Ahdistuneet aivot ja murheen kehä

· 23.3.2019
Meillä on usein negatiivisia ajatuksia, joita pohdimme. Tieteen mukaan tämä johtuu mantelitumakkeen vajaatoiminnasta.

Ahdistuneet aivot kokevat yleensä enemmän murhetta kuin pelkoa. Se tuntuu uuvuttavalta ja voimavarat ovat rajoittuneet johtuen toistuvista murheista sekä jatkuvasta uhan ja paineen tunteesta. Neurotiede kertoo meille, että tämä johtuu mantelitumakkeen yliaktiivisuudesta.

Napoleon Bonaparte sanoi, että meidän pitäisi heittää huolemme pois aivan kuten heitämme vaatteemme pois iltaisin nukkuaksemme mukavammin. Me kaikki kuitenkin murehdimme jatkuvasti.

Amsterdamissa sijaitsevan Vrijen yliopiston psykologi Ad Kerkhod osoitti, että tietyistä asioista murehtiminen on täysin ymmärrettävää ja normaalia. Ongelma on siinä, kun murehdimme samoista asioista päivä toisensa jälkeen.

On myös yksi kysymys, jota neurotieteen asiantuntijat ovat kysyneet itseltään jo pitkän aikaa: mitä sellaista aivoissa tapahtuu, joka saa meidät ajautumaan näille psykologisille poluille? Miksi suurennamme huoliamme siihen pisteeseen asti, että emme voi lakata ajattelemasta niitä?

”Murehtiminen on tyhmää. Se on kuin kävelemistä ympäriinsä sateenvarjon kanssa odottaen sadetta.”

-Wiz Khalifa-

kehikkopää

Ahdistuneet aivot ja mantelitumake

Ahdistuneet aivot ovat tehokkaiden aivojen vastakohta. Samalla kun jälkimmäinen optimoi käsillä olevat voimavarat, säilyttää kunnon henkisen tasapainon ja pitää stressitason alhaisena, tekee ensin mainittu täysin päinvastoin. Sille on luonteenomaista yliaktiivisuus, uupumus ja jopa onneton olo.

Tiedämme mikä ahdistusta aiheuttaa ja miltä tuntuu pohtia asioita uudelleen ja uudelleen. Mitä aivoissamme sitten tapahtuu ollessamme huolissamme? American Journal of Psychiatry -lehdessä vuonna 2007 julkaistu tutkimus antoi mielenkiintoisen vastauksen.

Tunteet ja kipu

  • Kalifornian yliopiston tohtorit Stein, Simmons ja Feinstein huomauttivat, että mantelitumakkeen ja aivosaarekkeen aktiivisuuden lisääntyminen johtaa ahdistuneisiin aivoihin.
  • Nämä aivojen alueet ovat myös vastuussa mahdollisen uhan ennakoimisesta ympäristössämme. Ne siis kannustavat siihen henkiseen mielentilaan, jota näihin ärsykkeisiin reagoiminen aiheuttaa.
  • Ollessamme ahdistuneita viikkojen tai jopa kuukausien ajan, ilmenee toinen mielenkiintoinen prosessi. Etuaivolohkomme, joka puoltaa itsehillintää ja rationaalista ajattelua, lakkaa olemasta yhtä tehokas kuin mitä se tavallisesti on.

Toisin sanoen mantelitumakkeemme ottaa hallinnan lisäten siten pakkomielteisten ajatustemme voimakkuutta. Lisäksi on syytä mainita myös, että ahdistus aiheuttaa kipua aivoissa. Etuaivolohkon aktivoituminen vaikuttaa viittaavan siihen, että näin todella tapahtuu.

aivot tulessa

Jotkut ihmiset ovat alttiita äärimmäiselle ahdistukselle

Tiedämme jo, että äärimmäinen murehtiminen voi johtaa ahdistukseen. Mutta miksi jotkut ihmiset kykenevät hallitsemaan päivittäisiä murheitaan, kun taas toiset vajoavat uudestaan ja uudestaan pakkomielteiden ja märehtimisen kehään?

  • Quebecin yliopiston tohtoreiden Mark H. Freestonin ja Josée Rhéaumen tekemä tutkimus kertoo meille, että on ihmisiä, jotka käyttävät murheitaan tehokkaasti hyväksi. He tietävät kuinka negatiivisuus hävitetään, otetaan hallinta, vähennetään syyllisyyden tuntoa ja käytetään aloitteellista lähestymistapaa minkä vain ongelman ratkaisun löytämiseksi. Toiset ihmiset jumittuvat vain negatiivisiin tilanteisiin.
  • Tämä tutkimus osoittaa, että ahdistuneilla aivoilla saattaa olla geneettinen rakenne.
  • Erittäin herkät ihmiset ovat alttiita näiden psykologisten olosuhteiden kokemiseen.

Kuinka huolet käsitellään tehokkaalla tavalla

Kukaan ei halua ahdistuneita aivoja. Haluamme kaikki tehokkaat, terveet ja vahvat aivot. Tämän saavuttamiseksi meidän täytyy oppia hallitsemaan murheemme. Se on taito, joka estää meitä kärsimästä ahdistuksesta.

Käydään läpi joitakin erittäin helppoja tapoja treenata huolia hallitsevia lihaksia:

Elämiselle ja huolehtimiselle on omat aikansa

  • Tämä menetelmä on samaan aikaan helppo ja tehokas. Se perustuu kognitiiviseen käyttäytymiseen, ja siinä ehdotetaan, että käytät tietyn ajan päivästä huolehtimiseen: 15 minuuttia aamulla ja 15 minuuttia illalla.
  • Tänä aikana meidän täytyy pohtia mikä meitä huolestuttaa sekä mahdollisia ratkaisuja siihen.
  • Emme saa miettiä meitä huolestuttavia asioita näiden aikojen ulkopuolella.

Hyvät muistot ankkureina

Sinun täytyy olla valmis työntämään murheet sivuun. Positiivisten ja rentouttavien ”ankkureiden” luominen on hyvä tapa tämän tekemiseksi. Positiivisten tunteiden tai muistojen muistaminen voi esimerkiksi auttaa.

nainen tuulisella rannalla

On siis välttämätöntä pitää mielessä seuraava asia: nämä menetelmät vievät aikaa ja vaativat tahdonvoimaa, johdonmukaisuutta ja määrätietoisuutta. Mielen kesyttäminen ja ahdistuneiden aivojen rauhoittaminen ei ole helppoa.

On kuitenkin mahdollista hallita ahdistuneita aivoja. Sinun täytyy vain lakata kiinnittämästä huomiota omiin murheisiin, päästää irti paineesta ja asettaa uusia tavoitteita.

  • Shin, L. M., & Liberzon, I. (2010, January). The neurocircuitry of fear, stress, and anxiety disorders. Neuropsychopharmacology. https://doi.org/10.1038/npp.2009.83
  • Stein, M. B., Simmons, A. N., Feinstein, J. S., & Paulus, M. P. (2007). Increased amygdala and insula activation during emotion processing in anxiety-prone subjects. American Journal of Psychiatry164(2), 318–327. https://doi.org/10.1176/ajp.2007.164.2.318