Miten sovimme erimielisyydet riidan jälkeen?
Asia voi olla monimutkaisempi kuin miltä se aluksi näyttää, sillä jo tehdyn muuttaminen tekemättömäksi tai jo sanottujen sanojen pois vetäminen ei ole koskaan täysin mahdollista. Riidan aiheuttamasta epämukavuudesta jää jälkiä molempiin osapuoliin. Mutta jos ihmissuhde on meille arvokas, meidän on opittava löytämään tapoja miten sovimme erimielisyydet riidan jälkeen.
”Erimielisyyksien sopiminen ei ole mahdollista ennen kuin tunnustat toisen ihmisen arvon, ennen kuin näet hänen näkökulmansa. Sinun on havaittava ihmisten kipu. Sinun on tunnettava heidän tarpeensa.”
-John M. Perkins-
Joskus konflikti johtuu vain siitä, että joku on sanonut jotain väärään aikaan. Muissa tapauksissa se johtuu usein siitä, että ihmissuhteessa on jo joitakin puutteellisia toimintatapoja. Joka tapauksessa, näiden vinkkien avulla voimme oppia, miten sovimme erimielisyydet riidan jälkeen.
Ensimmäinen askel erimielisyyksien sovitteluun ison riidan jälkeen
Jos riita on ollut erittäin voimakas ja se loukkasi toisen tai molempien tunteita, on parasta olla yrittämättä korjata tilannetta heti riidan jälkeen. Todennäköisesti molemmilla osapuolilla tilanne on edelleen hyvin tuoreena mielessä, ja jotta molemmat pystyisivät reagoimaan tilanteeseen rauhallisesti, tämän selvittäminen vie jonkin verran aikaa ja työtä.
Usein etäisyyden ottaminen auttaa vakauttamaan riidan jälkeisiä tunteita. Aluksi on myös mahdollista, että molemmat näkevät vain toisen tekemät virheet. Päivien kuluessa on kuitenkin tavallista, että molemmat alkavat nähdä myös ne virheet, joita ovat itse tehneet. Toisin sanoen aika ja etäisyys ovat tekijöitä, jotka auttavat laajentamaan ongelmaan suhtautumista molempien osapuolten näkökulmasta.
Riidan jättämien tunteiden selvitteleminen
On erittäin tärkeää pohtia, mitä tarkalleen ottaen tapahtui ennen kuin riita syntyi. Oliko mukana jokin mielialaa muuttava tekijä? Tämän analysointi antaa meille mahdollisuuden tunnistaa ne mahdolliset ulkoiset elementit, jotka ovat vaikuttaneet konfliktin syntyyn. Jos olemme olleet väsyneitä, nälkäisiä tai järkyttyneitä jostakin asiasta, olemme saattaneet vain päätyä tilanteeseen huonon ajankohdan takia.
Toisaalta, jos kaikki oli ennen riitaa rauhallista ja ilmeisen normaalia, ja silti kaikki johti suuren konfliktin syntyyn, voimme pohtia, että kenties asia on oletettua paljon vakavampi. Joten, näissä tapauksissa on aina hyvä tunnistaa kaikki ne tunteet, joita tilanteeseen on liittynyt. Näitä voivat olla niin erilaiset pelot, syyllisyys, viha tai muut vastaavat tunteet. Tällä tavoin voimme ymmärtää, miten sovimme erimielisyydet riidan jälkeen.
Rakentava vuoropuhelu
Se mitä näiden etappien jälkeen seuraa, on rakentavan vuoropuhelun aloittaminen riidan toisen osapuolen kanssa. On kuitenkin tärkeää, että se tehdään oikeaan aikaan. Ei ole hyväksi, että kiirehdimme näitä prosesseja sen takia, että haluamme sopia erimielisyydet mahdollisimman pian suuren riidan jälkeen. Aika ja oikea ajoitus ovat siis ratkaisevan tärkeitä. Tästä syystä molempien osapuolten tulisi lukea toistensa signaaleja ja ymmärtää, mikäli toinen tuntee olonsa edelleen erittäin loukatuksi vai onko hänen kiukkunsa vastaavasti jo laantunut.
