Mitä ovat bentsodiatsepiinit? Käyttö ja seuraukset
Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Gema Sánchez Cuevas
Bentsodiatsepiinit elävät yöpöydillämme ja käsilaukuissa. Ne ovat pillereitä elämän tuskalle, takuu sille ettei unettomuus pääse horjuttamaan meitä ja että hirvittävä ahdistuneisuus pysyy varmasti untenmailla. Bentsodiatsepiinit ovat valtavien lääkeyritysten sekoituksia, myös hyvin koukuttavia.
Vaikuttavassa elokuvassa Perhe – August: Osage County todetaan naisten purkavan ongelmiaan useimmiten pillereihin, kun taas miehet tekevät saman alkoholilla. Elokuvassa näemme Meryl Streepin osoittavan, miltä bentsodiatsepiinien johdonmukainen, kontrolloimaton kulutus voi näyttää.
Lääkärit määräävät unipillereitä, jotta voisivat helposti, nopeasti ja halvalla lievittää potilaidensa eksistentiaalista kärsimystä.
“Hoidamme kipua ja pelko pillereillä, aivan kuin ne olisivat sairauksia. Mutta näin ei ole.”
-Guillermo Rendueles, psykiatri-
Elokuva värittää hyvin synkän, mutta totuudenmukaisen kuvan. Tiivistettynä: ihmiset, jotka ovat riippuvaisia lääkärin määräämistä laillisista lääkkeistä. Potilaat, jotka tarvitsevat suurempia annoksia joka päivä, jotta voisivat tuntea olonsa hetkittäin hyväksi. Tai jopa ne vanhat naiset, jotka ovat ottaneet “pienen” unipillerinsä jo vuosikymmenten ajan ja kärsivät yhä heikommasta elämänlaadusta kuin mitä he ansaitsivat.
Hypnoedatiivien ympärillä on paljon synkkyyttä. Niiden niin kutsuttu tarkoitus on tehdä elämästämme hallittavampaa, kun asiat ovat hetkittäin vaikeita. Olipa se sitten todellista tai kuvitteellista.
Kukaan ei varmastikaan epäile niiden tehokkuutta lyhyellä aikavälillä, sillä ne todella tekevät tehtävänsä. Me kuitenkin tiedämme, että ahdistus ja masennus voivat kestää kauan. Ja siinä on riskinsä. Tällöin alamme kehittää riippuvuutta ja kokea sivuvaikutuksia, joiden sivuuttaminen ei yksinkertaisesti ole enää mahdollista.
Mikä on bentsodiatsepiini?
Monet ihmiset eivät tunnista sanaa “bentsodiatsepiini” lainkaan. Mutta jos sanomme Orfidal, Tranxilium, Lorazepam, Lexatin, Valium tai Trankimazin, asiat muuttuvat. Suuri osa väestöstä on käyttänyt kyseisiä lääkkeitä syystä tai toisesta tai ainakin tiedämme perheenjäsenen, ystävän tai työtoverin, joka käyttää kyseisiä lääkkeitä.
Okei, mutta… mitä bentsodiatsepiinit todella ovat?
- Bentsodiatsepiinit toimivat rauhoittavina (ne hidastavat ruumiillisia toimintoja).
- Ne ovat myös psykotrooppisia lääkkeitä, jotka vaikuttavat keskushermostoon. Toisin sanoen niiden vaikutukset eivät rajoitu vain rentoutumiseen tai rauhoittamiseen. Ne ovat kouristuksia estäviä lääkkeitä, amnesiantteja ja myeloelasantteja.
- Ne toimivat lisäämällä aivokemikaalin, GABA:n (gamma-aminovoihapon) vaikutusta.
- GABA on aivoinhibiittori, joka on valmistettu pikkuaivoissa, basaalisissa gangliaissa ja useissa selkäydinosissa. Sen tehtävänä on rentouttaa ja vähentää hermosolujen toimintaa.
