Perhedynamiikat ja syömishäiriöt

16 joulukuu, 2019

Syömishäiriöt ovat melko yleisiä etenkin nuorten naisten keskuudessa. Tutkimuksilla on taipumusta keskittyä vain näistä tiloista kärsiviin yksilöihin, mutta jotkut tutkimukset ottavat kuitenkin huomioon myös näiden henkilöiden perheen. Tämän artikkelin tarkoituksena on esitellä syömishäiriöistä kärsivien ihmisten perheen tunneilmapiiriä (Expressed Emotion, EE). Tarkoituksemme on myöskin esitellä perhedynamiikan vaikutusta tämän syömishäiriöiden kehitykseen.

Syömishäiriöt ovat häiriöitä tai muutoksia ruokaan liittyvässä käyttäytymisessä, ja täten ne vaikuttavat myös ravinnon saamiseen. Nämä häiriöt kestävät pitkään, ja ne sisältävät henkilön fyysisen terveyden heikkenemisen. Tämän lisäksi henkilön psykologisessa ja sosiaalisessa dynamiikassa sekä perhedynamiikassa tapahtuu heikkenemistä. 

Näitä häiriöitä on tutkittu paljon johtuen niiden esiintyvyydestä naisten keskuudessa. Vielä tarkemmin sanottuna johtuen niiden esiintyvyydestä teini-ikäisten keskuudessa. Arvioiden mukaan 4 % teini-ikäisistä ja nuorista naisista kärsii syömishäiriöistä länsimaissa, mutta syömishäiriöistä kärsivien ihmisten perhedynamiikoista on tehty vain vähän tutkimuksia.

Kyseessä on painostava haaste, jolta ei voi välttyä, ottaen huomioon niiden teini-ikäisten ihmisten valtavan määrän, jotka ovat alttiita syömishäiriön kehittymiselle. Kyseessä on sosiaalinen ongelma, joka voidaan yhdistää suoraan perhedynamiikkaan, nimittäin sillä on lukuisia seurauksia henkilön yleiseen hyvinvointiin. Se on myös todella relevanttia, sillä perheenjäsenillä on suuri vaikutus tämän häiriön kehityksen aikana.

Mikä johtaa syömishäiriöihin

surullinen nuori

Lukuisat tutkimukset pyrkivät löytämään syömishäiriöiden laukaisevat tekijät, ja myöskin niiden tunkeutuvat tekijät. Mallit, kuten monitekijäiset Vohsin, Bardonen, Joinerin, Abramsonin ja Heathertonin (1999) mallit osoittivat perfektionismin osan anoreksia nervosan oireiden kehityksessä.

Vielä tuoreempien tutkimusten mukaan, kuten Meksikon kansallisen autonomisen yliopiston vuonna 2010 suorittaman tutkimuksen mukaan, tämä perfektionismi määritellään äärimmäisenä huolenaiheena olla väärässä tai tehdä virheitä. Se määritellään myös epäröintinä.

He korostavat asioita kuten tyytymättömyys kehoon ja negatiivinen itsetunto ankaran dieetin ja painonnousun aloittamisen ohella. On olemassa myös muita riskitekijöitä, kuten perheen sisäiset konfliktit ja kriittisen asiat, joilla on tekemistä painon ja vartalon muotojen kanssa syömishäiriön kehittyessä.

Koskien tämän tilan tunkeutuvia tekijöitä, kaikkein yleisimmät ovat ruokavaliorajoitukset, ulostamiskäyttäytyminen ja heikentynyt sosiaalinen ympäristö. Tämä jälkimmäinen on se, jossa lähimpien perheenjäsenten asenteet vaikuttavat henkilöön.

Perhedynamiikat ja syömishäiriöt: mikä on perheen tunneilmapiirin osa

Perheen tunneilmapiiri (EE) on emotionaalinen kommunikaatiotyyli perheen sisällä, ja se on myös yksi syömishäiriöiden tunkeutuvista tekijöistä. EE on malli, joka alkoi muodostua 50-luvulla Lontoon psykiatrian, psykologian ja neurotieteiden instituutissa. Ensimmäisessä tutkimuksessa tutkijat huomasivat, että skitsofreniasta kärsivien ihmisten uusiutumiset tapahtuivat useimmiten niiden kohdalla, jotka palasivat heidän vanhoihin perhedynamiikkoihinsa.

Tämän tuloksena tutkijat alkoivat tekemään tutkimuksia selittääkseen perheytimen elementtejä. He uskoivat, että niillä oli tekemistä kotiin palanneiden potilaiden uusiutumisilla. Itse asiassa, Brown, Birley ja Wing löysivät kolme ominaisuutta, joilla oli ehdoton suhde näiden tilojen kehityksen tunkeutuvuuteen:

  • Vihamielisyys
  • Emotionaalinen yliosallistuminen
  • Kritiikki

Jotkut toiset tutkijat, kuten Muela ja Godoy, sisällyttivät myöskin lämpimät ja positiiviset huomautukset. Syömishäiriöistä kärsivien ihmisten sukulaisissa EE-malli osoitti samanlaisia ominaisuuksia, joita löytyi myöskin aikaisemmissa skitsofrenian tutkimuksissa.