Aivan ensimmäiseksi meidän on kerrottava riidan toiselle osapuolelle, että haluamme puhua hänen kanssaan selventääksemme tapahtunutta. Jos vastaus on vastahakoinen, on todennäköistä, että toinen osapuoli tarvitsee vähän enemmän aikaa. Jos hän taas on samaa mieltä, etsikää sovittelulle tavallisesta poikkeava paikka, joka on riittävän hiljainen, jossa molemmat voivat puhua asiasta rauhassa.
Periaatteessa se, mitä molempien tulisi tehdä, on paljastaa omat tunteensa toiselle ja kertoa, miltä hänestä tilanteessa tuntuu. Meidän tulisikin puhua siis siitä, millaisen olotilan toisen henkilön asenteet tai sanat saivat meissä aikaan. Tässä tilanteessa on hyvä viitata vain omiin tunteisiin. Toisen tunteiden arvuuttelua tai määrittelyä ei ole syytä ottaa esille. Tämä tehtävä kuuluu vain ja ainoastaan toiselle, ja jota meidän on kuunneltava huolellisesti ja keskeytymättä, samalla tapaa kun me haluamme ilmaista omia tunteitamme.
Päätelmien tekeminen
Jos vuoropuhelun aikana ymmärretään, että koko tilanne tapahtui yksinkertaisesti antautumalla impulssien vietäväksi, on hyödyllistä, että molemmat analysoivat suhteessa toistuvia malleja. Kuinka usein näitä riitoja tapahtuu? Miksi emotionaalisia reaktioita on niin vaikeaa hallita? Mitä voimme tehdä näiden tunteiden kypsemmän hallinnan saavuttamiseksi?
Seuraavana askeleena on toisen tunteiden hyväksyminen ja vastuun ottaminen omista tunteista. Toisin sanoen, molempien osapuolten olisi hyvä ilmaista toisilleen, miten molemmat ymmärtävät toistensa tunteet ja miten molemmat ovat pahoillaan siitä, että ovat satuttaneet toinen toistaan. Tämän päättämiseksi on myös tärkeää, että molemmat tunnustavat sen vastuun, mikä heidän harteilleen tästä tilanteesta kuuluu.
Anteeksi antaminen ja eteenpäin jatkaminen
Keskinäinen anteeksianto on liitto, joka molempien osapuolten tulisi olla valmiita täyttämään. Anteeksianto merkitsee sitä päättäväisyyttä, jonka kautta suhteen molemmat osapuolet päättävät olla toistamatta riitaan johtaneita virheitä. Suositeltavaa olisi, että molemmat pyytävät toisiltaan anteeksi. Ehkä toinen näytteli tässä riidassa aggressiivisempaa roolia tai ehkä toinen aloitti riidan, mutta samalla on syytä pitää mielessä, että riitelyyn tarvitaan aina kaksi.
Jos samanlaiseen tilanteeseen ajaudutaan uudelleen, on tarpeen suunnata katse taas niihin toimintatapoihin, joiden raameissa suhde liikkuu. Monta kertaa ihan huomaamattamme otamme käyttöön sopimattomia tapoja, joiden avulla pyrimme suhtautumaan muihin ihmisiin. Puhumme paljon syvällisemmästä tapauksesta, jota on tutkailtava ja tarkasteltava huolellisesti.
Toisinaan ne keinot, joiden avulla onnistumme sopimaan erimielisyydet toisen kanssa riidan jälkeen, ovat melko selkeitä. Muissa tapauksissa taas eivät. Jälkimmäisessä tapauksessa rakentava vuoropuhelu ei välttämättä yksistään riitä, jolloin riidan molempien osapuolten on omaksuttava täysin uudenlainen perspektiivi tilanteen syvällisemmäksi analysoimiseksi.