Musiikki ja tunteet

· 28.6.2017

Musiikin määritelmä voisi olla esimerkiksi tällainen: ”Taito yhdistää ihmisen ääni tai instrumenttien äänet, tai yhdessä tai erikseen. Taito, joka tuottaa iloa, herättää herkkyyttä, onnellista ja surullista”. Tästä syystä laulaminen sekä kitaran, orkesterin viulun tai rock-yhtyeen äänet… ne ovat kaikki musiikkia.

Muinaisista ajoista lähtien musiikkia on pidetty taiteena. Se on koodi, yleismaailmallinen kieli, joka on ollut läsnä kaikissa kulttuureissa ihmiskunnan koko historian aikana. Mielenkiintoista kyllä, hieroglyfiset merkit, jotka edustavat sanaa ”musiikki” olivat identtisiä sellaisten sanojen kanssa jotka edustivat ”iloa” ja ”hyvinvointia”. Kiinassa kaksi merkkiä, jotka merkitsevät musiikkia, tarkoittavat ”nauti äänestä”. Musiikki on kestänyt aikojen saatossa koska se saa meidät tuntemaan olomme hyväksi.

Musiikkiterapia

Äänten ja musiikin käyttäminen terapiamuotona on mahdollisesti peräisin jo ihmiskunnan alkuajoista. Platon mainitsi jo aikanaan että ”musiikki on sielulle sama kuin liikunta keholle”. Hän tunnisti että musiikilla on tiettyjä piirteitä ja ominaisuuksia, jotka vaikuttavat psyykkisiin ja/tai henkisiin ulottuvuuksiimme. 

Amerikan musiikkiterapialiitto (AMTA) määrittelee musiikkiterapian ”terveysalan ammattina, joka käyttää musiikkia ja musiikillista toimintaa kaikenikäisten ihmisten fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten tarpeiden huomioimisessa. Musiikkiterapia parantaa terveiden ihmisten elämänlaatua sekä täyttää vammaisten ja sairaiden lasten ja aikuisten tarpeita. Sen toimenpiteitä voidaan suunnitella parantamaan hyvinvointia, hallitsemaan stressiä, vähentämään kipua, ilmaisemaan tunteita, parantamaan muistia, parantamaan viestintää ja helpottamaan fyysistä kuntoutusta”.

Jos siis pidämme sairautta häiriönä, epätasapainona tai viestinnän puutteena, voimme uskoa että musiikki auttaa rakentamaan tarvittavia siltoja puutteellisen kommunikoinnin tueksi ja sen parantamiseksi. Terveyden palauttamisen tai parantamisen edistämiseksi.

Nykyään musiikkiterapiaa käytetään useisiin tiloihin ja kaikenikäisille ihmisille. Sitä käytetään yleisesti koulutukseen (autismiin, hyperaktiivisuuteen, Downin syndroomaan…), henkiseen terveyteen (masennukseen, ahdistukseen, stressiin…), lääkkeeksi (onkologiaan, kipuun, teho-osaston potilaille) sekä geriatriaan (dementiaan…).

Musiikin laaja-alaisen auttamiskyvyn ansiosta musiikkiterapialla voidaan vaikuttaa mm. seuraaviin asioihin:

  • Tunteiden ja käyttäytymisen tasojen parantamiseen.

  • Viestinnän ja ilmaisumuotojen kehittämiseen.

  • Kasautuneen energian vapauttamiseen.

  • Affektiivis-emotionaalisen tietoisuuden kehittämiseen.

  • Tarjota ihmiselle rikastuttavia musiikillisia kokemuksia auttaen häntä motivoimaan itseään.

  • Itsetunnon ja persoonallisuuden vahvistamiseen.

  • Kuntouttamiseen, sosialisoimiseen ja kouluttamiseen.

    Vaikuttaako musiikki ihmisiin psyykkisellä tasolla?

    Kukapa ei olisi joskus kokenut jonkinlaisia tunteita kuunnellessaan musiikkia? Ääni ja musiikki vaikuttavat tunteisiimme ja nämä muuntavat fysiologiaamme ja hormonejamme. Ne muuntavat sydämemme sykettä sekä pulssiamme. Voimme olla tietoisia siitä, mutta usein emme ole.

    Musiikkia käytettiin muinaisina aikoina rohkaisemaan sotureita ja metsästäjiä. Elokuvissa sitä käytetään keinona vahvistaa tiettyjen kohtauksien vaikutuksia, jolloin siitä tulee käsikirjoituksen ja tilanteiden psyykkisen luonnehdinnan välttämätön keino (Cohen, 2011).

    Musiikkityyppi, jota kuuntelemme tai laulamme, heijastuu usein mielialaamme. Surullinen kappale voi saada meidät melankoliseen tilaan kun taas iloinen laulu saattaa innostaa meitä ja antaa meille ainakin muutaman minuutin onnen. Samalla tavoin kuin pehmeä ja harmoninen musiikki pitää meille seuraa hetkinä jolloin rentoudumme ja opiskelemme, ja rytmikäs musiikki stimuloi meitä silloin kun urheilemme.

    Musiikilla on vaikutus moniin tärkeisiin muistoihimme. Kukapa ei olisi koskaan liittänyt tiettyä tilannetta johonkin kappaleeseen?

    Aivojen alueet, jotka aktivoituvat tunteiden ja musiikin mukana, ovat käytännössä samat. Kun aivot havaitsevat ääniaaltoja, ne tuottavat tiettyjä psykologis-fysiologisia reaktioita. Nämä saavat aikaan sellaisia tunteita ja fysiologisia muutoksia kuten lisääntynyttä välittäjäaineiden ja muiden hormonien erottelua, jotka toimivat keskushermostossa.

    Musiikki voi muokata fysiologisia rytmejämme, muuntaa psyykkistä tilaamme ja se kykenee myös muuttamaan ajattelutapaamme tuoden rauhaa ja harmoniaa henkeemme. Musiikilla on voimakas vaikutus ihmisiin kaikilla tasoilla.

    ”Musiikin taito on se, joka on lähinnä kyyneliä ja muistoja.”

    – Oscar Wilde –

    Oletko sitä mieltä, että voisimme elää ilman musiikkia?

    Kirjallisuus:

    Jauset Berrocal, Jordi A. (2008). Music and Neuroscience: Music Therapy. Its Foundations, Effects and Therapeutic Applications. Barcelona: Editorial UOC.