten elämässä väliä. On hyödytöntä jatkaa näistä neurologisista kehityshäiriöistä oppimista, sillä tietoisuuden puute, stereotypiat ja väärät käsitykset joita meillä on autismikirjosta kärsivistä ihmisistä, estävät meitä arvostamasta heitä sellaisina kuin he ovat.

Epäilemättä, autismikirjosta kärsivien lasten ja nuorten ongelmallinen käyttäytyminen voi saada kärsivällisyytemme koetukselle. Heidän mielensä voi olla etuoikeutettu tai sitten heillä voi olla vakavia intellektuaalisia puutteita. Heidän arvoituksellisesta maailmastaan huolimatta he yllättävät meidät omilla vahvuuksillaan, herkkyydellään, tarpeillaan ja rakkaudellaan.

Heidän perheensä ovat ihailtavia. He edustavat loputonta ja energistä rakkautta, joka ei vain ole tekemisissä stereotypioiden kanssa, mutta se myös luo yhteyksiä muiden sosiaalisten toimitsijoiden kanssa: lääkärit, asiantuntijat, opettajat, psykologit ja kaikki muut, jotka ovat omistaneet elämänsä tällaisille lapsille.

Voimme siis auttaa heitä ymmärtämällä itse paremmin heidän sisäistä todellisuuttaan. Käsitelläänpä tätä aihetta tarkemmin.

Autismikirjosta kärsivien lasten aivojen hyperkonnektiivisuus

Vuonna 2014 eräs Columbian yliopiston tutkijaryhmä suoritti paljastavan tutkimuksen tästä aiheesta. Tämän tutkimuksen tiedot julkaistiin Neuron -nimisessä aikakauslehdessä ja se selitti kaksi todella tärkeää seikkaa:

• Aikaisemmin mainitut autismikirjosta kärsivien lasten aivojen erityisyydet: liialliset synapsit tai hermosolujen väliset yhteydet.
• Kokeellinen hoito, joka voisi säädellä hyperkonnektiivisuutta (erityinen muutos aivoissa, joka tapahtuu ennen kolmen vuoden ikää).

Meidän on myös pidettävä mielessä, että tämän synaptisen yksilöllisyyden lisäksi on olemassa muita siihen liittyviä ongelmia. Näitä ovat esimerkiksi eri aivojen alueiden väliset kommunikaatio-ongelmat.

Synaptisen karsimisen ongelma

Sikiöstä kahden vuoden ikään asti aivoissa tapahtuu hämmästyttävä prosessi nimeltä synaptogeneesi. Tämän vaiheen aikana syntyy noin 40 000 uutta synapsia joka sekunti.

• Tämän vaiheen aikana lapsella on enemmän hermosoluja kuin mitä hän tarvitsee. Siksi tässä aivojen kehitysvaiheessa kaikkein hyödyllisimmät yhteydet myelinoidaan, ja loput eliminoidaan.
• Synaptinen karsiminen tapahtuu pääosin aivokuoressa. Tällä tavalla ne prosessit vahvistuvat, jotka säätelevät toimeenpanevia toimintoja, kuten ajattelua, analysointia, pohdintaa ja keskittymistä.
• Nuoruuteen mennessä tämä karsiutuminen eliminoi melkein puolet näistä aivokuoren synapseista.
• Tämä tutkimus tuli siihen tulokseen, että autisminkirjon tapauksessa tämä synaptinen karsiminen saavutti 50 % sijaan vain 16 %.

Aivokurkiainen ja aivojen kommunikaatio

Autismikirjosta kärsivien lasten aivoilla on myös ongelmia erään olennaisen ja merkittävän rakenteen kanssa, jota kutsutaan aivokurkiaiseksi.

• Tämä rakenne on avain eri aivojen alueiden väliseen kommunikaatioon.
• Lynn Paul, Kalifornian teknologian instituutin tutkija, on huomannut lukuisia muutoksia autismista kärsivien lasten aivokurkiaisessa. Tämä voi johtaa ongelmiin jokapäiväisissä sosiaalisissa vuorovaikutuksissa, kyvyttömyyttä ymmärtää tietynlaista informaatiota, väärinkäsityksiä ja jäykempää henkistä lähestymistapaa.

Autismikirjosta kärsivien lasten aivojen heterogeenisyys

Soulin Yonsein lääketieteellisen yliopiston tutkijat suorittivat tutkimuksen, joka osoittaa että aivokuvantamisella saadut löydöt olivat todella heterogeenisiä. Autismikirjosta kärsivien lasten aivoissa on selvästi merkittäviä rakenteellisia ja toiminnallisia epätavallisuuksia. On kuitenkin todella harvinaista nähdä kahdet samanlaiset aivot.

• Tämän tuloksena jokainen lapsi osoittaa epäilemättä erilaista käyttäytymistä, eri vajeita ja erityispiirteitä autismikirjon puitteissa.
• On olemassa myös geneettisiä perusteita, jotka vaikuttavat hermopiireihin ja tapaa, jolla aivojen alueet kommunikoivat keskenään. Tämä selittää miksi joillain lapsilla on enemmän älyllistä potentiaalia, kun taas muilla on vakavia ongelmia kommunikatiivisen prosessin kanssa.
• Tästä huolimatta autismikirjosta kärsivien lasten aivoilla on tavallisesti vaikeuksia prosessoida sosiaalisia ja emotionaalisia virikkeitä.
• Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että autismikirjosta kärsivät lapset eivät tuntisi tunteita. Asia on itse asiassa päinvastoin. Heillä on tarve tuntea rakkautta, tukea ja arvostusta. He eivät kuitenkaan yksinkertaisesti tiedä, kuinka reagoida tällaisiin virikkeisiin.

Johtopäätös

mTOR-proteiinia tutkitaan tällä hetkellä. Lukuisten tutkimusten mukaan tämä proteiini saattaa haitata synaptista karsiutumista. Tämä prosessi on todella tärkeä, sillä se sallii aivojen suorittaa voimakkaampia hermosolujen välisiä yhteyksiä.

Tähän mennessä ei ole kuitenkaan saatu selville mitään ratkaisevaa. Siksi me voimme vain rajoittaa itseämme tietämällä ne jokaisen lapsen erityiset tarpeet ja vastaamalla heidän erikoisuuksiinsa parhaalla mahdollisella tavalla.

Onneksi tämän alueen ammattilaisten määrä kasvaa joka päivä. Nykyään on olemassa monia alan asiantuntijoita, jotka käsittelevät tätä 2 prosentin osuutta väestöstämme.

Tavoitteenamme on ymmärtää paremmin näiden yksilöiden todellisuutta, sillä he saattavat vaikuttaa välinpitämätättömiltä ja vältteleviltä. He eivät välttämättä halua että kukaan koskee heihin tai edes katsoo heihin. Meidän on kuitenkin muistettava, että he kyllä tarvitsevat ja haluavat meidät lähelleen. Meidän olisikin siis pyrittävä ymmärtämään paremmin heidän sisäistä maailmaansa.