“Itseään rakastavat naiset ovat uhkaavia; mutta miehet, jotka rakastavat oikeita naisia, ovat uhkaavampia.”

-Naomi Wolf-

Perheen tunneilmapiirin osat

  • Kritiikki. Perheenjäsenten negatiiviset arvioinnit koskien syömishäiriöstä kärsivän henkilön käyttäytymistä. (Ei vain itse kritiikki, vaan myös tapa jolla asiat ilmaistaan.)
  • Vihamielisyys. Perheenjäsenen torjunta. Kyseessä ei ole vain kritiikki jotain sellaista kohtaan, mitä syömishäiriöstä kärsivä henkilö teki, vaan yleinen hyökkäys häntä kohtaan yksilönä.
  • Emotionaalinen yliosallistuminen. Perheenjäsenten intensiiviset emotionaaliset reaktiot pyrkimyksenä hallita syömishäiriöstä kärsivän henkilön käyttäytymistä. Tilanteesta riippuen emotionaalinen reaktio saattaa vaihdella, ja se voi olla mm. jatkuvaa nyyhkytystä ja itkemistä syömishäiriöstä kärsivän henkilön takia. Toisaalta tämä tila voi vaatia itsensä uhraamista. Myös ylisuojeleminen on mahdollista.
  • Lämpö. Riittävät emotionaaliset reaktiot perheenjäseniltä, joille on luonteenomaista empatia, läheisyys ja mielenkiinto toista kohtaan.
  • Positiiviset huomautukset. Rakastavat sanalliset kommentit syömishäiriöstä kärsivälle ihmiselle.

Kaikilla näillä osilla näyttää olevan olennainen rooli syömishäiriöstä kärsivän henkilön tilan kehittymisessä. Jos esimerkiksi perheessä esiintyy paljon kriittisiä kommentteja, vihamielisyyttä ja emotionaalista yliosallistumista, kärsivän henkilön perhekontekstista tulee pakottava. Siitä tulee paljon varovaisempi ja vähemmän joustava.

Alan pitkään kestäneet tutkimukset ovat osoittaneet, että syömishäiriöissä on eroja; on niitä jotka ovat kestäneet vähemmän aikaa sekä niitä, joista on tullut kroonisia. Tutkijat ovat huomanneet, että vain 6 % nopeasti toipuneiden ihmisten perheenjäsenistä osoitti korkeaa perheen tunneilmapiiriä.

Lukuisat tutkijat ovat myös tutkineet perheenjäsenien EE:n ja syömishäiriöiden kehityksen suhdetta. Tutkimustulokset osoittivat, että 55-60 %:lla syömishäiriöistä kärsivien potilaiden sukulaisilla oli korkea perheen tunneilmapiiri.

Perhedynamiikan merkitys syömishäiriön kehityksessä

syömishäiriöt nuorilla ihmisillä

Ottaen huomioon sen mitä aikaisemmin olemme artikkelissa maininneet, on välttämätöntä sisällyttää psykokasvatus osaksi hoitoa. Jos tarpeellista, syömishäiriöstä kärsivän perhe on myös otettava mukaan psykologiseen hoitoon.

Perheen hyvä emotionaalinen järjestely, jossa kaikki jäsenet voivat hallita omia tunteitaan ja jossa heillä on oikea kanava tunteiden ilmaisemiseen oikeaan aikaan, on elintärkeä asia syömishäiriöstä kärsivän henkilön kannalta.

Perheenjäsenten mukaan ottaminen on olennaista. Etenkin koska useimmat syömishäiriöistä kärsivät ovat nuoria. Kukaan ei oleta, että perheenjäsenet tietävät mitä tehdä ja kuinka hallita tällaisia tilanteita. Siksi perheen pitäisi olla osa koko hoitoa. Onhan perhe lopulta iso osa parannusta.

Siksi on tärkeää olla syyttämättä perheenjäseniä. On opittava olemaan leimaamatta henkilöä hänen syömishäiriöstään johtuen. On myös opittava vahvistamaan syömishäiriöstä kärsivän henkilön vaihtoehtoisia käytösmalleja ja parannuksia. Tai sitten on vain otettava syvään henkeä ja pysyttävä rauhallisena tässä tilanteessa, joka voi kestää pitkään.

  • Franco, K., Mancilla, J., Vázquez, R., Álvarez, G. y López, X. (2011). El papel del perfeccionismo en la insatisfacción corporal, la influencia sociocultural del modelo de delgadez y los síntomas de trastorno del comportamiento alimentario. Universitas Psychologica, 10(3), 829-840.
  • Adrados, V. (2014). Emoción expresada familiar en los trastornos de la conducta alimentaria. Tesis doctoral. Universidad de Chile, Chile.
  • March, J. (2014). El papel del perfeccionismo en la insatisfacción corporal, la influencia sociocultural del modelo de delgadez y los síntomas de trastorno del comportamiento alimentario. Tesis doctoral. Universidad Autónoma de Barcelona, España.
  • Moraleda, S., González, N., Casado, J., Carmona, J., Gómez, R., Aguilera, M. y Orueta, R. (2001). Aten Primaria, 28(7), 463-467.