Sivuhuomautuksena on syytä lisätä, että bentsodiatsepiinit siirtyivät lääkemarkkinoille 60-luvulla barbituraattien korvaamiseksi. Sittemmin lääkevalmistaja ROCHE lanseerauksen myötä vuonna 1963, joka tunnetaan Valiumin (diatsepaami) valmistajana, bentsodiatsepiineista on tullut kaikkien aikojen kulutetuin lääke.
Käyttö ja bentsodiatsepiinin tyypit
Käytämme bentsodiatsepiineja paniikkihäiriön tai yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoitoon. Käytämme niitä unettomuuden, alkoholivieroituksen, epilepsian ja mielialahäiriöiden hoitoon. Lisäksi bentsodiatsepiineja käytetään leikkauksen jälkeisen kivun lievitykseen ja jopa muiden lääkkeiden aiheuttamiin vierotusoireisiin.
Kuten monet tutkimukset osoittavat, mukaan lukien San Jorgen yliopiston terveystieteiden laitoksella tehty tutkimus, bentsodiatsepiineja määrätään yhä enemmän myös eläkeyhteisöissä.
Onkin tärkeää, että asiantuntijat kysyvät itseltään, ovatko lääkkeen kliiniset hyödyt niin paljon parempia kuin niiden kielteiset sivuvaikutukset.
Toisaalta on syytä jälleen mainita, että lääkitys on mahdollinen ainoastaan lääkärin reseptillä. Sama pätee myös siihen voidaanko bentsodiatsepiineja käyttää masennuslääkkeiden tai antipsykoottisten lääkkeiden rinnalla… asiantuntija on aina se, joka määrää ja valvoo annoksen.
Bentsodiatsepiinin tyypit
Bentsodiatsepiinit luokitellaan sen mukaan, kuinka nopeasti ne puoliintuvat kehossamme. Katsotaanpa asiaa hieman tarkemmin.
Pitkittynyt kesto, 40-200 tuntia.
- Clobazam.
- Clorazepate.
- Chlordiazepoxide.
- Diazepam.
- Flurazepam.
- Medazepam.
- Phenazepam.
- Clotiazepam.
- Prazepam.
Keskiverto kesto, 20-40 tuntia.
- Clonazepam
- Bromazepam.
- Flunitrazepam.
- Nitrazepam.
Lyhyt kesto, 5-20 tuntia.
- Alprazolam.
- Lormetazepam.
- Lorazepam.
- Oxazepam.
Pelkistetty kesto, 1-5 tuntia.
- Brotizolam.
- Midazolam
Bentsodiatsepiinien käytön vaikutukset
Bentsodiatsepiinit ovat tehokkaita. Ne eivät koskaan epäonnistu, ne antavat meille tarvittavaa lepoa, lievittävät epätoivoista kärsimystä hajoamisensa jälkeen ja auttavat meitä tekemään työpäivistämme paremmin hallittavia.
Mutta kaikella elämässä on hintansa ja tämän lääkkeen kanssa se on ajoittain kuin sopimus paholaisen kanssa. Bentsodiatsepiineja ei saa käyttää yli 4 tai 6 viikkoa. Muussa tapauksessa lääkkeen positiiviset vaikutukset alkavat muuttua riippuvuudeksi.
Elämällä on tapana kuitenkin jatkaa vaikeuksiaan, ongelmat painavat mieltämme yhä, unettomuus on tullut jäädäkseen ja ahdistus sen kuin jatkaa syömästä meitä. Pyydämme lääkäriltä apua ja koska hänellä ei ole muuta annettavaa, hän useimmiten kirjoittaa lisää bentsodiatsepiineja. Ja näin hidas ja tuhoisa riippuvuus saa alkunsa.
Bentsodiatspiiniriippuvuuden yleisimmät fyysiset sivuvaikutukset
- Uneliaisuus
- Huimaus
- Sekavuus
- Tasapainon häviäminen (etenkin vanhuksilla)
- Ongelmia puheessa
- Lihasten heikkous
- Ummetus
- Pahoinvointi
- Kuiva suu
- Näön sumeneminen
Bentsodiatsepiinien käytön progressiiviset vaikutukset
Bentsodiatsepiinit vähentävät merkittävästi kykyämme ottaa vastaan uutta tietoa. Pitkäaikainen käyttö johtaa myös ilmeisiin vaikeuksiin kognitiivisissa prosesseissa. Keskittyminen, ongelmien ratkaisu, tiedon johtaminen ja ajatusten yhteenkokoaminen vaikeutuvat.
