Neuronit: mitä ne ovat ja kuinka ne toimivat

21.5.2019

Neuronit ovat hermoston toiminnallisia yksilöitä. Käytöksemme ja havaintomme liittyvät siihen, miten neuronit toimivat ja ovat vuorovaikutuksessa ”yhteistyökumppaneidensa” kanssa. Nämä pienet hermosolut rakentavat psykologiamme biologisen osan. Ne ovat kaikkien tunteidemme ja ajatuksiemme perusta.

Ennen kuin siirrymme yhtään eteenpäin, tulee sinun tietää, että kaikilla neuroneilla on samat geneettiset tiedot kuin kehon muillakin soluilla. Niillä on myös samat peruselementit rakenteessaan (kalvo, tuma, soluelimet ja niin edelleen).

Niistä tekee erityisen muihin soluihin verrattuna paikka, jossa ne sijaitsevat hermoverkostossamme. Siten ne saavat ihmisen suoriutumaan perusprosesseista kuten tiedon vastaanottamisesta, prosessoinnista ja lähettämisestä.

Ymmärtääksesi paremmin mikä neuroni on, tulee sinun oppia lisää sen rakenteesta ja synaptisesta toiminnasta. Molemmat auttavat sinua ymmärtämään miksi neuronit ryhmittyvät yhteen juuri tietyllä tavalla ja kuinka ne lähettävät tietoa aivojen välityksellä. Tänään aiomme siis kertoa neuronien ja synapsien rakenteesta.

neuronit kommunikoivat keskenään

Neuronin rakenne

Vaikka neuroneita onkin monenlaisia ja niillä on eri rakenteita, on niillä silti joitakin yhteisiä tekijöitä. Normaali rakenne muodostuu kolmesta perusosasta: soomasta, tuojahaarakkeesta ja viejähaarakkeesta. Tämä rakenne auttaa niitä suoriutumaan tehtävistään yhdistiminä ja tiedonhallitsijoina.

Ennen kuin selitämme tarkemmin mitä nämä kolme osaa ovat, on hyvä mainita yksi kummallinen asia neuronin kalvoon liittyen. Se ei ole samalla tavalla läpäistävissä kuin muut kehossa olevat solut. Itse asiassa tämä ominaisuus saa sen reagoimaan sen ympärillä oleviin ärsykkeisiin. Siitä syystä neuronissa syntynyt sähköimpulssi voi matkata muihin soluihin tai kudoksiin.

Neuronin osat

Neuronin keskustaa kutsutaan soomaksi. Se on paikka, jossa kaikki metabolinen aktiivisuus tapahtuu. Soomassa sijaitsee ydin mikrorakenteiden ja soluelinten kanssa, jotka pitävät neuronit elossa.

Tuojahaarakkeet ovat soomasta lähteviä haarautumia, jotka saavat sen näyttämään aivan puulta. Ne vastaanottavat ensisijaisesti tietoa. Tuojahaarakepuulla on haaraumia, jotka yhdistävät yhden neuronin muiden neuronien viejähaarakkeisiin ja ne keskustelevat keskenään.

Neuronit voivat kuljettaa tietoa, koska tuojahaarakkeilla on neuroreseptoreita kalvossaan. Vaikka keskustelu tapahtuukin lähinnä viejähaarakkeen ja tuojahaarakkeen välillä, on myös muunlaista keskustelua (viejähaarake-viejähaarake tai tuojahaarake-tuojahaarake).

Viejähaarake lähtee sooman laajemmasta osasta. Se sisällyttää neuronien ottaman tiedon, jotta se voi siirtää sen myöhemmin muihin osiin. Viejähaarakkeen päätyosat yhdistyvät muiden neuronien tuojahaarakkeisiin.

neuroni ja aivot

Synapsit tai hermoliitokset

Kun ymmärrät millainen neuronien rakenne on, tulee sinun myös ymmärtää kuinka ne kommunikoivat keskenään. Ne kommunikoivat toistensa kanssa synapsien välityksellä. Kommunikointi tapahtuu yleensä viejähaarake-tuojahaarakeyhdistelmän välityksellä, mutta kuten mainitsimme aikaisemmin, se voi myös tapahtua muilla yhdistelmillä.

Morfotoiminnallisella tasolla kommunikointi voi tapahtua joko kemiallisen synapsin tai sähköisen synapsin avulla. Vaikka sähköisiä synapseja onkin monia erilaisia, varsinkin pehmeässä lihaskudoksessa, useimmat nisäkkäiden hermostossa sijaitsevat synapsit ovat kemiallisia.

Konneksiineiksi kutsumamme rakenteet osallistuvat sähköisten synapsien toimintaan. Ne ovat ionisia kanavia, jotka tuovat neuronit yhteen ja mahdollistavat sähkövirran kulkeutumisen niiden välillä.

Tämän synapsin etuna on se, että kemialliseen synapsiin verrattuna se lähettää tietoa paljon nopeammin. Huono puoli on se, että tiedon laatu ja kapasiteetti ovat paljon alhaisempia kuin kemiallisen synapsin.

Kemiallisissa synapseissa on aineita, joita kutsumme aivojen välittäjäaineiksi tai neuromodulaattoreiksi (kuten dopamiini). Tätä ainetta varastoiva neuronin osa sijaitsee viejähaarakkeen päätyosassa odottamassa käskyä lähteä ulos.

Kun ne irrottautuvat kahden neuronin välisestä interstitiaalisesta paikasta, kiinnittyvät nämä aivojen välittäjäaineet tiettyihin reseptoreihin, jotka säätelevät hermon aktiivisuutta. Ihmisellä on paljon aivojen välittäjäaineita ja jokainen niistä työskentelee eri tavoin ja jokaisella on eri vaikutus.

Neuronien rakenteen ja synapsien yksityiskohtaisempi tutkiminen voi auttaa selittämään nämä prosessit. Ja neurotieteen tekemien tutkimusten ansiosta on pystytty pääsemään melko syvälle hermomekanismin toimintaan oppimiseen, havainnointiin, tunteisiin ja moneen muuhun liittyen.