Paradoksaaliset vaikutukset
“Lääkkeen paradoksaalisilla vaikutuksilla” tarkoitetaan vaikutuksia, jotka ovat odotettua päinvastaiset. Moni kuukausia tai vuosia bentsodiatsepiineja käyttäneistä potilaista alkaa jossain vaiheessa tuntea joitakin seuraavista oireista:
- Lisääntynyt ahdistus
- Vihan ja raivon tunteet
- Sekavuus
- Melankolia
- Depersonalisaatio (henkilön käsitys oman itsen ja ympäristön olemassaolosta hämärtyy)
- Masennus
- Derealisaatio (henkilön käsitys oman itsen ja ympäristön olemassaolosta hämärtyy)
- Hallusinaatiot
- Painajaiset
- Muutokset persoonallisuudessa
- Psykoosi
- Levottomuus
- Itsetuhoinen käyttäytyminen ja ajatukset
Bentsodiatsepiinit yli 60-vuotiailla
Hoitohenkilökunta määrää useimmiten lyhytaikaisia bentsodiatsepiineja yli 60-vuotiaiden unettomuuden hoitoon. Se on yleinen käytäntö, jonka tavoitteena on parantaa unen- ja elämänlaatua. Useat tutkimukset kuitenkin varoittavat riskeistä, jotka liittyvät bentsodiatsepiinien pitkäaikaiseen kulutukseen iäkkäillä potilailla:
- Muutokset havainnoinnissa ja muistissa
- Suurentunut kaatumisen riski ja sen seuraukset (kuten lonkan murtumat)
- Auto-onnettomuuksien todennäköisyys kasvaa
- Bentsodiatsepiinien käyttö voi toimia varhaisena indikaattorina dementian kehittymisessä
Kaiken tämän pohjalta voimme tehdä hyvin selkeitä johtopäätöksiä. Näiden lääkkeiden perusteettoman pitkäaikaisen käytön pitäisi olla kansanterveydellinen asia.
Laura ja tarina lääkärin määräämästä riippuvuudesta
Laura on 39-vuotias, 3- ja 8-vuotiaiden lasten äiti sekä PR-yrityksen työntekijä. Se on hyvä työpaikka, joka kylläkin tuo mukanaan paljon paineita, saavutettavia tavoitteita ja hinkua päästä markkinoille. On päiviä, jolloin on todella vaikeaa tehdä kaikkea: olla äiti, menestyvä luova henkilö, samaan aikaan kun yritämme hallita ahdistusta.
“Säännöllinen bentsodiatsepiinien kulutus luo pitkäaikaista riippuvuutta sen sijaan, että ne käsittelisivät itse ongelmaa tai sairautta.”
Muutama viikko takaperin Laura joutui menemään sairaalaan voimakkaiden vieroitusoireiden vuoksi. Kaikki alkoi tinnityksellä korvissa. Laura ei kyennyt keskittymään mihinkään, ainoastaan jatkuvaan tinnitykseensä. Seuraavaksi alkoi pistely käsivarsissa ja jaloissa, suussa tuntui poltetta ja kasvot muuttuivat äärettömän herkiksi valolle.
Lauran mieliala muuttui tuosta vain. Lapset alkoivat pelätä häntä. Maailma alkoi lipua raiteiltaan ja elämä synkistyi. Mikään ei sopinut Lauran mieleen ja hän tunsi halua piiloutua jonnekin, jossa voisi kadota, haalistua ja hajota.
Kun hän ymmärsi olevansa riippuvainen bentsodiatsepiineille, hän ei voinut uskoa asiaa. On äärimmäisen vaikeaa ymmärtää, miten lääkärin määräämät lääkkeet voisivat yhtäkkiä johtaakin riippuvuuteen. Ahdistus ja masennus oli kuitenkin pitkäaikaista ja lääkärin vastaanottoaika lyhyt. Näissä olosuhteissa voi toisinaan olla monimutkaista hoitaa potilasta oikein lääkkein.
Laura ja hänen yrityksensä lopettaa bentsodiatsepiinit
Laura yritti päästä lääkkeistä eroon. Hän huomasi kuitenkin pian sen olevan mahdotonta, sillä vaikutukset olivat niin tuhoisia. Elämä ei ole suora tie, vaan pitkä, siksakkinen, ylämäkinen taistelu. Joten, joskus tarvitsemme apua pienistä pillereistä. Pienistä pillereistä, jotka poistavat tuskamme ja antavat meille unta.
Bentsodiatsepiiniriippuvuutta voidaan kuitenkin verrata heroiiniriippuvuuteen, ja joskus ei ole muuta vaihtoehtoa kuin hakeutua riippuvuuteen perehtyneisiin hoitokeskuksiin.
Helppoa mutta vaarallista, halpaa mutta kallista
Emme voi jättää kaikkea vastuuta lääkäreiden hartioille. Koska organisaatiot, järjestelmä ja politiikka, jotka muokkaavat ympäristöämme, eivät kannusta oikean diagnoosin ja hoidon edellyttävää henkilökohtaista huomiota.
Myös muut tekijät, kuten työttömyys, huono työpaikka, lama, köyhyys, yksinäisyyden tunne ja huono tunnepitoisuus voivat pahentaa asioita ja johtaa lääkkeiden aloittamiseen.
Lopuksi haluamme muistuttaa ihmisiä siitä, että bentsodiatsepiinit ovat tehokkaita lyhyellä aikavälillä. Tämän lisäksi tarvitsemme muita strategioita, muita lähestymistapoja, joiden avulla voimme purkaa elämän solmuja: psykoterapia, henkilökohtainen tahdonvoima ja aitous, järki ja empaattinen tuki, jota saamme ympäriltämme olevilta ihmisiltä. Me pystymme siihen.
Bibliografiset viitteet
-Andrés-Trelles, F. (1993) Fármacos utilizados en la ansiedad: benzodiacepinas y otros ansiolíticos. Madrid: MacGraw Hill Interamericana.
-Hardman J. G., Goodman L. S., Gilman A. (1995) The Pharmacological Basis of Therapeutics. Pages. 385-398. New York, MacGraw-Hill.
-Robert Whitaker, (2010) Anatomy of an Epidemic. Crown Publishing Group.
-Sophie Billioti, Yola Moride , Thierry Ducruet (9-09-2014) Benzodiazepine use and risk of Alzheimer’s disease: case-control study. British Medical Journal, 349, págs 205-206
Eugene Rubin, Charles Zorumski, (2015) How Many People Take Benzodiazepines? Psychology Today https://www.psychologytoday.com/blog/demystifying-psychiatry/201505/how-many-people-take-benzodiazepines
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- -Andrés-Trelles, F. (1993) Fármacos utilizados en la ansiedad: benzodiacepinas y otros ansiolíticos. Madrid: MacGraw Hill Interamericana.
- -Hardman J. G., Goodman L. S., Gilman A. (1996) Las bases farmacológicas de la terapéutica. Vol. I. Págs. 385-398. Madrid: MacGraw-Hill Interamericana.
- -Robert Whitaker, (2015) Anatomía de una epidemia, Madrid: Capitán Swing
- -Sophie Billioti, Yola Moride , Thierry Ducruet (9-09-2014) Benzodiazepine use and risk of Alzheimer’s disease: case-control study. British Medical Journal, 349, págs 205-206
- Eugene Rubin, Charles Zorumski, (2015) How Many People Take Benzodiazepines? Psichology Today https://www.psychologytoday.com/blog/demystifying-psychiatry/201505/how-many-people-take-benzodiazepines
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.